Suojellaan yhteinen ympäristömme

Suomen ympäristöministeriötä on johtanut 1990- 2000- ja 2010-luvuilla vihreä ministeri. Olemme saaneet aikaan ilmastolain, kansallispuistoja, suojeluohjelmia sekä uudistaneet ympäristölainsäädäntä. Jatkossa ympäristönsuojelun merkitys kasvaa, ei vähene.

Meillä on vain yksi pallo, mutta Ihmiskunta elää yli varojensa: resurssien kulutus ylittää kestävän tason. Suurimmat uhat ovat ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen.  Kotimaisten toimien ja viennin edistämisen lisäksi meidän on kannettava vastuuta maailmanlaajuisista ympäristöuhkista.

Joka puolella palloa on polttava tarve ratkaista nämä ongelmat. Ratkaisuilla, joilla puhdistetaan vettä, vähennetään saasteita ja suojellaan ilmastoa, on runsaasti kysyntää. Näihin mahdollisuuksiin on tartuttava.  Suomen pitää olla osa ratkaisua eikä ongelmaa. Oman pesämme on oltava kunnossa, jotta voimme myydä osaamistamme maailmalle.

Suomi tunnetaan puhtaan luonnon ja korkeatasoisen ympäristönsuojelun maana. Meillä on osaamista, korkeasti koulutettu väestö, hyvä ympäristönsuojelun lähtötaso, toimiva ympäristöhallinto ja luontoa arvostava kansa. Haluamme säilyttää hyvän maineemme ja parantaa sitä entisestään.

Vihreiden ympäristöministerien 10 vaatimusta seuraavalle hallitukselle

1. Toteutetaan soidensuojeluohjelma ja METSO-ohjelma alkuperäisessä laajuudessaan

Luonnon monimuotoisuuden varjeleminen vaatii metsien ja soiden sekä vesien lisäsuojelua. Siitä ei voi tinkiä. Soidensuojelun täydennysohjelma ja METSO-ohjelma on vietävä maaliin alkuperäisessä laajuudessaan. Hyvä metsiensuojelun taso tukee myös metsäteollisuuden vientiä: metsäalan vientiyritykset voivat osoittaa, että Suomen metsät ovat kestävästi hoidettuja.

2. Suojellaan Suomen viimeiset vapaana virtaavat kosket – ei Kollajan tai Vuotoksen tekoaltaita

Luonnonsuojelua ei pidä purkaa vaan edistää. Koskiensuojelulaki on luonnonsuojelumme merkittävimpiä saavutuksia. Siinä ei pidä palata ajassa taaksepäin. Kollajan ja Vuotoksen altaiden rakentamisesta on luovuttava lopullisesti. Parannetaan vaelluskalojen elinoloja asettamalla kalatievelvoitteita myös vanhoille vesivoimaloille. Puretaan tarpeettomia patoja.

3. Viedään Suomi ilmastopolitiikan kärkijoukkoon – tavoitteena kahden asteen sopimus Pariisista

Suomi ei voi toimia ikään kuin ilmastonmuutoksen torjuminen olisi vapaaehtoista toimintaa. Ilmastopolitiikassa Suomen on oltava edistyksen etulinjassa viemässä kunnianhimoisia päästövähennystavoitteita eteenpäin niin EU- kuin YK-pöydissäkin. Syksyn 2015 ilmastoneuvotteluissa Pariisissa Suomen on toimittava aktiivisesti sellaisen sopimuksen puolesta, joka rajoittaa maapallon lämpenemisen alle kahteen asteeseen. Otetaan tavoitteeksi vähintään 55% päästövähennykset ja 60% uusiutuvan energian osuus Suomessa vuonna 2030 ja fossiilisista polttoaineista luopuminen koko maailmassa vuoteen 2050 mennessä.

4. Tehdään Suomesta puhtaan teknologian kärkimaa

Ilmastonmuutoksen torjuminen on maailmanlaajuisesti 2 000 miljardin euron bisnes. Suomessa cleantech on yksi maamme merkittävimmistä vienti- ja kasvualoista. Cleantech on metsäteollisuutta suurempi ja kasvoi vuoden 2012 taantumassakin 15%. Nyt yli puolet alan liikevaihdosta tulee viennistä. 90% alan yrityksistä suunnittelee uusien työntekijöiden palkkaamista. Tämä moderni kasvuala voi olla tuplasti suurempi muutamassa vuodessa, jos kuntien ja valtion hankintoja ohjataan kotimaisiin ympäristöratkaisuihin ja tuetaan alan vientiponnistuksia muutenkin kuin juhlapuheissa.

5. Säilytetään itsenäinen ympäristöministeriö ja ympäristöhallinto

Vahva ja itsenäinen ympäristöhallinto on välttämätön, jotta voimme suojella yhteistä ympäristöämme ja jotta taloutemme on uskottavasti ympäristöystävällistä. Ajatukset Venäjän malliin siirtymisestä sulauttamalla ympäristöministeriö mahdolliseen luonnonvaraministeriöön on torjuttava.

6. Estetään uudet Talvivaarat - ELY-keskusten ympäristövastuualueille on turvattava lisää valvontaresursseja

Alueellisen ympäristöhallinnon resursseista on pidettävä huolta – nyt riskirajat on jo ylitetty ja tällaisessa tilanteessa voi sattua virheitä. Talvivaaran tapauksesta on syytä ottaa opiksi.

7. Sujuvoitetaan lupakäsittelyjä - ei heikennetä korkeaa ympäristönsuojelun tasoa

Ympäristösääntelyä ei tule höllentää, mutta julkinen sektori voi antaa palvelulupauksen siitä, missä aikataulussa lupahakemukset käsitellään. Juuri tähän tarvitaan resursseja - ei ole yritysten eikä ympäristönsuojelun etu, jos lupaprosessit venyvät. 

8. Tehdään suomalaisesta maataloudesta ravinnekierrätyksen edelläkävijä

Rannikon jokien ja merialueiden tila on heikko: myös vesiensuojelussa ja ravinteiden kierrätyksessä on edistyttävä. Maatalouden kuormitusta on vähennettävä ja tuotava maatalouteen kiertotalousajattelua. Suomessa syntyvän lannan fosfori riittäisi kattamaan viljelykasviemme fosforintarpeen kokonaan. Kotieläinten lanta kannattaa prosessoida syntypaikalla ja ottaa myös energia talteen. On investoitava uusien teknologioiden ja menetelmien kehittämiseen.

9. Karsitaan ja suunnataan uudelleen ympäristölle haitallisia tukia

Karsitaan vero- ym. tukia, jotka kannustavat fossiilisten polttoaineiden käyttöön ja muuhun ympäristöä kuormittavaan toimintaan. Tukia voidaan vähentää 800 M€, ja osittain tämä voidaan tehdä suuntaamalla tukia uudelleen esimerkiksi vauhdittamaan siirtymistä uusiutuviin energiamuotoihin. Lopetetaan kunnostusojitusten tukeminen.

10. Vaikutetaan niin, että YK:n POST 2015 -tavoitteissa ympäristön kestävän kehitys on keskiössä

YK:n vuosituhattavoitteissa ympäristöllisesti kestävän kehityksen merkitystä ei vielä nähty keskeiseksi köyhyyden ja kehityserojen vähentämisessä. Varmistetaan, että POST 2015 –tavoitteissa on vahvat kestävän ympäristökehityksen painopisteet.

 

Helsingissä 31. maaliskuuta 2015

Takaisin teemasivulle ympäristö ->