— Ville Ylikahri

Eduskuntaryhmän lausunto oppivelvollisuusiän nostamisesta

Vihreä eduskuntaryhmä antoi 5.6.2014 seuraavan lausunnon oppivelvollisuusiän nostamista koskevasta hallituksen esityksestä:

 

Vihreä eduskuntaryhmä pyytää opetus- ja kulttuuriministeriötä ottamaan huomioon seuraavan lausunnon:

Lakiesityksen tausta

Hallitus on päättänyt oppivelvollisuusiän nostamisesta 17 ikävuoteen. Tavoitteena on vähentää syrjäytymistä ja turvata koko ikäluokalle jatkokoulutuspaikka. Oppivelvollisuusiän noston käytännön toteuttamisesta on käyty vilkasta keskustelua. Hallitus päätti osana rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanopäätöstä marraskuussa 2013, että nosto toteutetaan niin, että se koskee koko ikäluokkaa. Lakiesitys on tehty tästä lähtökohdasta ja siihen on varattu rahaa 15 miljoonaa euroa.

Hallitus linjasi lakiesityksen lähtökohdaksi myös sen, että sen tulee tavoittaa erityisesti ne nuoret, jotka eivät pääse koulutukseen perusopetuksen jälkeen. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanopäätöksen jälkeen useat tahot ovat kyseenalaistaneet lakiesityksen taloudellisen realismin sekä sen vaikuttavuuden syrjäytymisen ehkäisyssä. Lakiesitystä tulisikin tarkastella uudelleen erityisesti siitä lähtökohdasta, miten se auttaa julkisen talouden antamissa rajoissa parhaiten niitä nuoria, jotka jäävät nykyään ilman peruskoulun jälkeistä koulutuspaikkaa.

 

Taloudelliset vaikutukset

Oppivelvollisuusiän nostaminen vuodella koko ikäluokkaa koskien velvoittaa koulutuksen järjestäjiä tarjoamaan opiskelijoille maksuttomat oppimateriaalit, työvälineet ja koulukuljetukset vuoden nykyistä pidempään. Lakiesityksessä esitetään laskelmia siitä, miten 15 miljoonaa riittää lakiesityksen toteuttamiseen. Lakiesityksen taloudellisten vaikutusten arvioinnissa lähdetään siitä, että nämä 15 miljoonaa euroa käytetään suurimmalta osiltaan maksuttomiin oppimateriaaleihin ja koulukuljetuksiin, kun taas syrjäytymisvaarassa olevien ohjaukseen on lakiesityksessä arvioitu vain pieni osa tästä summasta. On myös hyvin epävarmaa, miten siirtyminen sähköisiin oppimateriaaleihin olisi mahdollista lain voimaantulon puitteissa ja kuinka paljon tällä voidaan saada säästöjä.

Lakiesitykseen sisältyvä taloudellisten vaikutusten arviointi osoittaa osaltaan, että lakiesityksessä korostuu koko ikäluokkaa koskevat toimenpiteet eikä siinä keskitytä tarpeeksi yksilöllisen, kohdennetun tuen tarjoamiseen apua eniten tarvitseville nuorille.

Kuntaliitto on omissa laskelmissaan päätynyt siihen, että lakiesityksen kustannukset ovat jopa 118 miljoonaa euroa. Myös OAJ:n mukaan lakiesitys on räikeästi alibudjetoitu.

Vihreä eduskuntaryhmä katsookin, että lakiesityksen taloudellisia vaikutuksia tulisi tarkastella vielä uudelleen.

 

Syrjäytymisen ehkäisyn toteutuminen

Lakiesitys ei Vihreän eduskuntaryhmän mielestä puutu tarpeeksi syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ongelmiin. Vuosittain kaiken koulutuksen, lisäopetuksen, ammatilliseen koulutukseen valmistavan opetuksen, työpajatoiminnan ja kuntoutuksen ulkopuolelle jää noin 3 700 nuorta. Tämän joukon ohjaaminen nykyistä paremmin jatko-opintoihin ja erilaisiin palveluihin tulisi olla lakiesityksen päätavoite.

Eduskunnan tarkastusvaliokunta on laatinut tänä keväänä mietinnön nuorten syrjäytymisestä. Tässä mietinnössä ja sen tausta-aineistossa tulee selkeästi esiin, että erilaiset nivelvaiheet ovat riskitekijöitä syrjäytymisvaarassa oleville nuorille. Yksi keskeisimmistä nivelvaiheista on peruskoulun päättyminen. Olisikin järkevää kohdistaa toimenpiteet ja taloudelliset resurssit riskiryhmiin.

Hallitusryhmät ovat edellyttäneet, että oppivelvollisuuden pidentämisen toteuttamisessa sekä suorittamisvaihtoehdoissa varmistetaan työpajojen ja kansanopistojen laajan tarjonnan hyödyntäminen. Vihreä eduskuntaryhmä pitää tätä tärkeänä näkökohtana. Työpajoilla ja vapaalla sivistystyöllä tulee olla yhdenvertainen rooli muiden koulutusmuotojen kanssa.

 

Lausunnon keskeinen sisältö

Vihreä eduskuntaryhmä pitää tavoitetta ohjata kaikki peruskoulun päättävät nuoret jatko-opintoihin tärkeänä. Lakiesityksessä keskitytään kuitenkin liikaa koko ikäluokkaa koskeviin toimenpiteisiin eikä riskiryhmien ohjaukseen ohjata riittävästi resursseja. Monet tahot ovat kyseenalaistaneet arvion lakimuutoksen kustannuksista. Kustannukset tulisikin arvioida uudelleen.

 

Helsingissä 5.6.2014

 

Outi Alanko-Kahiluoto

puheenjohtaja

Vihreä eduskuntaryhmä

Jaa sivu: