— Jarkko Minkovitsch

Vihreät haluaa suomalaisesta koulusta maailman parhaan - Tavoitteena moderni, kiva ja tasa-arvoinen koulu

Vihreiden tavoittelema maailman paras koulu on kivoin, tasa-arvoisin ja modernein kaikilla koulutusasteilla. Koulun kehittäminen vaatii resursseja.

- Maailman paras koulu ei synny säästämällä. Säästölinjan aika on ohi. Valtion on Vihreiden mielestä ohjattava jatkossa kaikki koulujen rakenteellisten uudistusten säästöt itse koulujen kehittämiseen. Viime vuosina koulutukseen kohdistuneita leikkauksia on tehty yli miljardin euron edestä. Vuositasolla suuruusluokka lasketaan sadoissa miljoonissa, Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö toteaa.

Niinistö avasi Vihreiden Maailman paras koulu -kampanjan entisessä koulussaan, Hovirinnan ala-asteella Kaarinassa maanantaina 10.11.2014. Kampanjassa Vihreät tekee esityksiä kaikkien koulutusasteiden kehittämisestä. Kampanja-avauksessa teemana oli peruskoulu.

- Peruskoulu on suomalainen menestystarina. Vihreät haluaa, että tasa-arvoinen, moderni ja kiva peruskoulu luo jatkossakin pohjaa suomalaiselle sivistykselle, ihmisten osallisuudelle ja taloudelliselle hyvinvoinnille, Niinistö sanoo.

Hyvien resurssien lisäksi peruskouluja on modernisoitava maailman muutoksen haasteissa.

- Maailma on muuttunut omista kouluajoistamme. Oppimisteknologiaa tulee hyödyntää opetuksessa niin, että se mahdollistaa oppilaille entistä yksilöllisemmät ja myös hauskemmat oppimisen tavat. Hyvä esimerkki tästä on tablettien opetuskäyttö täällä Kaarinassa. Nykyaikana monet lapset käyttävät kotonaan jo taaperoiästä kosketusnäyttöjä ja oppivat pelaamalla pelejä. Koulujen on pysyttävä muutoksessa mukana, jotta lapsemme saavat valmiudet pärjätä tulevaisuuden työelämässä ja arjessa, Niinistö kuvailee.

Vihreät muistuttaa, että peruskoulun vahvuus on tasa-arvo. Koulusäästöt ovat johtaneet koulukohtaisten erojen kasvuun opetuksen tarjonnassa ja oppimistuloksissa. Eroja on tasattava myöntämällä erityistukea esimerkiksi alhaisen jatko-opintoihin hakeutumisen, heikkojen oppimistulosten, alueen keskimääräistä suuremman työttömyyden tai maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuuden perusteella.

- Tasa-arvoisessa koulussa lapset ovat yksilöitä, eivät ensisijaisesti tyttöjä tai poikia. Sukupuolijakoa on purettava opetuksesta siellä missä sitä vielä esiintyy. Tyttöjen ja poikien liikuntatuntien yhdistäminen on lisännyt liikunnan iloa ja eri lajien kokeilua koululiikunnassa, Niinistö sanoo.

Suomalaisten nuorten hyvinvointi, osallisuus ja viihtyvyys kouluissa ei ole yhtä korkealla tasolla kuin oppimistulokset.

- Koulu on lapselle yhtä tärkeä paikka kuin aikuiselle työyhteisö. Omaan yhteisöön pitää voida vaikuttaa. Uudet oppimisen tavat, lasten osallisuus päätöksiin ja kiusaamisen kitkeminen luovat kaikki hyvinvointia ja oppimista tukevaa kivaa kouluympäristöä, Niinistö sanoo.

 


Lisää aiheesta:

Jaa sivu: