— Anni Sinnemäki

Anni Sinnemäen ryhmäpuhe Ukrainan tilanteesta

Arvoisa puhemies,

Venäjä on toiminut kansainvälisen oikeuden vastaisesti ottamalla haltuun sotilaallisen voiman avulla Krimin, osan toista suvereenia valtiota. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö oli yksi ensimmäisistä eurooppalaisista johtajista, joka tuomitsi Venäjän toiminnan kansainvälisen oikeuden vastaisena. Tällä hetkellä itäisessä Ukrainassa on suuri joukko venäläisiä sotilaita ja sotakalustoa käymässä sotaa separatistijohtajien rinnalla, jotka hekin ovat venäjän kansalaisia. Ei ole täyttä selvyyttä siitä, mitkä ovat tämän venäläisen sotavoiman käskytyssuhteet, eikä Venäjän johto tunnusta näitä sotilaita. Selvää kuitenkin on, että sotilaat eivät ole paikalla omasta yksilöllisestä päähänpistostaan ja on selvää, että jos Venäjän johto todella haluaisi, nämä joukot poistuisivat Ukrainasta. Nyt Venäjällä vietetään hautajaisia, joissa kenellekään ei ole suoraan sanottu, missä ja minkä tähden nämä nuoret miehet ovat kuolleet.

Eurooppalaisen valtion suvereniteetin ja alueellisen koskemattomuuden loukkaus on jotain sellaista, mitä emme voi vain ohittaa olankohautuksella tai julkilausumalla. Tämän vuoksi olemme Euroopan unionissa asettaneet taloudellisia pakotteita, jotka koskevat Venäjää. Meillä ei ole mitään selviä takeita, että juuri tällaisilla pakotteilla tämä kriisi ratkaistaan. Jotain on silti pitänyt tehdä. Olen seurannut keskustelua pakotteista tarkkaan ja analyysini on, että lopulta nekin tahot ja ihmiset, jotka ovat puhuneet pakotteista kriittisesti ja epäilleet niiden tehoa, ovat lopulta todenneet, että jotain meidän on pitänyt tehdä ja pakotteet ovat tosiasiallisesti käytettävissä olevista keinoista ainoa. Pidemmällä aikavälillä voi myös olla, että pakotteet ja mahdollisuus purkaa ne muodostavat elementin mahdollisessa neuvotteluratkaisussa. Pakotteet eivät ole Venäjälle yhdentekeviä.

Pakotteet ja Venäjän asettamat vastapakotteet vaikuttavat myös meihin. Ne vaikuttavat erityisen voimakkaasti nyt, kun taloutemme on muutenkin hyvin hauraassa tilassa. Tässä vaiheessa nämä vaikutukset ovat rajallisia, viennistämme elintarvikesektorin vienti on ollut merkittävä, mutta ei kaikkein suurin sektori. Pidemmällä aikavälillä vaikutukset kasvavat riippuen siitä, miten investoinnit Venäjällä kehittyvät – Suomen investointitavaroiden Venäjälle on ollut kymmenkertaista elintarvikesektoriin verrattuna. Toistaiseksi suuremmat vaikutukset Suomen taloudelle ovat tulleet Venäjän talouskasvun hidastumisesta ja painumisesta lähelle negatiivista jo ennen Ukrainan kriisin alkua, mutta totta kai nyt ja tästä eteenpäin Ukrainan kriisi, sen luoma epävarmuus Putinin politiikasta ja pakotteet vaikuttavat enemmän ja enemmän.

Meillä kaikilla on omat mahdollisuutemme helpottaa suomalaisten elintarvikeyritysten tilannetta – eikä silloin kannata unohtaa hyviä pieniä meijereitämme kuten Kuusamon juuston ja Helsingin meijerin tuotteita.

 

Arvoisa puhemies,

Ukrainan tilanteesta – maa on huonossa jamassa, korruptoitunut ja köyhä. Ihmisillä ei ole luottamusta poliittiseen päätöksentekoon. Ukrainan ongelmien ytimessä on poliittisten päätöksentekijöiden ja oligarkkien keskinäiset tiiviit suhteet ja niihin liittyvä yleisen edun hyljeksintä yksityisen edun kustannuksella. Kun meillä välillä tuskaillaan hankintalainsäädännön byrokraattisuutta ja hankaluutta, on hyvä muista, että Ukrainassa hankintalainsäädäntöä ei ole lainkaan: poliittiset johtajat hankkivat verovaroin kustannetut asiat ystäviltään, eikä tähän pysty kukaan puuttumaan. Euroopan unionin yksi tärkeimmistä tehtävistä on antaa oma panoksensa siihen, että Ukrainan voisi uudistaa talouttaan ja julkista hallintoaan siedettävälle tai normaalille tasolle.

Ukrainan ongelmat ovat moninaiset ja syvät. Ukrainan kriisi ei kuitenkaan johtunut siitä, että venäjänkielistä väestöä olisi siellä sorrettu tai kohdeltu kaltoin. Venäjän kielellä on ollut koko Ukrainan itsenäisyyden ajan maassa hyvä, tunnustettu ja käytännössä toimiva asema. Iso osa Ukrainan väestöstä käyttää molempia kieliä, sekä venäjää että ukrainaa, ja venäjän kieltä on voinut käyttää niin Länsi- kuin Itä-Ukrainassa. Euroopan neuvoston vähemmistökielipolitiikkaa valvovat asiantuntijat eivät ole antaneet Ukrainalle moitteita venäjän kielen asemasta maassa. Venäjän kielen ja venäjänkielisten aseman turvaaminen on yksi tärkeä kysymys kriisin jälkeisessä Ukrainassa, mutta kielellisen ryhmän kaltoin kohtelu ei ole tämän kriisin syy

Suomi on Ukrainan lailla Venäjän naapuri ja meidän kannattaa katsoa tätä kriisiä välillä aika henkilökohtaisesti. Mikä meitä erottaa Ukrainasta? Lukemattomat asiat: paikka historiassa, se, että emme olleet osa Neuvostoliittoa, talous, mutta ehkä tärkeimpänä erottavana tekijänä voi pitää jäsenyyttä Euroopan unionissa. Jäsenyys EU:ssa määritteli paikkamme läntiseen Eurooppaan. Ilman jäsenyyttä olisimme nyt äärimmäisen epävarmassa asemassa Euroopassa. Vihreät näkevät, että jäsenyys EU:ssa on vakauttanut asemamme turvallisuuspoliittisesti, että me olemme yksi niistä maista jotka tässä mielessä olemme saaneet jäsenyydestä eniten hyötyä. Tämä on yksi syy, miksi Suomen kannattaa edistää aktiivisesti unionin yhteistä ja yhtenäistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Minulle venäjän kieli on ollut ensimmäinen vieras kieli, jonka olen oppinut. Sen kautta olen ensimmäistä kertaa nähnyt maailman jonkun toisin silmin, toisesta näkökulmasta. En usko, että olisin koskaan itse kirjoittanut runoja ilman Anna Ahmatovan tekstejä. Olen seurannut maata pysähtyneisyyden ajasta, perestroikan murrokseen ja 1990-luvun toiveikkaasta ja sekavasta vapaudesta Putinin hallinnon askel askeleelta kansalaisvapauksia kaikilla sektoreilla kiristävään ja rajoittavaan suuntaan. Olen aina kuulunut siihen joukkoon, joka sanoo, että Venäjää tulee ymmärtää tai ainakin yrittää ymmärtää. Ehkä sitä surullisemmalta tuntuu, että vaikka kuinka ymmärtäisi, mitään, mitä voisi hyväksyä, ei nyt ole silmien edessä. Oman etupiirin laajentaminen suvereenin valtion alueelle sotavoimin Euroopassa ei ole hyväksyttävää mistään lähtökohdasta.

 

Arvoisa puhemies,

me emme voi vastata kriisiin sotilaallisella voimalla. Meidän täytyy etsiä reittiä ulos pakotteiden, niiden muodostaman paineen ja neuvotteluyhteyden avaamisen suunnalta. Tällä hetkellä on vaikea nähdä, mistä Venäjä neuvottelisi, kun se edistää päämääriään toisin keinoin. Ukrainan taloudellinen tilanne on tietenkin heikentynyt kriisin aikana, poliittisen jännitteet kasvavat ja sota muodostaa jakolinjoja, joita on vaikea korjata, tappaa ihmisiä, joita ei saada takaisin.

Tästä kaikesta huolimatta Suomen tulee kaikin sen käytössä olevin keinoin etsiä reittiä takaisin kohti rauhantilaa, vakautta ja valtiollisen suvereniteetin kunnioitusta.

Jaa sivu: