— Marja Honkonen

Ville Niinistön puhe Vihreässä valtuuskunnan ja eduskuntaryhmän yhteiskokouksessa 26.4.

Hyvät vihreät ystävät,

Vihreät on reilujen uudistusten puolue.

Me haluamme, että Suomi nousee talouden taantumasta maana, jossa jokaisella ihmisellä on edellytykset hyvään elämään, koulutukseen ja työhön.

Siksi me haluamme tehdä päätöksiä, jotka uudistavat Suomea. Vaikeina aikoina punnitaan päätösten taso. Julkinen talous on laitettava kuntoon. Elinkeinoelämä on saatava uudistumaan: on saatava kestävää kasvua ja työtä suomalaisille panostamalla älyyn, ympäristöratkaisuihin ja työelämään pääsemisen helpottamiseen.

Taloutta ei voi sopeuttaa niin, että siitä aiheutuu enemmän haittaa kuin hyötyä. On selvää, että julkisen talouden tasapainottaminen ei ole helppoa. On punnittava tarkkaan sen ajoittaminen ja painotettava uudenlaiseen kestävään kasvuun kannustavien rakenneuudistusten roolia.

Siksi, hyvät ystävät, olemme korostaneet hallituksen työssä rakenneuudistusten merkitystä. On parempi remontoida julkisen sektorin tavat tuottaa palveluja kuin heikentää palvelujen laatua.

Uudistamalla julkisen sektorin toimintaa kannustamaan edelläkävijyyteen - oli sitten kysymys kestävistä ympäristöhankinnoista tai älyn ja sähköisten palvelujen hyödyntämisestä – luomme myös edellytyksiä yksityisen sektorin uudelle kasvulle. Vahva julkinen sektori voi myös kasvattaa taloutta, jos se katsoo tulevaisuuteen. Sitä me haluamme.

Sosiaali- ja terveydenhuollon suuri uudistus, josta kaikki eduskuntapuolueet lopulta sopivat, on tapa varmistaa kaikille suomalaisille korkealaatuinen julkinen terveydenhuolto varhaisessa vaiheessa. Se pelastaa ennen kaikkea perusterveydenhuollon.

Me vihreät teimme kulisseissa paljon töitä, jotta puolueiden välinen lukkiutunut tilanne soteuudistuksessa saatiin purettua. Meille koko ajan tärkeintä oli saavuttaa malli, joka parhaan asiantuntijatiedon pohjalta takaa kansalaisille hyvän terveydenhuollon. Että apua saa ajoissa, oikeassa paikassa, ja ihmisten pallottelu loppuu.

Lopulta valikoitui malli, joka on hyvin lähellä vihreiden vuonna 2010 esittelemää mallia, jossa järjestämisvastuu siirretään viidelle hyvinvointipiirille. Haluan kiittää kaikkia puolueita siitä, että heillä oli rohkeutta heittää sivuun omat alkuperäiset ajatuksensa ja tarttua uudistukseen tältä pohjalta. Työtä vielä riittää, mutta viiden sotealueen järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto on vakaalla pohjalla. Kunnat ovat jatkossa keskeisiä palvelujen tuottajia.

Rakenneuudistusten linjausten lisäksi kehysriihessä päätettiin uusista taloutta tasapainottavista vero- ja menosopeutuksen toimista.

Vihreät ovat varoittaneet ylisuuren budjettisopeutuksen vaaroista. Se voi lamaannuttaa talouden orastavan kasvun. Samaan aikaan on tasapainoiltava sen kanssa, että yhä isompi osa alijäämästämme on luonteltaan rakenteellista, pysyvää. Emme voi elää lainaksi vuosikymmeniä.

Vuosien 2014-15 kasvupaketti on yli 600 miljoonaa euroa. Se sisältää tärkeitä kertaluonteisia investointeja cleantechiin ja biotalouteen, yliopistojen pääomitukseen ja pk-yritysten kansainvälistymiseen.

Vuoden 2015 meno- ja verotalouden sopeutukseksi tuli reilut 1,5 miljardia euroa. Kokonaisvaikutus jää siis alle miljardin, kun huomioidaan kasvupaketti. Pitkäaikainen säästö kehykseen on mittava, mutta lyhyen aikavälin talouspolitiikkaa kiristävä vaikutus ei ole liian suuri.

Vuosien 2016-18 sopeutus huomioon ottaen valtion taloutta tasapainotettiin 2,2 miljardilla eurolla. Sen lisäksi tulee hallituksen toimet rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi.

Näin hallitus on varmistanut, että se jättää kestävän budjettiperinnön seuraavalla hallitukselle.

Hyvät vihreät ystävät,

Kun menoja ja veroja sopeutetaan koko hallituskaudella yli 6 miljardia euroa, ei se ole helppoa.

Niille, jotka puhuvat ylisuuresta julkisesta sektorista, on sanottava: kaksikolmasosaa julkisista menoista koostuu kansalaisten keskeisistä hyvinvointipalveluista ja tulonsiirroista. Ne ovat tärkeitä palveluita, joiden rahoituksen muuttaminen kestävästi on kestävintä rakenteellisten uudistusten avulla. Suorat budjettileikkaukset heikentävät palvelujen tasoa tai tulonsiirtoja.

Vihreille on tässä hallituksessa ollut keskeistä varmistaa, että menosopeutus toteutetaan oikeudenmukaisesti. Tuloeroja on kavennettava ja pienituloisten perusturvan tasoa on vahvistettava. Tämä hallitus on yhtenä harvoista hallituksista Euroopassa onnistunut siinä, että taloutta on sopeutettu samalla vahvistaen pienituloisten perusturvaa ja kasvattamatta tuloeroja. Tämä linja jatkui kehysriihessä.

Veroratkaisut kevensivät pienituloisten työn verotusta ja kiristivät varakkaimpien verotusta. Se on oikein. Hyväosaisilla on velvollisuus kantaa kortensa kekoon. Ympäristöverotusta kiristettiin yli 550 miljoonalla eurolla, eli neljäsosa koko sopeutuksesta. Jos verotaakka on pakko nostaa, on järkevää vähentää ympäristöhaittoja ja kannustaa kestäviin ratkaisuihin.

Menosopeutuksen suuri linja oli tasapainossa. Teimme neuvotteluissa kovasti töitä, jotta opiskelijoiden, lapsiperheiden ja pienituloisten kohtaamat säästöehdotukset saatiin minimiin.

Kun kuitenkin menoja supistettiin yli miljardilla eurolla, ja kuntien palveluihin ei haluttu puuttua, oli vaikeaa olla kohdentamatta mitään menosäästöjä eri väestöryhmille. Siksi ne päätettiin jakaa suhteellisen tasaisesti, kuitenkin turvaten pienituloisten asema.

Esimerkkinä tästä saimme neuvoteltua ratkaisun, jossa sosiaaliturvaetuudet nousevat vuonna 2015 yhtä paljon kuin palkat – indeksejä ei siis jäädytetty. Toimeentulotuki nousee täysimääräisesti kustannusten kehityksen mukaan.

Vihreille hankalimpia olivat säästöt lapsilisistä, kehitysyhteistyöstä ja opetuksesta.

Vihreät olisivat halunneet olla tekemättä suoria leikkauksia tulonsiirtoihin. Silti neuvotteluissa kävi selväksi, että paine tällaiseen oli olemassa. Muutoin säästöjen mittaluokkaa ei olisi saatu kasaan. Lapsilisiin kohdistuvaa leikkausta saatiin kuitenkin supistettua neuvottelujen aikana.

Kehitysyhteistyömäärärahoihin tehty leikkaus on ikävä, vaikka saimme sitä supistettua merkittävästi. Se asettaa kyseenalaiseksi mahdollisuutemme nostaa kehitysyhteistyömäärärahojen tason kohti 0,7 osuutta BKT:sta. Siihen olemme kansainvälisesti sitoutuneet.

Päästökaupan huutokauppatuloilla voimme varmistaa, että kehitysyhteistyön osuus BKT:sta pysynee yli 0,53 prosentissa. Sitoumus jatkaa taantuman jälkeen kohti 0,7 prosenttia on voimassa. Vihreät ovat pitäneet maailman köyhimpien ihmisten puolta.

Vihreät on tässä hallituksessa ollut koulutuksen ja opiskelijoiden turva. Kaikissa säästöneuvotteluissa on kohdistunut aivan ylisuuria säästöehdotuksia näihin asioihin. Tässäkin kehysriihessä opiskelijoihin suoraan kohdistuvia säästöehdotuksia oli pöydällä yli 100 miljoonan euron edestä. Se oli täysin kohtuutonta.

Torjuimme lukukausimaksut – uskomme tasa-arvoisen koulutuksen myös korkeakouluissa olevan Suomen hyvinvointiyhteiskunnan peruspilareita ja kilpailukykyä luova tekijä. Torjuimme leikkaukset ateriatukeen ja opintorahaan – opiskelijoillakin on oikeus toimeentuloon ja hyvään ravintoon.

Samalla toteutettiin parannuksia. Tänä vuonna astui voimaan työttömyysturvan suojaosa. Kehysriihessä vahvistettiin, että se saa jatkua asumistuen suojaosalla, joka poistaa kannustinloukkuja ja parantaa pysyvästi asumistuella olevien mahdollisuuksia tehdä työtä. Asumistuen rakennetta selkeyttävä ja kannustava uudistus toteutuu: siinä yhteensä yli 30 miljoonalla eurolla parannetaan asumistuella olevien asemaa. Se on suurempi tulo asumistuella oleville kuin lapsilisän 8 prosentin leikkaus. Myös toimeentulotuki kompensoi lapsilisän leikkauksen. Toimeentulotuen maksatuksen siirto Kelaan helpottaa pienituloisten arkea.

Näin ollen kaikkein pienituloisimpien asema turvattiin myös tässä kehysriihessä. Lapsilisän leikkauksen vaikutus kohdistuu keski- ja suurituloisiin lapsiperheisiin.

Ymmärrän, että jotkut leikkauksista tuntuvat pahalta vihreiden aktiivien ja kannattajien keskuudessa. Ne tuntuvat pahalta myös minusta. Olemme kuitenkin tehneet parhaamme mittavan sopeutuksen kohdistamiseksi ihmisten kannalta oikeudenmukaisesti. Yli miljardin menosäästöjen ollessa kyseessä voi sanoa, että kokonaisuudessa tässä onnistuimme. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että menojen säästäminen olisi helppoa.

Kehysriihi on kaikkiaan lopullisia päätöksiä valmisteleva hallituksen istunto, jossa päätetään talouden raameista. Kaikki päätökset täsmentyvät ja niistä tehdään vaikutusarvioinnit budjettikäsittelyyn mennessä. Silloin niitä on mahdollisuus myös normaalin tavan mukaisesti hioa, jos valmistelun kuluessa ilmenee kohtuuttomia vaikutuksia yksittäisistä ehdotuksista.

Hyvät vihreät ystävät,

Kehysriihestä katse kääntyy tulevaisuuteen. Hallitus on tehnyt suuret talousratkaisunsa, mutta niiden toimeenpanossa riittää vielä tehtävää. Vihreiden mielestä hallituksen loppukauden tärkeimmät haasteet liittyvät Suomen talouden uudistamiseen vähäpäästöiseksi.

Viime viikkoina on jälleen julkistettu kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n päätelmiä. Kansainvälinen tiedeyhteisö toistaa tuttuja faktoja: ilmastonmuutos on ihmisen aikaansaannosta, päästöt jatkavat kasvuaan ja olemme edelleen kestämättömällä tiellä. Viesti poliittisille päättäjille on yksiselitteinen: Se, mitä on päätetty, ei riitä mihinkään ja se, että vieläkin viivyttelymme, tekee asioista huomattavasti vaikeampia.

Kiinnostavaa uusimmassa raportissa on se, mitä sanotaan ilmastonmuutoksen hillinnän kustannuksista. Ilmastonmuutoksen torjunta ei sen mukaan ole kallista. Tai kuten Paul Krugman NY Timesissa totesi: ”Salvation gets Cheap”. Suurin syy on se, että uusiutuvien energiamuotojen hinta on laskenut niin nopeasti.

Raportin mukaan kunnianhimoisimpienkin toimien vaikutus talouden kasvuun olisi arviolta vain 0,06 prosenttiyksikköä (raportti: percentage point!). Me olemme katsoneet, että ilmastomuutosta pitäisi torjua vaikka se maksaisikin. Tämän perusteella ilmastonmuutoksen torjuntaa ja taloutta ei edes tarvitse asetta vastakkain.

Toivoisin, että uusin raportti osaltaan vauhdittaisi niitä toimia, joita Suomessa, EU:ssa ja kansainvälisissä neuvotteluissa tehdään ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Krugmania vapaasti lainatakseni: Esteenä ei ole tekniikka tai talous vaan välinpitämättömyys ja oman edun tavoittelu.

Olen edistänyt ympäristöministerinä viime aikoina aktiivisesti suomalaisen cleantechin vientiä Kiinan ja Brasilian kaltaisiin maihin. Kysyntä on suurta. Silti yritykset itse sanovat, että tarvitsemme kotimarkkinareferenssejä, joilla näyttää, mitä osaamme. On noloa, että parhaan jäteteknologian esittelemiseksi Valmet joutuu kutsumaan vieraansa Västeråsiin Ruotsiin.

Siksi julkisen vallan on ryhdistäydyttävä. Tehdään Suomen kotimarkkinoista näyteikkuna osaamisellemme. Helsingistä vihreän energian pääkaupunki maailmassa. Lisää hiilineutraaleja HINKU-kuntia. Ja säädetään ilmastolaki.

Vihreiden keskeinen tavoite tässä hallituksessa, ilmastolaki, on valmistumassa hallituksen esitykseksi. Lausuntokierroksella enemmistö lausunnonantajista kannatti sitä. Ilmastolain tavoitteena on parantaa ja tehostaa julkisen vallan toimintaa niin, että uusien puhtaiden ratkaisujen käyttöönotto olisi Suomessa nopeampaa, kustannustehokkaampaa ja ylittäisi hallinnon rajat. Siitä kiittää niin ympäristö kuin talous. Se tuo suunnitelmallisuutta, avoimuutta ja kansanvaltaisuutta ilmastopäästöjen vähentämiseen.

Tavoitteenamme on antaa hallituksen esitys seuraavan kuukauden kuluessa eduskuntaan. Silloin tämä hallitus jättää merkittävän perinnön Suomen tulevaisuuden turvaamisesta.

Tarvitsemme myös uusia päätöksiä uusiutuvan energian edistämisestä. Vihreiden tavoitteena on, että hallitus asettaa kansalliseksi tavoitteeksi nostaa uusiutuvan energian käytön vähintään 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Se vauhdittaisi kotimaisen metsähakkeen, tuulivoiman, aurinkovoiman, biokaasun ja biopolttoaineiden käyttöä.

Olemme erityisen huolissamme kivihiilen käytöstä energiantuotannossa. Hallitus on jo nyt linjannut, että kivihiilen käytöstä pitäisi luopua vuoteen 2025 mennessä. Vihreiden mielestä tätä linjausta pitäisi tehostaa kieltämällä lainsäädännössä kivihiilen käyttö vuoteen 2025 mennessä. Tämä voidaan käytännössä toteuttaa asettamalla ympäristölupaan laitoskohtainen ilmastopäästökatto energiantuotantolaitoksille. Se varmistaisi, että energialaitokset panostaisivat kotimaisiin ratkaisuihin.

Hyvät ystävät,

Ukraina on tänään mielissämme, monin tavoin. Ukrainan poliittinen tilanne on tuonut esille, että Venäjälle energiapolitiikka on myös osa sen vaikutusvallan käyttöä. Tänään on myös Tsernobylin onnettomuuden vuosipäivä.

Suomen etu on pyrkiä etsimään tasapainoista ratkaisua Ukrainassa, jossa Ukraina voi lähentyä Euroopan unioniin, mutta suhteet Venäjään pysyvät kunnossa. Venäjän kanssa on jatkettava vuoropuhelua ja vuorovaikutusta.

Silti samalla Suomen on mietittävä sitä miten vähennämme riippuvuuttamme Venäjästä energiapolitiikassa. Kotimaiset pääomat kannattaa laittaa kotimaisiin uusiutuviin energiamuotoihin. Se tuo Suomeen työtä, uudistaa suomalaista teollisuutta ja avaa vientinäkymiä cleantech-osaamiselle.

Venäläisen valtionyhtiön Rosatomin ympärille rakentuneelle Fennovoimalle ei ole syytä antaa periaatelupaa ydinvoimalan rakentamiseen. Hallitusohjelmassa on kielteinen kanta uusista periaatepäätöksistä. Siksi suomalaisten kuntienkin olisi korkea aika vetäytyä tästä taloudellisestikin epävarmasta ja riskialttiista hankkeesta. Valtaosa yksityisistä toimijoista on jo sen tehnyt. 27 yritystä on jo jättänyt uppoavan hankkeen. Julkisen sektorin ei kannata laittaa pääomiaan ulkomaiseen ydinosaamiseen, vaan kotimaisiin työtä ja energiaomavaraisuutta Suomeen tuoviin uusiutuviin energiamuotoihin.

Hyvä vihreät ystävät,

Minulle on hyvä tunne eurovaaleista. Olen keskustellut suomalaisten kanssa toreilla ja turuilla, ja monet kaipaavat puolueilta positiivista otetta Euroopan ongelmiin. Vihreät on puolue, joka haluaa korjata Euroopan ongelmat ja rakentaa hyvää tulevaisuutta yhdessä – emme halua kääntää selkäämme maailmalle. Se on Suomen ja suomalaisten etu.

Vihreät haluavat yhdessä kaikkien suomalaisten ja eurooppalaisten kanssa rakentaa parempaa ja demokraattisempaa Euroopan Unionia. Ainoana puolueena Euroopassa meillä vihreillä on yhteinen ohjelma, jota ajamme sekä Brysselissä että jäsenvaltioissa. Samaa ei todellakaan voi sanoa muista puolueista.

Uudessakaupungissa on moni suomalainen saanut kauan kaivatun työpaikan, kun kaupunki on rohkeasti lähtenyt vähentämään päästöjään ja samalla luonut ympärilleen uusia puhtaan teknologian yritystoimintaa. Yhdessä meidän on kyettävä toistamaan tätä menestystarinaa kaikkialla Suomessa sekä Euroopassa, pelastaaksemme lapsemme ja lapsenlapsemme ilmastonmuutokselta sekä luodaksemme uutta työtä ja kestävää kasvua.

Kunnianhimoinen ilmastopäästöjen vähentäminen tuo työtä Suomeen ja Eurooppaan sekä auttaa kaivatussa teollisuuden uudistumisessa. Ympäristöongelmat ylittävät rajat, ja niihin tarvitaan rajat ylittäviä ratkaisuja.

Ensi kuussa eduskunta toivottavasti toteuttaa kansan enemmistön toiveen ja hyväksyy tasa-arvoisen avioliittolain. Yhdessä meidän on edistettävä näitä samoja vapauksia ja ihmisoikeuksia kaikkialla Euroopassa.

Ukrainan tilanne muistuttaa meitä siitä, että kansalaisten vapauksien, ihmisoikeuksien, rauhan ja demokratian puolustaminen on yhä ajankohtaista.

Tunnistamme myös sen, että avain Euroopan kansalaisten hyvinvointiin on oikeudessa työhön ja hyvinvointiin. Me haluamme lopettaa epäreilun verokilpailun ja toteuttaa nuorisotakuun, jotta nuorten usko Euroopan tulevaisuuteen ja omaan tulevaisuuteen palaa.

Ilmasto, työllisyys ja vapaus ovat avainsanamme eurovaaleissa. Se tarkoittaa sitä, että haluamme rakentaa kestävää tulevaisuutta ihmisille arjessa. Vihreät on eurovaaleissa positiivinen, ratkaisuja hakeva puolue, joka haluaa kulkea ihmisten kanssa yhdessä. Sille on nyt kysyntää.

Meidän vahvalla ehdokaslistalla uskon, että kaksi vihreää meppiä rakentaa jatkossakin parempaa Suomea ja Eurooppaa.

Jaa sivu: