— Olli-Poika Parviainen

Ryhmäpuhe kärkihankkeista ja reformeista 7.10.2015

Uudistuksia tarvitaan, nyt jos koskaan. Vihreä eduskuntaryhmä haluaa uudistaa Suomea.

Hallituksella on hyviä tavoitteita. Tuemme pyrkimystä ehkäistä köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä, kohentaa osaamista, edistää terveyttä ja lisätä työllisyyttä.

Tavoitteiden lopullinen mittari on kuitenkin se, miten ne näkyvät ihmisten arjessa. Valitettavasti emme usko esitettyjen keinojen riittävän ja toimivan.

Kärkihankkeisiin esitetty miljardi on paljon rahaa, mutta moneen paikkaan ripoteltuna sillä ei saavuteta suuria.

Monilla uudistuksilla lähinnä paikataan leikkausten tuomia ongelmia. Jos leikataan liikaa ja vääristä paikoista ja vuotavaan kohtaan lätkäistään kärkihanke, ei kannata odottaa ihmeparannusta.

Toisinaan taas ongelma on kunnianhimon puute.

*

Kärkihankkeiden toteutussuunnitelmassa esitetään esimerkiksi noin kahtakymmentä uutta selvitystä. Mukava, että välillä selvitetään ensin ja sitten toteutetaan.

Pelkkä päätös selvittelystä ja selvityksen ”toimeenpanosta” ei yleensä ole Suomea mullistanut.

Hallitus aikoo esimerkiksi selvitellä työttömyysturvan muutoksia.

Ilman selvityksiäkin voisi mahdollistaa ansiosidonnaisella yrittäjäksi ryhtymisen toimettomuuden sijaan.

Hallitus haluaa koventaa velvoitteita ottaa vastaan työtä. En pidä järkevänä, että joku byrokraatti päättää, mihin töihin kukin työtön laitetaan.

Nekin resurssit voisi laittaa siihen, että perustulokokeilu tehdään hyvin. Siinä ihmisiä ohjaa aktiivisuuteen taloudellinen kannustin, ei valtion virasto.

Toinen esimerkki: naisten työllisyyden edistäminen. Hallitus pyrkii jakamaan vanhemmuuden kustannuksia. Hyvä, mutta kunnianhimo kannattaisi virittää korkeammalle.

6+6+6 -mallilla myös isien hyvinvointia lisättäisiin tarjoamalla aidompi mahdollisuus aikaan lasten kanssa. Äitien työllisyyttä parannettaisiin tarjoamalla heille vaihtoehto käydä edes osa-aikatöissä lasten ollessa pieniä.

Myös köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen on tärkeä tavoite. Valtiovarainministeriön selvityksen mukaan hallituksen leikkaukset kuitenkin osuvat rankasti mm. lapsiperheisiin, opiskelijoihin ja eläkeläisiin.

Olisiko kärkihankkeisiin voinut sisältyä reilumpi taakanjako? Olisiko silloin löytynyt vähemmän huonoja vaihtoehtoja?

Erityisesti paikkailulta tuntuu se, että koulutus nimetään kärkihankkeeksi, kun siitä leikataan miljardikaupalla.

Lopulta uudistuksia tekevät ihmiset. Esimerkiksi opettajan luovuus voi olla kortilla, jos arki menee yksinkertaisesti työtaakasta selviytymiseen.

Toinen esimerkki paikkailusta on kansallispuiston perustaminen, josta iloitsemme. Hymy kuitenkin hyytyy, kun luonnonsuojelun määrärahoja vähennetään ja ympäristöä suojaavia normeja heikennetään.

Leikkausten ja uudistusten välillä on ristiriita. Se ei ole välttämättömyys. Se ei johdu siitä, että on päätetty sopeuttaa julkista taloutta, vaan siitä, miten on päätetty sopeuttaa.

Jos haluamme digitalisaatiosta suomalaisen menestystarinan, on aloitettava kouluista kaikilla asteilla. Kyse ei ole siitä, että lapsen kouraan annetaan tabletti ja sanotaan, että leiki nyt sillä.

Puhumme uudenlaisesta lukutaidosta ja kokonaan uusista opiskelun menetelmistä. Niiden jatkuva kehittäminen ei ole helppoa. Tulemme tarvitsemaan paljon ideoita. Vihreä eduskuntaryhmä tukeekin hallituksen ajatusta lisätä kokeilukulttuuria Suomessa.

Nokia oli iso onnenpotku, joka tuskin toistuu sellaisenaan. Tarvitsemme isoa joukkoa pieniä, ketteriä yrittäjiä – ja yritystä ja erehdystä. Varsinkin julkisen sektorin hankinnoissa pitäisi irrottautua siitä ajatuksesta, että vain suuri sähköisen palvelun monumentti voi olla kaunis.

*

Erinomaista on, että hallitus edistää kotimaisen, uusiutuvan energian käyttöä. Keinoja tähän löytyy lisääkin.

Esimerkiksi sähkönkulutuksessa nettolaskutus tarkoittaisi, että kotitalous voisi myydä uusiutuvaa energiaa verkkoon, kun sitä on paljon tarjolla, ja ottaa sähköä verkosta, kun sitä itse tarvitsee. Lasku tai hyvitys tulisi erotuksesta.

Kotitalouksien energiaa säästäviä remontteja varten taas voitaisiin ottaa käyttöön oma kotitalousvähennyksensä tai pieni rahastonsa.

*

Vihreät julkaisi eilen vaihtoehtonsa kärkihankkeiksi. Kärkemme ovat energiaremontti, perustulo ja sosiaaliturvan uudistaminen, laadukas koulutus, fiksujen yhdyskuntien suunnittelu ja maahanmuuttajien hyvä kotouttaminen.

Ympäristöä säästävistä ratkaisuista tehtäisiin ihmisille ja yrityksille niin helppoja, halpoja ja hauskoja, että sitä tullaan ihailemaan ulkomailta – samaan tapaan kuin suomalaista koulutusta. Meitä pidettäisiin edelläkävijänä.

Uudistuneessa Suomessa maahanmuuttajat kotoutuvat ja ovat mukana huolehtimassa ikääntyvän väestömme hyvinvoinnista. Kotouttaminen ehkäisee syrjäytymistä ja on myös taloudellisesti viisasta.

Uudistuneessa Suomessa myös kaupunkien ja yhdyskuntien kuluttamisen, tuottamisen ja liikkumisen tavat ovat kestävämmällä pohjalla ja fiksujen yhdyskuntien edistämiseksi on syntynyt liiketoimintaa, vientiä ja kasvua.

Osa tavoitteistamme on yhteisiä hallituksen kanssa. Toivottavasti hallitus voi hyödyntää ehdotuksiamme. Suomi tarvitsee sekä kriittistä keskustelua että pyrkimystä yhteistyöhön.  Nyt näihin on tilaisuus.