— Outi Alanko-Kahiluoto

Outi Alanko-Kahiluodon puhe puoluevaltuuskunnassa 22.11.2014

Hyvä valtuuskunta, hyvät ystävät

Vuonna 2011 kevät muuttui vähitellen kesäksi kun istuimme Säätytalolla neuvottelemassa kuuden puolueen yhteistä hallitusohjelmaa. Monivaiheisten neuvotteluiden jälkeen jäimme hallitukseen, koska saimme neuvotteluissa läpi kolme keskeistä tavoitettamme: vähennämme köyhyyttä nostamalla perusturvaa, säädämme ympäristölain, emme anna uusia ydinvoimalupia.

Raja tuli vastaan syyskuussa, kun muut hallituskumppanit pettivät kolmannen ehtomme. Nyt oppositiossa olemme pyrkineet varjelemaan hallituksessa tehtyjä hyviä päätöksiä, kuten esimerkiksi Villen aiemmin esiin nostamaa soidensuojeluohjelmaa. On ollut todellakin hyvin erikoista, että olemme oppositiosta käsin joutuneet varjelemaan hallituksen päätöksiä hallitukselta itseltään.

***

Yksi merkittävä saavutuksemme kevään 2011 vaikeissa hallitusneuvotteluissa oli, että hallitus otti kärkihankkeekseen köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämisen ja terveyserojen kaventamisen.

Terveyserojen kaventaminen on myös syy siihen, miksi sote-uudistukseen ryhdyttiin. Järjestelmämme on kunnianhimoisen remontin tarpeessa. Mehän emme ole mikään terveydenhuollon mallimaa ja järjestelmäämme on kuvattu Pohjoismaiden amerikkalaisimmaksi.

Meillä on vaikeuksissa oleva julkinen perusterveydenhuolto ja mittavat terveyserot. Palveluiden saatavuus määräytyy yhä enemmän varallisuuden, työllisyyden ja asuinpaikan mukaan.

Hallitusohjelman kirjaus sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisesta oli lupaava. Lähtökohdaksi palveluiden uudistamiselle otettiin ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Meidän vihreiden mielestä tärkeintä on vahvistaa kansalaisten tasa-arvoa. Perusterveydenhuoltoa on vahvistettava ja julkisten, ennaltaehkäisevien palveluiden saatavuus on turvattava.

Kaikkien suomalaisten on oltava laadukkaiden palvelujen piirissä – ei vain niiden, joilla on pääsy työterveyshuoltoon tai varaa yksityislääkäriin. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimivuuden paras mittari on se, miten se palvelee kaikkein heikoimmassa asemassa olevia.

**

Pidin itse hyvänä asiana sitä, että kuntauudistuksen ja sote-uudistuksen kankea kytkös purettiin. Kun kuntauudistuksessa kompuroitiin huolella, jäljelle jäi ihmisten jokapäiväisten palveluiden kannalta välttämätön sote-uudistus. Maaliskuussa kaikki eduskuntapuolueet sitoutuivat sote-uudistukseen. Ex-pääministeri Katainen kehui saavutettua sote-sopua historialliseksi. Nyt 35:n parlamentaarisen sote-ohjausryhmän kokouksen jälkeen, en voi välttyä arvostelemasta prosessia ja erityisesti Kokoomusta.

Ensinnäkin, lain valmisteluprosessi on ollut hidasta. Hallituksen kärkihankkeen matka on takkuillut ja prosessi on venynyt aivan hallituskauden loppumetreille. Lakiesitys on tarkoitus tuoda pian eduskuntaan, mutta kiire tulee, erityisesti jos perustuslakivaliokunta toteaa laissa vakavia perustuslaillisia ongelmia.

Toisekseen, kaikki puolueet ovat olleet yksimielisiä ja pystyneet tekemään kompromisseja, paitsi sote-sovun saavuttamisesta pisteitä kerännyt Kokoomus. Pääministeripuolue on kerta toisensa jälkeen harannut vastuuttomasti yhteisymmärrystä vastaan. Lain kuulemiskierroksen jälkeen Kokoomus otti irtioton todeten yksityisten palveluntuottajien aseman olevan vaarassa. Se ei pidä paikkaansa. Yksityisten palveluntuottajien asema turvataan samalla tapaa kuin nyt, kuten myös julkisten palveluntuottajien rooli.

**

Sote-uudistuksen ideana on nimenomaan se, että meillä on riittävän suuret alueet, jotka ovat tuottajavastuussa. Kokoomus on halunnut vastuuttomasti livetä tästä sopimuksesta ja halunnut järjestämisvastuuta enemmän yksityisille palveluntuottajille.

Kokoomukselle uudistuksen tavoite ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä ja eriarvoisuuden ehkäisystä ei ole ollut kirkkaana mielessä. Ministeri Rädyn viimeaikaisten julkisten lausuntojen perusteella he ajavat vastuuttomasti yksityisten palveluntuottajien etua ihmisten edun kustannuksella.

Me Vihreät olemme alusta alkaen sanoneet, että tarvitaan riittävän vahvoja palvelunjärjestäjiä ja riittävää integraatiota, jotta uudistus on mielekäs ja järkevä toteuttaa. Kaiken väännön jälkeen vaikuttaa siltä, että tuleva malli muistuttaa pääpiirteiltään meidän jo vuonna 2010 sosiaali- ja terveyspoliittisessa ohjelmassamme ehdottamaamme mallia.

Vihreille keskeisiä periaatteita uudistuksessa ovat myös sosiaali- ja terveydenhuollon ohjauksen demokraattisuus, sosiaalihuollon, perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon yhteistoiminnan vahvistaminen ja kansalaisten yhdenvertaisuuden varmistaminen asiakkaina.

Vihreässä sote-mallissa viisi palveluiden alueellista järjestäjää muodostettaisiin nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta. Niiden toiminta-alue olisi sama kuin yliopistosairaaloilla.

Viiteen noin miljoonan asukkaan hyvinvointipiirin koottaisiin kuntien rahojen lisäksi kaikki valtion raha sekä osia KELA:n rahoituksesta. Näin purettaisiin monikanavaisuus ja parannettaisiin koko sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta.

Samoilla linjoilla kanssamme on ollut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, joka alusta alkaen on esittänyt viittä isoa sote-aluetta.

**

Vihreät ja THL ovat samaa mieltä siinäkin, ettei nykyjärjestelmän ongelmakohtia paikkaavilla osauudistuksilla voida poistaa monikanavaisen rahoituksen ongelmia. Se vaatii koko sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän uudistamista.

On varmistettava, että palveluiden järjestämisvastuu ja rahoitusvastuu on yksissä käsissä.

Nykyisessä monen rahoittajan mallissa kokonaisuuden tehokkuudesta ei vastaa kukaan. Asiakkaat eivät ole keskenään tasa-arvoisia eivätkä aina saa tarvitsemaansa palvelua. Yksikanavainen rahoitus toisi sosiaali- ja terveydenhuoltoon ohjattavuutta ja vastuuta terveyshyödyn tuottamisesta asiakkaalle. Sote-järjestelmän monikanavaisen rahoituksen purkaminen ei toteudu tällä kaudella, mutta ensi kaudella se on mahdollista, sillä valmistelutyö on jo käynnissä.

Meidän on pidettävä huoli siitä, että niin myös tapahtuu.

Vaikka sote-prosessi puuduttaakin, on uudistus jaksettava viedä loppuun saakka, jottei Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmää enää tarvitse kuvailla Pohjoismaiden amerikkalaisimmaksi.

*******

Hyvä valtuuskunta,

Viikonloppuna hyväksymme uuden koulutuspoliittisen ohjelman ja olemme myös juuri aloittaneet maailman paras koulu – kampanjan. Tavoitteenamme ei ole vähempää kuin tehdä suomalaisesta koulusta maailman paras, jokaisella koulutusasteella.

Eikö suomalainen koulu jo ollut maailman paras?

Suomessa on herättävä PISA-menestyksen antamasta väärästä turvallisuudentunteesta. Koulu ei ole valmis eikä sen tulevaisuus ole turvattu. Erityisesti Suomessa tarvitaan keskustelua koulutuksen tasa-arvosta - Mitä olemme valmiita tekemään, jotta koulutuksen eriytyminen vanhempien tulojen ja koulutustaustan mukaan pysähtyisi kaikilla koulutusasteilla - varhaiskasvatuksesta peruskoulun ja toisen asteen kautta korkeakouluihin?

Miten varmistamme, että jokainen peruskoulun päättävä nuori saa reppuunsa yhtä hyvät eväät peruskoulun jälkeistä elämää varten? Millainen maailman paras koulu meidän mielestämme sitten on?

Kolmeen sanaan tiivistettynä: moderni, kiva ja tasa-arvoinen.

Näistä viimeksi mainittu tasa-arvo on se pilari, jolle suomalaisen koulun menestys on rakennettu. Se on periaate, johon PISA-menestystä tuonut peruskoulumalli perustuu. Meillä kaikille on tarjottu samat oppimisen edellytykset riippumatta asuinpaikasta tai perhetaustasta. Nyt koulujen väliset erot ovat kasvaneet.

Monissa kunnissa tehdään juuri nyt kipeitä päätöksiä. Koulujen eriytymisestä seuraa se, ettei peruskoulu enää pysty tarjoamaan kaikille oppilaille tasavertaisia, asuinpaikasta riippumattomia oppimisen edellytyksiä. Jos kehitys jatkuu tämänsuuntaisena, lapset kasvavat luokkayhteiskunnassa, jossa kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia. Suurimmat erot eivät löydy kaupunkien väliltä, vaan kuntien sisältä.

Koulujen välisiä oppimiseroja on kavennettava kohdentamalla erillisiä määrärahoja niihin kouluihin, joissa on keskimääräistä enemmän erityistä tukea tarvitsevia oppilaita, työttömien ja maahanmuuttajataustaisten perheiden lapsia. Koulut voivat käyttää määrärahan parhaaksi katsomallaan tavalla, vaikkapa pienentääkseen opetusryhmiä, palkatakseen koulukuraattorin tai koulunkäyntiavustajia.

Tasa-arvon takaaminen – samoin kuin kouluviihtyvyyden lisääminen tai uuden teknologian käyttöönotto ei ole ilmaista. Maailman paras koulu ei synny säästämällä.

Vihreät ovat taistelleet hallituksessa koulutuksen rahoituksen puolesta. Tästä huolimatta säästöt ovat olleet mittavia ja monessa kunnassa ollaan vaikeiden päätösten edessä. Säästöt uhkaavat sitä, että koulut eivät voi pitää kiinni nykyisestä opetuksen tasostaan – kun samalla niiden pitäisi kehittyä ja elää ajassa mukana.

Nyt koulutuksesta säästäminen saa riittää. Kouluille on annettava työrauha ja riittävät resurssit. Lisäksi rakenteellisista uudistuksista säästetyt varat on käytettävä opetuksen kehittämiseen. Koulutuksellisen tasa-arvon uhkana on myös lukukausimaksut, joita hallitus on raivokkaasti ajanut heti sen jälkeen kun vihreät jätti hallituksen.

Ministeri Kiuru on pyörtänyt aiemmat puheensa ja nyt Suomeen ollaan luomassa lukukausimaksuja EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille. Lukukausimaksujen vakiinnuttaminen ulkomaisille opiskelijoille voi johtaa maksullisuuden yleistymiseen, siksi maksullisuudelle ei kannattaisi avata ovea, ei edes raottaa.

 

Hyvä valtuuskunta,

Ensi viikko tulee olemaan perustulon superviikko - Kela ja Sitra järjestävät seminaareja perustulosta ja me vihreät julkistamme oman perustulomallimme päivityksen. On ilahduttavaa, että vihreiden pitkäaikainen tavoite - perustulo - kiinnostaa nyt laajalti. Olisi outoa, ellei perustulo kaikkien näiden puheiden jälkeen olisi seuraavassa hallitusohjelmassa.

Perustulosta on tuotettu useita erilaisia malleja ja laskelmia. Enää puuttuu mahdollisuus saada kokeilemalla käytännön tietoa siitä, mikä toimii ja mikä ei.

Perustulokokeilu antaisi tietoa siitä, miten perustulo kannustaisi ja helpottaisi työn vastaanottamista, miten itsensä työllistäjien ja pienyrittäjien tilanne muuttuisi ja miten paljon työllisyysaste kasvaisi.

Kokeilun jälkeen ei tarvitse enää spekuloida sillä, miten perustulo muuttaisi maailmaa ja ihmisten käyttäytymistä. Perustulo muuttaisi sosiaaliturvaa melko radikaalisti. Näin merkittävän uudistuksen vaikutuksista monet, erityisesti dynaamiset vaikutukset ovat vaikeasti ennustettavia. Näitä vaikutuksia voidaan parhaiten tutkia kokeilun avulla.

Se voitaisiin toteuttaa esimerkiksi alueellisena kokeiluna tai satunnaistamalla. Olemme tällä hallituskaudella saavuttaneet liki kaikki askeleet kohti perustuloa, joita tavoitteissamme on aiemmin ollut. Esimerkiksi Vihreiden aikaansaama työttömyysturvan suojaosa on helpottanut tuhansia ja kasvattanut erityisesti osa-aikatyötä tekevien määrää. Julkaisemme ensi viikolla paitsi päivitetyn perustulomallimme, myös ehdotuksemme uusiksi askeliksi kohti perustuloa. Olen varma siitä, että perustulo olisi tehokas keino lisätä työllisyyttä ja vähentää työelämän epävarmuutta.

Perustulon ansiosta eriarvoisuus, syrjäytyminen ja köyhyys vähenisivät. Samaan tavoitteeseen tähtäävät myös yhdenvertaiset sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut sekä tasa-arvoinen koulutus. Siksi perustulo ja tasa-arvoiset palvelut tulevat olemaan vihreiden kärkitavoitteita myös kevään eduskuntavaaleissa.

 

Jaa sivu: