— Johanna Karimäki

Johanna Karimäen ryhmäpuheenvuoro vuode 2015 talousarvioesityksestä

Arvoisa puhemies,

Suomen talous on vaikeassa tilanteessa: vienti ei vedä riittävästi, työttömyys pahenee eikä talous kasva. Velka on tuplaantunut kuudessa vuodessa 100 miljardiin euroon. Samalla uhkaa hiipivä deflaatio, mikä on pysäytettävä. Kokemuksen mukaan aika korjaisi deflaation, mutta sen kesto voi olla kymmenkin vuotta. Meillä ei ole tähän varaa. Siksi pienituloisten ostovoimasta on huolehdittava.

EK:n avaus julkisen sektorin työntekijöiden vähentämisestä ja palvelujen leikkaamisesta on vastuuton. Ei opettajien, hoivatyöntekijöiden ja poliisien vähentäminen hyödytä yksityistä sektoria, ellei yksityinen sektori löydä omaa menestymisen reseptiä, uusia innovaatioita ja vientituotteita.

Toki julkiset juoksevat kulut ja 9 miljardin kestävyysvaje on saatava priorisoinneilla, rakenneuudistuksilla ja tehostamistoimilla kuriin, mutta liiallinen säästäminen ja leikkaaminen hyvinvointipalveluista vain vahvistaisi lamaa.

Julkisen talouden kestävyysvajeen torjumiseksi tarvittavien rakenteellisten uudistusten toteuttamistahti on ollut liian verkkainen. Tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, eläkeuudistus, metropoliuudistus, kuntauudistus ja tuottavuuden parantamista hyödyntäen digitalisaatiota ja automaatiota.

Elvytystä voidaan tehdä velaksikin, suhdannepoliittisista syistä ja tiukkojen reunaehtojen täyttyessä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi tulevaisuuden energia- tai liikenneinfrastruktuuriin liittyvät hankkeet sekä homekoulujen korjaukset.

Pitää ottaa askelia vihreän talouden suuntaan: cleantech ja biotalous ovat vahvoja kasvualoja maailmalla, ja Suomessa on paljon näiden alojen osaamista. Tarvitsemme kasvavia vientiyrityksiä varten vahvat kotimarkkinat. Tuotteita on vaikea myydä ulkomaille, jos ne eivät ole kelvanneet kotimaassa.

Vihreät esittivät syksyn talouspoliittisessa avauksessa muun muassa energiarahastoa vauhdittamaan bio-, tuuli- ja aurinkoenergian hankkeita sekä älyjärjestelmiä sähköverkkoihin ja liikenteelle. Myös pientuotan-non nettolaskutus tarvitaan kiihdyttämään hyvää kehitystä.

Työllisyysasteen nostaminen on kestävyystalkoissa olennaisinta. Pienten, erityisesti yhden hengen yritysten kynnystä palkata työntekijöitä tulee madaltaa. Tätä kautta Suomeen voi saada kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja. Jos alle 10 henkeä työllistävistä mikroyrityksistä joka viides palkkaa uuden työntekijän, syntyy 50 000 uutta työpaikkaa.

Perustulo ja osa-aikatyön lisääminen, työttömän oikeus opiskeluun ja yrittämiseen, ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottaminen, pienyrittäjän ja itsensä työllistäjän sosiaaliturvan parantaminen, ne kaikki yhdessä elvyttäisivät työelämää ja toisivat kaivattua joustoa.

Pitkän aikavälin tavoitteista tärkeimpiä on koulutuksen ja tutkimuksen resursseista huolen pitäminen. Hyvin koulutettu, osaava kansa on Suomen vahvuus, jonka varassa pärjäämme myös tulevaisuuden muuttuvissa oloissa. Yksi merkittävä tekijä on se, että kaikki pysyvät mukana; koulupudokkuutta ja syrjäytymistä on torjuttava nykyistä voimakkaammin.

 

Koulutuksen perusta luodaan jo varhaiskasvatuksessa. Peruskoulu tavoittaa koko ikäluokan. Sen pitää olla valtiovallan erityisessä suojeluksessa. Vihreät eivät hyväksy hallituspuolueiden tekemää 6 miljoonan euron leikkausta perusopetuksesta.

Tutkimuksesta ja tuotekehityksestä huolehtiminen on ainoa mahdollisuutemme pärjätä maailman mullistuvilla markkinoilla. On huonoa kehitystä, että Tekesin rahanjakovaltuudet ovat laskeneet 2010 luvulla sadalla miljoonalla eurolla. Useat tutkimukset pitävät juuri innovaatiotukia parhaina yritystukimuotoina. Ne muuttavat elinkeinorakennetta, uudistavat. Tekes-tuen tärkeä merkitys on myös siinä, että se verkostoi yritykset, yliopistot ja tutkimuslaitokset.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä tiedon tarve kansalaisten hyvinvoinnista ja palvelujen vaikuttavuudesta vain lisääntyy. Siksi on lyhytnäköistä leikata esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen resursseja.

Me vihreät emme ole tyytyväisiä hallituspuolueiden valiokunnan mietintöön tekemiin budjettiratkaisuihin. Leikkaus lasten koulutukselta on kestämätön ja sosiaalialan sektoritutkimukselta on leikattu niin paljon, että laitosten toiminta halvaantuu.

Suomen kehitysapua on hallitusohjelmankin mukaan tarkoitus nostaa 0,7 prosenttiin BKT:stä. Tästä olem-me kaukana, vaikka tilannetta on helpottanut päästöhuutokauppatulojen ohjaaminen kehitysyhteistyöhön. Määrärahojen laskiessa on kestämätöntä, että hallituspuolueet ovat vähentäneet niukoista määrärahoista 3 miljoonaa euroa. Moni lapsi pelastuu nälkäkuolemalta hätäavun turvin tai saa tulevaisuuttaan turvaavaa koulutusta kehitysyhteistyöllä. Maailman kaikkein köyhimmiltä ei pidä leikata.

Edellä mainittujen lisäksi esitämme vastalauseessa lisämäärärahaa turvakodeille, Itämeren suojeluun, eläinkokeiden vaihtoehtomenetelmäkeskukselle ja ympäristöjärjestöille. Kansalaisjärjestöjen työ on entistä haasteellisempaa ja merkityksellisempää, kun hallitus on muun muassa keskeyttänyt uhanalaisten soiden suojeluohjelman.

Kataisen ja Stubbinkin hallitusten toimien ansiosta kaikkein heikoimmin toimeentulevista on pidetty huolta muun muassa korottamalla perusturvaa. Tästä huolimatta köyhyyttä ei ole saatu ratkaisevasti vähenemään maassamme, ja siksi ponnisteluja tulee jatkaa. Lapsilisien leikkaaminen toimii kaikkien hyvien tavoitteiden vastaisesti.

Ikääntyvä väestö on rakentanut meille hyvinvointipohjan, joka on rohkeasti ravisteltava uusiksi. Se on tehtävä, jotta voimme turvata ikäihmisille hyvän vanhuuden hoivan ja yhteisöllisen mielekkään arjen. Myös he haluavat turvata lasten ja lastenlasten tulevaisuuden, ilman raskasta velkasäkkiä harteillaan kauniissa turvallisessa Suomessa.

Tulevaisuuden kannalta olennaista on huolehtia ympäristön elinkelpoisuudesta ja ilmastonmuutoksen torjunnasta. Suomen suot, metsät ja vesistöt Itämeri mukaan lukien tarvitsevat suojelua, jotta luonnon monimuotoisuus ja tärkeät ekosysteemipalvelut voidaan turvata.

 

 

Jaa sivu: