— Ville Ylikahri

Anni Sinnemäen ryhmäpuheenvuoro työttömyysvälikysymyksestä

Arvoisa puhemies,

Välikysymyksen esittäjät ovat oikeassa siinä, että hallituksen tavoitteet työllisyyden kasvusta eivät ole toteutuneet. Jaamme tässä salissa varmasti kaikki huolen nykyisestä tilanteesta ja tavoitteen siitä, että Suomessa täytyy syntyä uutta työtä ja yrittäjyyttä, työllisyysaste tulee saada nousuun ja työttömyys alenemaan.

Poikkeuksellisen pitkään jatkunut vaikea taloustilanne tuntuu lukemattomien ihmisten elämässä. Vähintään vuoden työttömänä olleiden ihmisten määrä on kasvanut tällä hallituskaudella yli viidelläkymmenellä prosentilla, 57 000 hengestä 86 000 henkeen. Se on hurja kasvuvauhti ja kasvulle ei tällä hetkellä näy loppua. Nuorten työttömien määrä on kasvanut yhtäjaksoisesti kuukausi kuukaudelta yli kahden vuoden ajan.

Nuorisotakuu oli vihreille erittäin tärkeä tavoite vaaleissa ja siksi tuntuu erityisen masentavalta, että sen tavoitteet eivät ole lainkaan toteutuneet. Takuun piti astua voimaan viime vuoden alusta, mutta siitä lähti-en nuorten työttömyysjaksot ovat vain pidentyneet ja yhä suuremmalla osalla nuorista työttömistä työttömyys kestää yli kolme kuukautta.

Suomen ympärillä taloustilanne on ollut vielä paljon vaikeampi kuin meillä. Nyt Euroopan talouden varovainen elpyminen on kuitenkin alkanut. Meidän tulee nyt tehdä sellaisia uudistuksia, jotka auttavat meitä pääsemään mukaan myönteiseen, uusia työpaikkoja synnyttävään kehitykseen. Otan esiin kolme suuntaa, jolla voimme omia mahdollisuuksiamme parantaa: perustulo, naisten työllisyysaste ja teknologian kasvavat markkinat.

Perustulo tarkoittaa sitä, että työnteko ja oman aseman parantaminen on aina ihmiselle itselleen kannattavaa. Kehysriihessä säädettiin 300 euron suuruinen suojaosa asumistukeen. Yhdessä tämän vuoden alussa voimaan astuneen työttömyyspäivärahan samansuuruisen suojaosan kanssa kyseessä on suurin koskaan perustulon suuntaan tehty muutos sosiaaliturvassamme. Se avaa pienituloisille uusia mahdollisuuksia tehdä töitä, kun työn vastaanottamisen ja työn tekeminen tulee kannattavammaksi ihmiselle itselleen. Myös pienituloisten verotus kevenee, mikä omalta osaltaan lisää käteen jäävää tuloa. Esimerkiksi noin 1400 euroa ansaitsevan ihmisen käteen jäävä tulo kasvaa noin sadalla eurolla kuukaudessa, mikä on tosi merkittävä summa. Uudistus on hyvä, koska se muuttaa pienituloisten ja työtä vailla olevien todellisuutta toiveikkaammaksi, ihmisille syntyy uusia mahdollisuuksia saada työllä itselleen toimeentuloa.

Meillä on puhuttu Suomessa paljon ja usein siitä, onko suurituloisten marginaaliveroaste liian korkea, jos se on vaikka 55 prosenttia. Pienituloisten marginaaliveroaste on kuitenkin voinut olla jopa 70 tai enemmänkin. On oikein, että pienituloisten työn kannattavuutta heille itselleen mietitään vähintään yhtä vakavasti kuin hyvätuloisten.

 

Arvoisa puhemies,

Valitettavasti suomalaisten naisten korkea työhön osallistuminen on illuusio. Suomessa työelämän ulkopuolella olevien 25-40-vuotiaiden naisten osuus on merkittävän suuri verrattuna muihin Pohjoismaihin. Tämän ikäisen naisten työllisyyttä tukevat parhaiten sellaiset toimet, jotka parantavat heidän mahdollisuuksiaan sovittaa yhteen työnteko ja perhe-elämä: vanhemmuuden kustannusten jakaminen tasan työnantajien kesken, pienten lasten hoitamisen helpottaminen sekä mahdollisuudet osa-aikaiseen työhön ja päivähoitoon. Hallitus on ottanut jo näitä askeleita joustavan hoitorahan sekä päivähoitojen tuntiveloituksen avulla.

Muissa Pohjoismaissa on jo onnistuttu osa-aikaisen työn avulla lisäämään tehtyjä työtunteja. Vihreiden tavoitteena on saada Suomen työllisyysaste nostettua muiden Pohjoismaiden tasolle.

 

Arvoisa puhemies,

Ympäristön asettamien reunaehtojen ja oman hyvinvointimme, lopulta myös selviytymisemme vuoksi meidän on vähennettävä aiheuttamiamme päästöjä noin 90 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Kyseessä on valtava jälleenrakennus. Rakennamme vähäpäästöistä ja lopulta päästötöntä yhteiskuntaa. Vihreät näkevät tämän muutoksen mahdollisuutena synnyttää uutta työtä Suomeen.

Useassa Euroopan maassa on ymmärretty, että energiapolitiikasta on tullut osa työllisyyspolitiikkaa. Myös Suomen kannattaa vauhdittaa työllisyyttä kunnianhimoisilla uusiutuvan energian tavoitteilla.

Tuulivoiman syöttötariffi on vihdoin saanut vauhtia tuulivoiman rakentamiseen. Nyt sama pitäisi tehdä aurinkoenergialle. Aurinkopaneelit tehdään muualla, mutta asennus ja huolto ovat kotimaassa tehtävää työtä. Vihreä eduskuntaryhmä toivoo, että kauan odotettu nettolaskutus saadaan kohta käyttöön. Nettolaskutuksen ansiosta kuluttaja saa kunnollisen korvauksen esimerkiksi itse aurinkopaneeleilla tuottamastaan sähköstä. Hajautetun energiantuotannon lisääminen luo työtä koko Suomeen.

On aika ymmärtää, että ilmastonsuojelu ja työllisyys eivät ole vastakkaisia tavoitteita. Koko Cleantech-ala työllistää tällä hetkellä Suomessa 50 000 ihmistä, ja alalle odotetaan syntyvän 40 000 työpaikkaa lisää vuoteen 2020 mennessä. Suomella on erityisen hyvät mahdollisuudet saada tänne uutta työtä silloin, kun maailmanlaajuisia ympäristöhaasteita ratkaistaan.

Esimerkiksi Vaasassa on jo nyt Pohjoismaiden merkittävin energiateknologian keskittymä, joka työllistää yli 10 000 henkeä. Vaasan tavoitteena on kaksinkertaistaa työpaikkojen määrä vuoteen 2020 mennessä, mikä olisi merkittävä osa koko Suomen cleantech-tavoitteesta.

Suomella on vahvat mahdollisuudet lisätä työpaikkoja etenkin energiatehokkuuteen ja uusiutuvan energian tavoitteisiin liittyvillä aloilla. Tartutaan niihin.

 

Jaa sivu: