— Outi Alanko-Kahiluoto

Outi Alanko-Kahiluodon puhe puoluevaltuuskunnassa 28.3.2015

Outi Alanko-Kahiluoto

 

Hyvä valtuuskunta,

Suuret puolueet ovat lähteneet kilpasille siitä, kuka uskaltaa esittää valtion menoihin suurimpia sopeutuksia. Kuka esittää kolmen, kuka neljän miljardin sopeutuksia. Minä en lähde leikkauskilpaan mukaan, eikä myöskään tämä puolue.

Eittämättä edessä on julkisen sektorin rakenteiden uudistaminen - se on oikeastaan välttämätöntä - mutta rajuja leikkauksia ei pidä tehdä kaikista köyhimpien ihmisten kustannuksella.

Julkiselle sektorille kohdistuvat leikkaukset tarkoittaisivat leikkauksia hyvinvointipalveluihin ja tulonsiirtoihin.

Jos julkista taloutta sopeutetaan kovakätisesti leikkaamalla, aiheutetaan viheliäinen kierre: työttömyys pahenee, kansalaisten ostovoima heikkenee, verotulot laskevat ja kansantulo supistuu. Lama siis syvenee, ei suinkaan hälvene. Talous ei kasva rajuilla vyön kiristyksillä.

****

Perusturva on vuoden 2012 korotuksista huolimatta edelleen matalalla tasolla. THL:n selvityksen mukaan perusturva ei kata edes kohtuullista minimikulutusta. Suomi sai huomautuksen Euroopan neuvostolta, joka totesi perusturvaetuuksien olevan liian matalia.  Meidän on otettava vakavasti perusturvan jälkeenjääneisyys. Siitä ei missään tapauksessa saa säästää.

Esimerkiksi kokoomuksen ja keskustan esittämä indeksien jäädytys on vain kaunokielinen ilmaisu jo entisestään alhaisen perusturvan leikkaamiselle. Molemmat puolueet ovat valmiita säästämään indeksikorotuksista miljardi euroa eli heikentämään rajusti pienituloisten ostovoimaa.

Leikkaamalla julkisia palveluita ja perusturvaa Suomea ei ole mahdollista saada taloudellisesti eikä sosiaalisesti kestävälle tielle. Hyvinvointipalveluihin sivalletut leikkaukset kohdistuvat epäreilusti yhteiskunnan heikompiosaisiin, alentavat ostovoimaa ja lisäävät eriarvoisuutta.

1990-luvun laman leikkausten jäljet näkyvät edelleen.  Suomessa jää enemmän kuin viisi nuorta joka päivä ennenaikaiselle eläkkeelle masennuksen ja muiden mielenterveydellisten syiden takia. Lapsuusajan köyhyyden on todettu olevan merkittävä mielenterveysriski.

Julkisen talouden säästöpaineet ovat suuri haaste seuraavalle hallitukselle. 90-luvun lamasta ja sen seurauksista on otettava opiksi, samoja virheitä ei saa toistaa. Meidän on nähtävä tiukan säästöpolitiikan kauaskantoiset vaikutukset.

Taloustieteen professori Pertti Haaparanta peräsi vast'ikään Helsingin Sanomissa laskelmia säästöpolitiikan sosiaalisista vaikutuksista päätöksenteon tueksi. Minusta se on kannatettava ajatus. Me todella tarvitsemme talouspolitiikan pohjaksi tietoa siitä, miten erilaiset sopeutustoimet vaikuttavat kaikista heikoimpien ja köyhien ihmisten elämään.  Sen avulla voitaisiin tehdä sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa politiikkaa.

****

Talous ei kohennu köyhiä köyhdyttämällä vaan köyhyys poistamalla. Tasa-arvoisimmat yhteiskunnat ovat onnellisimpia ja parhaiten menestyviä.

Maailman talousjärjestö OECD osoitti viime vuoden lopussa julkistamassaan selvityksessä, että tuloerot heikentävät merkittävästi talouskasvua. Järjestön raportin mukaan tuloerojen kasvu on leikannut Suomen talouskasvua peräti kymmenen prosenttiyksikköä 1980-luvun jälkeen. Asuinalueiden eriytyminen, tuloerojen kasvu sekä terveyserojen kasvusta koituva hintalappu hidastavat Suomen nousua.

Siksi köyhyyden vähentäminen on tärkeimpiä keinoja talouden elvyttämiseksi.  Ja siksi ehdotukset vähimmäisturvan leikkaamisesta ja hyvinvointipalveluiden rapauttamisesta on syytä torjua.

Vihreiden resepti Suomen saamiseksi nousuun on keskittyminen uusien työpaikkojen luomiseen ja rakenteiden uudistamiseen. Työllisyyttä on mahdollista lisätä helpottamalla työelämään pääsyä esimerkiksi perustulon avulla. Näin saadaan aikaan kasvua, toisin kuin juustohöyläämällä perusturvaa.

Haluamme keventää pieni- ja keskituloisten verotusta, jotta pienituloisille jäisi käteen enemmän rahaa elämän edellyttämiin hankintoihin. Alle 560 euron tulot tulisi säätää kokonaan verovapaiksi. Kun ihmisillä on enemmän rahaa käytössä, se myös lisää kulutusta ja luo uusia työpaikkoja. Mielestämme veroja on maksettava maksukyvyn mukaan.


Hyvät ystävät,

Yksi merkittävimmistä ajamistamme rakenneuudistuksista on sosiaaliturvan päivittäminen tälle vuosituhannelle.

Tämän päivityksen nimi on perustulo. Perustulo vähentää köyhyyttä, syrjäytymistä ja epätasa-arvoa. Se kannustaa ja vapauttaa. Se takaa, että työ on kaikissa tilanteissa tekijälle kannattavaa.  Perustulon avulla sosiaaliturva voidaan järjestää tehokkaammin ja päästää ihmisiä kannustin- ja byrokratialoukuista.

Työelämä ja maailma muuttuvat, eikä järjestelmä ole pysynyt tässä muutoksessa mukana. Nykyään yhä useampi joutuu väliinputoajaksi ja etuuksien saaminen on mutkikkaan ja nöyryyttävän anomisen takana. Nykyinen järjestelmä passivoi, sillä töiden tekeminen voi tulla kalliiksi. Me haluamme nostaa ihmisarvon ja kannustamisen omiin elämänvalintoihin takaisin sosiaaliturvan keskiöön.

Perustulon määrä on poliittisen neuvottelun tulos. Me vihreät olemme halunneet kehitellä mahdollisimman toteuttamiskelpoisen mallin, joka ei edellyttäisi sellaisen rahan käyttämistä, jota meillä ei ole.

Perustulolla saadaan enemmän kuin nykyisellä sosiaaliturvalla. Saamme pätkätyöläisten toimeentulosta vakaata. Sillä teemme mahdolliseksi joustavan liikkumisen palkkatyön, yrittäjyyden, apurahatyön, opiskelun ja perhe-elämän välillä. Se helpottaa yrittämistä ja itsensä työllistämistä. Perustulo antaa mahdollisuuden taiteen- ja tieteentekijöille luoda uusia menestystarinoita maallemme.

Me Vihreät haluamme seuraavasta hallituksesta perustulohallituksen. Ensin on toteutettava kokeilu ja samalla jatkettava askelia kohti perustuloa.

Tavoitteemme on saada hallitusohjelmaan kirjaus perustulokokeilun toteuttamisesta. Samalla on määriteltävä, mitä perustulolla tavoitellaan. Perustulon tavoitteeksi on asetettava köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen ja turva työmarkkinoille. Sen on tehtävä työstä aina kannattavaa.

******

Hyvä valtuuskunta,

Tiedämme, ettei mikään tule ihmiskunnalle niin kalliiksi kuin ympäristön laiminlyöminen. Maapalloja on vain yksi. Kaikkein typerintä ilmastopolitiikkaa on kuitenkin eriarvoisuuden kasvattaminen.

Niin paljon kuin Suomessa onkin tehtävää, emme saa sulkea silmiä ja ovia niiltä, joiden asiat ovat paljon huonommin. Meidän on kannettava vastuumme köyhyydestä myös globaalisti.

Eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseksi on paljon tehtävissä. Tässä suuri merkitys on rahamarkkinoiden paremmalla sääntelyllä ja valvonnalla, niin kotimaassa kuin EU-tasolla. Verojen karkaamista kotimaasta ja pääomien kasaantumista globaalisti on kyettävä hillitsemään.

Parhaillaan käydään kansainvälisiä neuvotteluja vapaakauppasopimuksista. Sopimuksista huolimatta suomalaisilla tulee olla jatkossakin oikeus tasavertaisiin palveluihin sosiaali- ja terveydenhuollossa. Julkiset palvelut on yksiselitteisesti rajattava TTIP ja TISA sopimusten ulkopuolelle. Ne eivät saa uhata hyvinvointipalvelujamme tai vapauttamme järjestää palveluja parhaaksi katsomallamme tavalla. Sääntelyn yhtenäistäminen ei saa olla itseisarvo sinällään eikä vapaakauppaa voi toteuttaa hinnalla millä hyvänsä.


******
Hyvät ystävät,

Tähän lopuksi totean, että tutkimukset ovat osoittaneet, että eriarvoisissa yhteiskunnissa on enemmän sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia.  Meillä on näyttöä myös siitä, että tasaisempien tuloerojen maissa kaikki ihmiset, ei vain köyhimmät, voivat paremmin. Köyhyyden poistaminen on kovan luokan talouspolitiikkaa.

Me Vihreät haluamme pitää kaikista suomalaisista huolta. Siksi tarvitaan reiluja uudistuksia, jotka takaavat hyvän työn, kantavan turvan ja ihmisarvoisen elämän kaikille.

Puolustamme hyvinvointiyhteiskuntaa, sillä universaalit, yhteisesti verovaroin maksetut etuudet ja palvelut sekä maksuton koulutus ja terveydenhuolto hyödyttävät jokaista suomalaista.

Nyt jos koskaan tarvitsemme Suomen, joka päättäväisesti pitää huolta niistäkin jotka eivät itse voi.


Lue Vihreiden linjat köyhyyden torjuntaan.

Lue Vihreiden linjat työpaikkojen lisäämiseen.

Tutustu Vihreään Perustuloon.