— Johanna Sumuvuori

Johanna Sumuvuoren ryhmäpuheenvuoro eurokriisin hoidosta ja Kreikan tilanteesta

Emme halua synnyttää osattomien Eurooppaa

Taloudellinen kurjistuminen aiheuttaa toivottomuutta, radikalisoitumista ja epävakautta kaikkialla, myös Euroopassa. Yli 24 miljoonaa eurooppalaista on työttömänä ja joka viides heistä on nuori.

Kreikassa nuorisotyöttömyys lähenee jo kuuttakymmentä prosenttia ja kaikista työikäisistä joka neljäs on työttömänä. Työttömyys on ollut korkeaa myös muissa euroalueen kriisimaissa: Irlannissa, Portugalissa, Kyproksessa ja Espanjassa.

Köyhyys ja työttömyys johtavat levottomuuksiin, kun taas työllisyyden, tasa-arvon ja hyvinvoinnin lisäämiseen tähtäävä politiikka vakauttaa ja rauhoittaa yhteiskuntia. Ihmisillä on oltava syitä nousta sängystä ylös. Työ on monelle yksi sellainen syy.

Minkään maan kansalaisille ei pidä luoda toivottomuutta. Kreikan nuorisotyöttömyys kasvattaa pahimmil-laan osattoman sukupolven, jolla ei ole näköalaa tulevaisuuteen. Tulevaisuuden uskon vieminen nuorilta ihmisiltä on julmaa, oli kyse sitten suomalaisista, kreikkalaisista, irlantilaisista tai espanjalaisista. Se on jopa vaarallista, mikäli asiaan ei tartuta rivakasti.

Päähallituspuolue Syrizan vaalivoitto osoitti, että kreikkalaiset olivat lopen kyllästyneitä sekä oman poliitti-sen eliittinsä toimintatapoihin, että edellisten hallitusten liian rajuun ja nopeaan talouden kiristämiseen.

Talousnobelisti Paul Krugman on huomauttanut, että vaikka itse lainaohjelman ehdot olivat tiukat, ovat Kreikan hallitukset itse sekä tehneet vaadittua suurempia leikkauksia että kohdentaneet julkisen sektorin sopeutukset erityisen rankasti ihmisten perusturvaan.

Julkinen sektori on ollut Kreikassa eittämättä rakenneuudistusten tarpeessa, mutta liian rajulla tavalla toteutetut säästöt iskivät pahiten tavallisiin kreikkalaisiin. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevat kansalaiset ovat maksaneet kalliisti päättäjiensä toteuttamasta linjasta.

Käytännössä liian rajut ja nopeat sopeutustoimet johtivat muun muassa siihen, että iso määrä ihmisiä jäi Kreikassa ilman työttömyysturvaa ja terveydenhuollon palveluita. Se ei voi olla tie, jolla hoidetaan minkään maan kasvu- ja kilpailukykyä jaloilleen, saati että se olisi inhimillistä politiikkaa.

Tukiohjelmat ja velka

Vihreän eduskuntaryhmän mielestä tukiohjelmat Kreikalle olivat silloisen tiedon valossa oikeita toimenpi-teitä. Hyviä ratkaisuvaihtoja ei ollut tarjolla. Tukiohjelmilla oli yksittäisen maan auttamista huomattavasti laajempi tavoite - niillä ehkäistiin Euroopan talouden romahtamista.

Katsomme, että on koko maanosan etu, että Kreikka saadaan jaloilleen.

Lähdemme siitä, että velat on maksettava ennemmin tai myöhemmin, mutta Suomen hallituksen on myös varauduttava kreikan lainaohjelman maksuehtojen ja -aikataulujen joustavoittamiseen. Mahdollisuudet tulevaisuudenuskoa luovaan politiikkaan paranevat velanhoitotaakkaa keventämällä.

Vihreä eduskuntaryhmä katsoo, että Kreikan pyrkimys pysyä yhteistyökykyisenä EU:n sisällä on otettava vakavasti. Rakentava neuvotteluyhteys edistää myös Kreikan pysymistä EU:n yhteisessä ulkopoliittisessa linjassa, mikä on näinä päivinä tärkeää, jollei välttämätöntä.

Elvytys ja rakenteelliset uudistukset

Kreikka ja muutkin kriisimaat voivat nousta vain toteuttamalla kestävää kasvua ja työllisyyttä edistävää talouspolitiikkaa. Velanhoitotaakka ei saa muodostua liian tukahduttavaksi esteeksi kasvulle. Kansalaisia kurjistavasta politiikasta on siirryttävä elvyttävään politiikkaan ja taloutta tervehdyttäviä uudistuksia on vietävä rivakasti eteenpäin. Tätä mieltä ovat olleet myös monet taloustieteilijät.

Maailmanpankin entinen pääekonomisti Joseph Stiglitz on varoittanut eurooppalaisia kiristävästä talouspolitiikasta. Stiglitzin mukaan tiukka talouskuri rokottaa paitsi hyvinvointimme edellytyksiä, myös maanosamme demokraattisia perustuksia. Tämä näkyy jo nyt muun muassa tukena ääriliikkeille niin Kreikassa kuin muualla Euroopassa.

Mikäli Kreikan kestämätön nuorisotyöttömyys jää nykyiselle tasolleen tai pahenee, sillä on todella kauas-kantoiset seuraukset. Sillä tavalla synnytetään osattomuutta, jonka vaikutukset ovat sekä sosiaaliset että taloudelliset.

Kreikka tarvitsee nyt rakenneuudistuksia ja investointeja. Euroopan keskuspankki lanseerasi juuri ison elvytysohjelmansa, mitä vihreä eduskuntaryhmä pitää tervetulleena, toiveikkuutta herättävänä toimenpiteenä.

Kreikalla on myös mahdollisuus päästä ohjelman piiriin. Ehtona tosin on lainaohjelmien ehdoksi asetetun tiukan talouskurin toteuttaminen. EKP ei osta Kreikan velkakirjoja, ennen kuin maalla on suunnitelma talousuudistuksista.

Vihreä eduskuntaryhmä katsoo, että olisi koko euroalueen etu, että Kreikka ja muut kriisimaat pääsisivät elvytysohjelman piiriin. Kun Kreikan lainaehdoista ja niihin mahdollisesti tehtävistä muutoksista neuvotel-laan, olisi tärkeää huomioida myös Euroopan keskuspankin ohjelman tuomat mahdollisuudet.

Kriisimaiden potentiaali saa toivottavasti erityistä huomiota myös EU:n investointipaketin yhteydessä, mikäli Euroopan strategisten investointien rahasto saa kunnolla tuulta alleen. Sen on määrä aloittaa toimintansa kesäkuussa 2015.

Vihreä eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että Kreikan rakenteellisissa uudistuksissa painotetaan ihmisten arkea kurjistavien leikkausten sijaan maan oman veronkannon parantamista ja korruption kitkemistä. Erityisen tärkeää on saada kansantaloutta ja julkista sektoria vahingoittava veronkierto kuriin. Samalla Kreikka voi toteuttaa yksityisen ja julkisen sektorin tuottavuuden parantamista inhimillisin reunaehdoin.

Meille vihreille kunnollinen veronkantokyky ja verovälttelyn lopettaminen ovat tärkeitä tavoitteita niin kansallisesti, EU-tasolla kuin globaalisti. Toivoisin, että tämä olisi tärkeää myös perussuomalaisille, joita Euroopan talouden tila syystäkin huolettaa.

Perussuomalaiset ovat profiloineet puoluettaan pienen ihmisen asialle. Se on oikein ja tärkeää. Siihen nähden on kuitenkin ollut erittäin hämmentävää seurata europarlamentin eräitä äänestyksiä, joissa perussuomalaiset ovat olleet pikemminkin suuren rahan puolella. Näemme tässä johdonmukaisuuden puutetta.

Esimerkiksi toukokuussa 2012 europarlamentti äänesti yhteistä finanssitransaktioverojärjestelmää koske-vasta mietinnöstä, jossa olisi osallistettu finanssiala talouskriisin kustannusten kattamiseen ja rajoitettu keinotteluluonteista nopeaa pörssikauppaa. Keväällä 2013 europarlamentti äänesti siitä, tulisiko veronkierron suitsimiseksi muun muassa monikansallisten yritysten julkistaa maksamansa verot maakohtaisesti. Perussuomalaisten edustaja Sampo Terho äänesti molempia esityksiä vastaan.

Arvoisa perussuomalaisten eduskuntaryhmä, miksi euroedustajanne näissä äänestyksissä oli pikemminkin suuren rahan asialla?

Europarlamentin vihreä ryhmä keräsi viime kuussa tarpeeksi kannattajia veronkiertoa selvittävän EU:n tutkintavaliokunnan perustamiseksi. Valiokunta voidaan perustaa, mikäli se saa taakseen vähintään 188 europarlamentaarikkoa. Valiokunnan tehtävä olisi tutkia jäsenmaiden tekemiä salaisia verosopimuksia ja selvittää, miten ne sopivat yhteen EU:n avoimuuslainsäädännön kanssa.

Veronkiertovaliokunnan avulla olisi parempi mahdollisuus puuttua veroparatiisien toimintaan ja verovälttelyyn. Europarlamentin ryhmäjohtajat ottavat ehdotukseen kantaa pian. Arvoisat perussuomalaiset ja muut eduskuntapuolueet, toivottavasti suomalaiset edustajamme europarlamentissa voivat antaa tukensa tälle aloitteelle.

Arvoisa puhemies,

Vihreä eduskuntaryhmä katsoo, että valtioneuvoston linja kriisimaiden tilanteeseen on oltava ratkaisukeskeinen. Se voi edellyttää Kreikan tapauksessa maksuohjelman ehtojen uudelleenjärjestelyjä. Samalla korostamme, että Suomen on tuettava euroalueen elvyttävää linjaa ja pidettävä esillä kriisimaiden mahdollisuuksia Euroopan strategisen investointiohjelman toteuttamisessa.

 

 

 

Jaa sivu: