— Outi Alanko-Kahiluoto

Outi Alanko-Kahiluodon ryhmäpuhe Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteosta

Vihreiden ryhmäpuheenvuoro 11.11.2014

Arvoisa puhemies, 

kuten Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteossa 2014 todetaan, Suomen perus- ja ihmisoikeustilanne on kansainvälisesti vertaillen hyvä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että voisimme ryhtyä lepäämään laakereillamme. Paljon on vielä tekemistä – sekä kotimaassa että maailmalla.

Valtiosääntöoikeuden tutkija Pauli Rautiainen Tampereen yliopistosta kiinnitti eilen Ylellä huomiota siihen, että valtiontalouden säästöjen johdosta perusoikeudet ovat vaarassa rapautua etenkin kaikkein heikoimpien kohdalla. Säästöjen vuoksi mielenterveysongelmista kärsivät uhkaavat jäädä vaille terapiaa ja oppimisvaikeuksista kärsivät lapset vaille riittävää tukea. Valtionosuuksien leikkaukset koettelevat monia kuntia rajusti ja tällä voi olla vaikutusta myös perusoikeuksien toteutumiseen. Tutkijan viestiin on suhtauduttava vakavasti.

 

Yksi kasvava ryhmä, jonka kohdalla perusoikeuksien toteutuminen voi olla vaarassa, ovat vanhukset. Ikääntyvässä Suomessa yhä useammat ovat vailla mahdollisuutta esimerkiksi liikkumiseen, ulkoiluun ja mielekkäisiin ihmissuhteisiin.

Esteettömyys on hyvä periaate, vaikka sitä kohtaan välillä hyökätään lähinnä säästöperustein. Esteettömyydestä hyötyvät niin rollaattorilla kulkevat vanhukset, pyörätuolia käyttävät vammaiset kuin lastenvaunuja työntävät vanhemmat. Muistutan, että esteettömäksi rakennettu yhteiskunta on hyvä kaikille – etenkin elämän illassa liikunta- ja muut rajoitteet voivat kohdata kenet hyvänsä. Esteettömyyden vaatimus koskee tänä päivänä myös voimakkaasti lisääntyviä sähköisiä palveluja. Ne pitää toteuttaa niin, että muutkin kuin nettinatiivit pystyvät palveluita käyttämään.

 

Arvot ovat myös kovenemassa. Esimerkiksi käsittelyssä olevassa sosiaalihuoltolakiesityksessä kotipalveluiden saatavuus on kytketty siihen, ovatko ongelmat kenties itse aiheutettuja. Tällaiset kytkennät ovat vaarallisia: kun avun tarve lapsilla ja perheillä on todellinen, pitää apua olla myös tarjolla, ongelmien syntyhistoriasta riippumatta. On muistettava, että avuntarve voi tulla ennalta arvaamatta – kuka tahansa läheisistämme saattaa olla avun tarpeessa.

Suomeen ollaan myös synnyttämässä aiempaa suurempi ryhmä paperittomia ihmisiä, kun vapaaehtoisen paluun lainsäädäntöön ollaan tekemässä muutoksia. Paperittomat ovat maahanmuuttajia, jotka putoavat yhteiskunnan ulkopuolelle. He ovat erityisen haavoittuvassa asemassa ja pääosin kaikkien julkisten palveluiden ulottumattomissa. Tietoisilla päätöksillä ei pidä olla lisäämässä tällaisten ihmisten määrää.

Taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien (TSS-oikeudet) yhdenvertainen ja syrjimätön turvaaminen on ihmisoikeussopimuksiin ja omaan perustuslakiimme sisältyvä ehdoton velvoite. Ihmisoikeusselonteossa näiden oikeuksien toteutumiseen kiinnitetään ansiokkaasti paljon huomiota.

 

Arvoisa puhemies,

Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteossa kiinnitetään huomiota seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien LHBTI-ihmisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Kehittämislinjauksen esitys strategian tai toimintaohjelman laatimisesta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien edistämisestä on tärkeä. Hallituksen on syytä käynnistää valmistelu välittömästi.

Tasa-arvoisen avioliittolain puuttumisen lisäksi meillä on muitakin konkreettisia ongelmia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten oikeuksissa. Yksi vakavimmista on niin sanottu translaki, jonka mukaan sukupuolen juridiselle vahvistamiselle on ehtona esimerkiksi lisääntymiskyvyttömyys. Sukupuoltaan vaihtavan on lisäksi suostuttava avioliiton muuttamiseen rekisteröidyksi parisuhteeksi tai päinvastoin. Vihreät kehottaakin hallitusta tuomaan uudistetun, ihmisoikeuksia kunnioittavan translain viipymättä eduskunnan käsiteltäväksi.

Erityisesti kansainvälisissä yhteyksissä LHBTI-ihmisten perus- ja ihmisoikeuksien turvaamista on pidettävä vahvasti esillä. Naapurimaassamme Venäjällä perus- ja ihmisoikeuskehitys on ollut huolestuttavaa viimeisten vuosien aikana. Suomen ja EU:n on pidettävä tätä huolta esillä niin kansainvälisissä kuin kahdenvälisissäkin yhteyksissä ja pyrittävä vaikuttamaan Venäjän johtoon.

 

Ongelmia on runsaasti myös kehitysmaissa. Suomi onkin ansiokkaasti ottanut ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan kehityspoliittiseen toimenpideohjelmaansa, jonka yhtenä läpileikkaavana tavoitteena on sukupuolten tasa-arvo sekä eriarvoisuuden vähentäminen. Kansainvälisillä foorumeilla esimerkiksi tyttöjen ja naisten seksuaali- ja lisääntymisterveydestä ja –oikeuksien korostamisesta on tullut yksi Suomen linjausten tunnusmerkki. Myös valtion omistajaohjauksessa on omaksuttu periaate, että ihmisoikeudet otetaan vastuullisella tavalla huomioon koko hankintaketjussa.

Vaikka paljon on tehty ja edistytty, Suomella on vielä parannettavaa myös kansainvälisesti. Alkuperäiskansoja koskeva ILO–yleissopimus 169, YK:n vammaisten oikeuksia koskeva yleissopimus ja Euroopan neuvoston ns. Istanbulin sopimus naisiin kohdistuvan ja perheväkivallan torjunnasta ovat vielä ratifioimatta. Vihreät haluaa kannustaa maan hallitusta ripeisiin toimiin näiden asioiden edistämisessä.

 

 

Jaa sivu: