— Pekka Haavisto

Pekka Haaviston ryhmäpuheenvuoro Talous- ja työllisyyspoliittisessa välikysymyskeskustelussa

Arvoisa puhemies,

Aloitan sillä mihin yleensä lopetetaan. Eli epäluottamuslauseeseen pääministeri Stubbin hallitukselle, näin kuuluvana:

”Suomen taloudessa eletään kriittisiä hetkiä. Luottoluokituksen putoaminen osaltaan kuvaa epäuskoa siihen, että hallitus kykenisi toteuttamaan lupaamansa rakenteelliset uudistukset. Energiataloudessa hallitus on valinnut epävarmoille laskelmille perustuvan ydinvoiman, ei kotimaista ja työllisyyttä parantavaa uusiutuvaa energiaa.

Kestävää energiataloutta ja muita rakenteellisia uudistuksia tarvitaan velkaantumisen pysäyttämiseksi, työllisyyden parantamiseksi ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan turvaamiseksi. Eduskunta toteaa, että hallituksen keinot kestävän energiapolitiikan toteuttamiseksi ja rakenteellisten uudistusten vauhdittamiseksi eivät ole olleet riittäviä, eikä hallitus siksi nauti eduskunnan luottamusta.”

Suomen talouden ongelmat ovat tiedossa: Nokia-vetoisen ICT-klusterin nopea romahdus, korkean teknologian tuotteiden vientiosuuden putoaminen yli 20 prosentista alle 10 prosenttiin, ja tuoreimpana Venäjän-kaupan vaikeudet.

Olemme jääneet Saksan ja Ruotsin vauhdista. Niiden taloudet ovat monipuolisempia, ja Ruotsissa on kotimaista kysyntää ylläpitämällä pystytty pitämään talous virkeänä. Tukalassa tilanteessa kannattaa kuunnella kaikkia neuvoja – myös Anders Borgia. Jotakin on Ruotsissa tehty myös oikein.

Sinivalkoista pääomaa tarvitaan

Talous ja tuotanto vaativat kehittyäkseen innovaatioita ja uudelleen ajattelua. Suuret projektit muuttavat maailmaa: ”ihminen kuuhun”, ”auto ilman kuljettajaa” tai Saksassa käynnissä oleva ”Energiewende” ovat esimerkkejä teknologiaharppauksista.

Myös Suomessa osataan: biotalous, cleantech, robottiteollisuus, digitalisaatio, terveysteknologia, startupit, peliteollisuus, Messukeskuksen tuleva Slush-tapahtuma. Ulkomaisia sijoittajiakin kiinnostavat nyt suomalaiset innovaatiot.

Kasvuyrityksiä vaivaa pääomien puute, osaava raha joka auttaisi uusia yrityksiä viimeistelemään tuotteensa ja löytämään markkinansa. Tämän vuoksi monet ideat valuvat Suomen ulkopuolelle. Tälle asialle on tehtävissä jotain. Makaahan Suomessa lähes sata miljardia euroa tuottamattomina pankkitileillä. Meidän on pidettävä huolta siitä, että innovaatioiden rahoitus Suomessa on kunnossa. Julkista ja yksityistä rahaa yhdistäviä kasvurahastoja tarvitaan.

Viivästyneet ratkaisut

Tehokkaat julkiset palvelut ovat kilpailukykymme kannalta avainasemassa. Suomi ei elä vain vientiteollisuuden parissa työskentelevien panoksesta, vaan tarvitsemme kaikkia – palvelusektorin väkeä, bussinkuljettajia, opettajia, tutkijoita, maanviljelijöitä.

Tarvitsemme hyvät koulutus- ja terveyspalvelut, ja ne voi tuottaa tehokkaasti. Tähän tarvitaan rakenteellisia uudistuksia. Olemme huolissamme sote-ratkaisun viivästymisestä - siitä hallitus voi syyttää vain itseään. Oppositiossa on valmius viedä Suomen kannalta tärkeä ratkaisu maaliin. Eläkeratkaisu tarvittiin. Kunta- ja metropoliratkaisut tarvitaan. Tupo olisi tervetullut.

Suomi laahaa muita Pohjoismaita kymmenisen vuotta jäljessä uusiutuvan energian käyttöönotossa. Vähä-hiilisiin energianlähteisiin, kuten tuuli- ja aurinkoenergiaan, sijoittaminen on ollut hidasta. Tähän on kiinnittänyt viimeksi huomiota Climate Leadership Councilin ja Outotecin toimitusjohtaja Pertti Korhonen.

Uudet työpaikat

Koulutus on avain Suomen tulevaisuuteen. Oppimisen on oltava elämänikäistä. Ihmisellä pitää olla valmiu-det tehdä erilaisia työtehtäviä työuransa aikana. Yrittäjäkoulutusta tarvitaan kaikissa oppilaitoksissa: yhä useampi on itsensä työllistäjä tai yrittäjä tulevaisuudessa. Tarvitaan uskoa työhön. Jokainen työtehtävä on arvokas.

Suomessa on noin 250 000 yritystä, jotka työllistävät alle 10 henkeä. Jos niistä joka viides palkkaa uuden työntekijän vuoteen 2020 mennessä, syntyy 50 000 työpaikkaa. Työllisyyden ja yrittäjyyden saralla oleellista on työn tekemisen ja tarjoamisen kannattavuuden parantaminen.

Suomi uusteollistui 1990-luvulla ICT-sektorin avulla. Missä ovat seuraavat uuden teollisen boomin mahdollisuudet? Ne ovat digitalisaatiossa ja robotiikassa, teollisessa ja tavaroiden internetissä. Tavarat kommunikoivat tulevaisuudessa keskenään. Digitalisaatio on osa julkisen sektorin tehostumista. Suomalainen terveydenhuolto ja koulutus voisivat tässä ottaa suuren harppauksen.

Infrastruktuuri kuntoon

Samalla kun teemme kestävälle taloudelle tilaa rakenteellisten uudistusten kautta, meidän on investoitava pitääksemme oma infrastruktuurimme kunnossa. Nyt on aika korjata homekoulut ja lisätä julkisen liikenteen investointeja.

Energiapuolella vähennämme riippuvuutta yhdestä maakaasuputkesta tekemällä yhteysputken Viroon ja rakentamalla LNG-terminaaleja. Biokaasun käyttöä liikennepolttoaineena voidaan lisätä. Laukaassa ja Joutsassa ollaan tässä edelläkävijöitä.

Uudet internet-yhteydet, merikaapeli Saksan ja Suomen välillä sekä merikaapeli Koillisväylän kautta Aasiaan tekevät Suomesta tietoliikenteen risteyskohdan, hubin. Googlen investoinnit Suomeen ovat tästä myönteinen esimerkki. Me voimme kasvattaa datahallien Suomea myös turvaamalla internetin yksityisyydensuojan ja kansalaisvapaudet parhaiten maailmassa.

Ärade talman,

Arbete och ekonomi är vardaglig arbete. Man arbetar ändå bättre, om man ser ett mål i horisonten som man försöker nå.

Nu gör vi det fjärde Finland. Bakom är lantbruks-Finland som föddes med självständigheten, industri-Finland efter krigen och informationsteknik-Finland efter internationaliseringen.

Det fjärde Finlands nyckelord är miljö, innovation och människan, som hela ekonomin är för. För de Gröna är det fjärde Finland ett ekologiskt och socialt hållbart Finland, som bär sitt globala ansvar. Ingen ska svikas och reformer och innovation bör främjas.

Työ ja talous ovat arkista puurtamista. Työ tulee kuitenkin tehtyä paremmin, vähän enemmän ponnistaen, kun taivaanrannassa häämöttää maali, tavoite jota kohti mennään.

Nyt tehdään neljättä Suomea. Takana ovat itsenäistymisen jälkeinen maatalous-Suomi, sotien jälkeinen teollisuus-Suomi ja kansainvälisen avautumisen jälkeinen tietotekniikan Suomi.

Neljännen Suomen avainsanat ovat ympäristö, innovaatiot ja ihminen, jota varten koko taloutta pyöritämme. Vihreille neljäs Suomi on ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä Suomi, joka kantaa globaalin vastuunsa. Se ei jätä ketään heitteille, mutta rohkaisee uudistuksiin ja innovaatioihin.

 

 

 

Jaa sivu: