— Marja Honkonen

Usein kysyttyjä kysymyksiä kehysriihestä 2014

Hallitus päätti maaliskuun 24.-25. päivä pidetyssä kehysriihessä julkisen talouden suunnitelmista vuosille 2015–2018. Keräämme tälle sivulle aiheesta usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia niihin. Sivu on päivitetty viimeksi 27.3.2014.

Jäädytetäänkö perusturva?

Ei. Toimeentulotukea nostetaan ensi vuonna aivan samalla tavoin kuin ennenkin eli samaa tahtia hintojen nousun kanssa. Toimeentulotuki on perusturvasta se, joka on suunnattu kaikkein köyhimmille.

Kaikkiin muihinkin perusturvaetuuksiin tulee korotus, mutta korotus on vuonna 2015 normaalia pienempi. Näin siksi, että ensi vuonna korotus ei ole sidottu kansaneläkeindeksiin vaan palkkojen nousuun, ja nyt palkat nousevat hitaammin kuin hinnat. Tällaisia tukia ovat mm. takuueläke ja työmarkkinatuki.

Monet perusturvan varassa elävät saavat muiden tukien päälle toimeentulotukea. Silloin he saavat toimeentulotuen kautta normaalit korotukset myös ensi vuonna. Hitaampi korotus ei siten kohdistu kaikkein köyhimpiin.

Kasvavatko tuloerot?

Eivät kasva. Hallitus on koko kautensa tavoitellut sitä, että sopeutukset tehdään tuloeroja kasvattamatta.

Nyt tehtyyn veropakettiin sisältyy useita suurituloisten veronkorotuksia ja lisäksi pienituloisten verotusta kevennetään, joten veropaketti on kokonaisuudessaan selvästi tuloeroja kaventava.

Leikkauksista ei vielä ole saatavilla vastaavaa laskelmaa, mutta sekä pääministerin että valtiovarainministerin ennakkoarvio on ollut, että kokonaisuus ei kasvata tuloeroja. Tämä voidaan varmistaa sillä, että lapsilisien leikkaus toteutetaan sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.

Mitä tarkoittaa asumistuen suojaosa, josta nyt päätettiin?

Suojaosa tarkoittaa, että työtön saa ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman, että asumistukea leikataan. Vuoden alusta saimme vastaavan 300 euron suojaosan työttömien työttömyysturvaan. Yhdessä nämä uudistukset parantavat merkittävästi pienituloisten ja pätkätöiden varassa olevien tilannetta. Esimerkiksi satunnaista työtä on helpompi ottaa vastaan, kun pieni tulo ei heti vie etuuksia ja aiheuta katkosta tuloihin.

Miksi toimeentulotuen perusosan maksatus haluttiin siirtää Kelalle?

Muutos auttaa siinä, että entistä useampi tukeen oikeutettu ja sitä tarvitseva myös saa sen. Nykyisellään moni toimeentulotukeen oikeutettu ihminen ei hae sitä, koska pitää hakemista nöyryyttävänä. Hallitus varaa 20 miljoonaa euroa lisärahaa toimeentulotukeen, koska sen alikäyttö vähenee.

Pitääkö lääkkeistä maksaa enemmän?

Eniten lääkkeitä tarvitsevat eivät joudu maksamaan lääkkeistään enemmän.

Lääkekorvausjärjestelmän uudistamisesta on päätetty helmikuussa, jolloin sovittiin peruskorvausprosentin korottamisesta 10 prosenttiyksiköllä. Silloin sovittiin myös lääkekaton laskemisesta 24 eurolla 599 euroon. Katon täytyttyä lääkkeet ovat ilmaisia. Lääkekaton lasku rahoitettiin ottamalla käyttöön 40 euron alkuomavastuu. Kehysriihessä päätettiin nostaa kaavailtua 40 euron omavastuuta 50 euroon.

Toisin sanoen korvaustaso nousee ja omavastuun korotus on pienempi kuin korvaustason paraneminen kaikilla niillä, joilla on isot lääkekulut.

Miksi lapsiperheiltä leikataan niin paljon?

Näin mittava sopeutus tarkoittaa väistämättä sitä, että leikkaukset ulottuvat monenlaisiin väestöryhmiin. Tässä paketissa leikataan mm. palkansaajilta, parempiosaisilta työttömiltä, omistusasujilta ja autoilijoilta. Lisäksi osa perusturvasta nousee yhden vuoden normaalia hitaammin. Laajalla kohdennuksella tavoitellaan sitä, että miltään ryhmältä ei leikattaisi kohtuuttomasti. Lisäksi kuntien tuottamista hyvinvointipalveluista, joita lapsiperheet ahkerasti käyttävät, oli jo edellisillä kierroksilla leikattu niin paljon, että se tie oli mielestämme kuljettu loppuun. Tasokas päivähoito ja opetus ovat myös tärkeitä lapsiperheille.

Jos sovittu 110 miljoonan euron leikkaus lapsilisiin toteutettaisiin kaikille tasasuuruisena, niin se tarkoittaisi ensimmäisen lapsen kohdalla 7 euron leikkausta ja kahden lapsen kohdalla 15 euron leikkausta kuukaudessa. Jo nyt on sovittu, että yksinhuoltajat jätetään leikkausten ulkopuolelle. Yksityiskohdat ovat vielä auki, mutta pidämme tärkeänä sitä, että leikkaus toteutetaan sosiaalisesti oikeudenmukaisesti.

Miksei turpeen veroa nostettu?

Koska juuri nyt korotus olisi heikentänyt metsäenergian ja parantanut kivihiilen asemaa.

EU:n valtiontukisääntöjen vuoksi metsähakkeen tuki on tällä hetkellä sidottu turpeen veron tasoon. Lisäksi sekä päästöoikeuden hinta että hiilen maailmanmarkkinahinta ovat romahtaneet. Siksi turpeen veron korottaminen juuri nyt, jo toisen kerran tällä hallituskaudella, olisi käytännössä johtanut hiilen käytön ja päästöjen lisääntymiseen sekä metsäenergiainvestointien vaarantumiseen.

Vihreät jatkaa työtä päästökaupan ja metsähakkeen tukimekanismin korjaamiseksi. Kun tässä onnistutaan, turpeen verotukea voidaan leikata ilman, että se lisää kivihiilen käyttöä. Silloin siihen on myös syytä palata. Hallitus on useaan otteeseen sitoutunut turpeen energiakäytön suunnitelmalliseen vähentämiseen. Lisäksi turpeenottoa arvosoilta rajoitetaan uudella ympäristönsuojelulailla.

 

Mitä päätettiin opintotuesta?

Opintotukea ei enää jatkossa saa toisen samantasoisen tutkinnon suorittamiseen korkea-asteella 1.8.2015 lähtien. Tämä säästää opintotukimenoista 11 miljoonaa euroa. Opintotuen tasoa ei leikattu, vaikka sekin oli jälleen keskusteluissa. Esimerkiksi 20 euron kuukausittainen vähennys opintotukeen olisi tuottanut 50 miljoonan euron säästöt.

Opiskelijoihin vaikuttaa myös YTHS:n ja opiskelija-asuntosäätiöiden vuokratuen lakkauttaminen, jolla säästetään 5,9 miljoonaa euroa. Vuokratuen lakkauttaminen tullee nostamaan opiskelija-asuntojen vuokria ja aiheuttamaan heikennyksiä opiskelijoiden terveydenhuoltoon.

Jaa sivu: