— Tuija Brax

Tuija Braxin ryhmäpuheenvuoro eduskunnan juhlaistunnossa Kauhajoella

Arvoisa juhlaväki

Ajatus siitä, että keskinäinen luottamus on yhteisön menestyksen avain, on vanha. Jo Cicero kirjoitti: ”Fundamentum est iustitiae fides”. Oikeudenmukaisuuden perusta on luottamus. Tänä päivänä kansakuntien menestyspotentiaalia arvioidaan erilaisilla luottamusmittareilla, joilla mitaten Pohjoismaat ovat maailmanlistojen kärjessä. Luottamus kanssaihmisiin ja viranomaisiin on meillä korkea, ja sen myötä kykymme sopeutua muutoksiin ja kestää uhkia on hyvä.

Talvisodan ihme on klassinen esimerkki siitä, mitä yhteisön keskinäinen luottamus saa aikaan. Jälleenra-kennus, hyvinvointiyhteiskunnan laaja kannatus ja tasa-arvoisen koulutus- ja sivistysihanteen vahvuus liittyvät kaikki luottamukseen.

Tarve keskinäiseen luottamukseen ei ole kadonnut. Päinvastoin. Informaatio-yhteiskunnassamme on välttämätöntä tunnistaa ne rakenteet, jotka tässä päivässä rakentavat luottamusta. Yksi niistä on avoimuus. Asiakirjajulkisuus, tiedon saatavuus ja päättäjien sidonnaisuuksien julkistaminen ovat kaikki tekijöitä, jotka vahvistavat yhteisömme luottamusta ja sitä kautta kykyämme kohdata muutosvaateet. Näitä ovat esimerkiksi globaalien markkinoiden järisyttävät rakennevaikutukset, ympäristöuhkien torjunnan vaatimat uudet radikaalit valinnat, kasvavan vanhusväestön sivistyneen hoidon vaatimat muutokset palvelurakenteeseen ja uuden oppimisen, kehittämisen ja keksimisen ankarat vaateet.

Avoimuus ei ole itsestään selvyys missään maailman kolkassa. Monissa EU- maissa avoimuus ei ole saman-kaltainen perusarvo kuin Pohjoismaissa ja sen myötä työtä EU:n avoimuuden lisäämiseksi vielä riittää. Eivätkä asiat meilläkään aina mene niin kuin luulisi. Kreikan vakuus- asiakirjojen ja niiden taustapapereiden salaaminen, aikeet salata pörssiyhtiöiden kotimaista omistamista ja esitys uudeksi kuntalaiksi kertovat kaikki siitä, että avoimuuden aate ei leviä pisaratartuntana lähes itsestään, vaan että sen eteen on tehtävä päättäväisesti työtä.

Toisaalta avoimuutta puolustavat rakenteet toimivat tämän päivän Suomessa monelta osin hyvin. Oikeus-laitos määräsi asiakirjat julkisiksi, valtionvarainministeri lupasi torjua salaamisaikeet ja kuntalakia voidaan vielä eduskunnassa muuttaa muotoon, jossa kuntapäättäjien sidonnaisuuksien julkisuus on esitettyä kattavampi.

Luottamus syntyy myös tiedosta. Tosiasioiden tunnistamisen siunattu viisaus! Yhteisö, joka pelotta tutkii ja tunnistaa ympäröivät uhat ja mahdollisuudet, selviää niistä paremmin kuin yhteisö, joka pyrkii kaunistelemaan, kiertelemään ja viekkaudella suostuttelemaan. Siksi on tärkeää, että faktat kuten ilmastonmuutos, väestön huoltosuhteen heikkeneminen ja työn tuottavuuden muutokset tunnetaan ja tunnistetaan faktoina.

Otan esimerkin viimeisestä. Eduskunnan julkisessa kuulemisessa pääjohtaja Tuomas Pöysti herätteli miet-timään työn ja toimeentulon tulevaisuutta seuraavasti: Digitaalinen vallankumous alkaa näkyä, nyt ollaan vasta alkuvaiheessa. ICT tulee muuttamaan taloutta ja julkista hallintoa. Tulevaisuudentutkijat ovat ennustaneet että vuoden 2040 jälkeen tekoäly ohittaa syvyydessään inhimillisen älyn. Tämä yhdistettynä big dataan, avoimeen dataan tulee syvästi muuttamaan monia asioita. Asialla on vaikutusta myös yhteiskunnan rakenteisiin ja sosiaaliturvakin on isojen haasteiden edessä. Työnjako tulee tulevaisuudessa olemaan iso kysymys ja on arvioitu, että BKT:n lisäarvon muodostumisesta 90 % saattaisi olla 10 %:lla väestöstä käsissään.

Tästä faktatiedosta nousee haastava kysymys: miten luottamusta luodaan tulevaisuuden Suomessa, jossa samankaltaisin ehdoin töitä ei tule olemaan tarjolla kaikille. Vihreiden mielestä virinnyt keskustelu kokeilla erilaisia työn ja sosiaaliturvan yhdistämismalleja on erittäin tervetullutta paitsi luottamuksen myös oikeu-denmukaisuuden näkökulmasta.

Fundamentum est iustitiae fides

 

Jaa sivu: