— Emmi Riikonen

Vihreä vaihtoehto hallituksen kärkihankkeille

Vihreä vaihtoehto hallituksen kärkihankkeille luo kestävää työtä ja kasvua huomisen Suomelle.

Viisi hankekokonaisuutta koostuvat panostuksista energiaremonttiin, perustuloon ja sosiaaliturvan uudistamiseen, tasa-arvoiseen ja laadukkaaseen koulutukseen, resurssiviisaisiin kaupunkeihin sekä kotoutumiseen.

1. ENERGIAREMONTTI

- Otetaan pikaisesti käyttöön uusi uusiutuvien energialähteiden tukijärjestelmä. Tukijärjestelmä rakennetaan teknologianeutraaliksi, jotta tuotekehitykselle ja innovaatioille jää maksimaalisesti tilaa.

- Tavoitellaan mallia, joka on mahdollisimman kustannustehokas ja joka kykenee reagoimaan markkinoiden kehittymiseen. Selvitetään huutokauppaan nojaavien mallien mahdollisuudet. - Vauhditetaan hajautettua energiantuotantoa ottamalla käyttöön ns. nettolaskutus, jossa pientuottaja maksaa vain kuluttamansa ja tuottamansa sähkön erotuksen. Pientuotannon vauhdittaminen luo työtä ja yrittäjyyttä joka puolelle Suomea.

- Edistetään asuntojen energiatehokkuutta ja lämmitystapamuutoksia.

- Laajennetaan kotitalousvähennystä määräajaksi silloin kun kyse on remonteista, joilla parannetaan energiatehokkuutta tai siirrytään kestäviin lämmitystapoihin.

- Toteutetaan kampanja, jolla öljylämmitteiset julkiset rakennukset muutetaan bioenergialle tai maalämmölle viidessä vuodessa

- Kehitetään älykästä sähköverkkoa, joka tasaa kulutushuippuja ja vähentää varavoimalaitosten tarvetta.

- Yllä mainittujen hankkeiden rahoitus toteutetaan uuden kotimaisen energiarahaston kautta.

- Julkisista hankinnoista suunnataan 10 prosenttia vähähiilisiin ja innovatiivisiin hankkeisiin.

2. PERUSTULO JA SOSIAALITURVAN UUDISTAMINEN

- Käynnistetään perustulokokeilu vuoden 2016 heinäkuusta. Toteutetaan kokeilu kunnolla: riittävät resurssit, laaja osallistujajoukko ja hyvä suunnittelu. Kokeilussa voi olla esimerkiksi kaksi osallistujaryhmää: toinen alueellisesti valikoitu ja toinen satunnaisotannalla.

- Perustulo takaa kokeilunkin aikana vähintään nykyisen tasoisen perusturvan ja suojaa väliinputoamisilta. Se mahdollistaa joustavan siirtymisen eri elämäntilanteiden välillä. Sosiaalityöntekijöiden aika vapautuu henkilökohtaiseen ohjaukseen etuuskäsittelyn sijaan. Perustulon lisäksi säilytetään syyperusteiset etuudet, kuten ansiosidonnainen työttömyysturva.

- Varmistetaan sosiaaliturva kaikille. Parannetaan itsensätyöllistäjien sosiaaliturvaa ja asemaa työelämässä.

- Työelämä on yhä monimuotoisempaa. Mahdollistetaan sujuva tapa olla yhtä aikaa tai vaihtelevasti työntekijä ja yrittäjä. Otetaan esimerkiksi käyttöön ns. yhdistelmävakuutus, jossa työttömyysturvaan kuuluvaa työssäoloehtoa kertyy sekä samanaikaisesti sekä työnteosta että yrittäjyydestä.

- Parannetaan työllisyyttä ja helpotetaan yritysten kasvua vapauttamalla työnantajat ensimmäisen työntekijän palkkaamisen sivukuluista ensimmäiseksi vuodeksi.

- Helpotetaan yrittäjäksi ryhtymistä ja mahdollistetaan yrittäjyyden aloittaminen ansiosidonnaisella päivärahalla.

- Työ ja sosiaaliturva tukevat täydennyskoulutusta ja uuden ammatin opiskelua. Työn ohessa aloitetut sivutoimiset opinnot voi suorittaa loppuun ilman, että se vaikuttaa työttömyysetuuteen.

- Jaetaan vanhemmuuden kustannukset tasan työnantajien kesken ja uudistetaan vanhempainvapaa 6+6+6-mallin mukaisesti.

3. TASA-ARVOINEN JA LAADUKAS KOULUTUS

- Päiväkotien ja peruskoulujen ryhmäkoot pidetään kohtuullisina.

- Panostetaan lasten yksilölliseen kohtaamiseen. Tukipalveluja on riittävästi ja koulujen välisiä eroja tasoitetaan.

- Koulutuksen ja työmarkkinoiden sukupuolittuneisuuden ehkäisystä tehdään kärkihanke.

- Opetusmenetelmiä kehitetään ja monipuolistetaan. Opetus on saavutettavaa ja sopii kaikenlaisille oppijoille.

- Nostetaan oppiminen keskiöön. Kouluihin lisätään oppimistaitojen opetusta, vahvistetaan oppilasdemokratiaa ja oppilashuoltoa yksilöllisen tuen ja oman oppimispolun löytämiseksi.

- Koulutuksen on kiinni tässä päivässä. Opiskelun painopiste siirretään yksityiskohtaisten asiasisältöjen ulkoa opettelusta ja mekaanisesta opiskelusta tiedonhankintataitojen hankkimiseen, ilmiöiden ja niiden merkitysten ymmärtämiseen ja kokonaisuuksien hahmottamiseen.

- Digitaalisia oppimisympäristöjä, verkko-opetusta ja soveltuvaa teknologiaa hyödynnetään opetuksessa kaikilla koulutusasteilla.

- Verkko-opetus on kaikkien Suomen saman alan opiskelijoiden ja oppilaitosten käytössä, jolloin päällekkäisen työn määrä vähenee.

- Parannetaan MOOC-opintojen (Massive Open Online Courses, massiiviset avoimet verkkokurssit) hyväksilukemista opinnoissa.

- Opettajien täydennyskoulutukseen ja pedagogiseen osaamiseen panostetaan kaikilla koulutusasteilla.

- Läpi elämän on mahdollista kouluttautua. Rakennetaan toimiva koulutustilijärjestelmä.

- Oppilaitosverkko on alueellisesti kattava mutta järkevältä pohjalta rakennettu. Taataan toisen asteen koulutus riittävänä lähipalveluna. Vahvistetaan korkeakoulujen välistä yhteistyötä ja profilointia.

4. ÄLYKKÄÄT, VÄHÄPÄÄSTÖISET, RESURSSIVIISAAT KAUPUNGIT JA YHDYSKUNNAT

4.1. Modernisoidaan kaupunkien ja yhdyskuntien kulutuksen, tuottamisen ja liikkumisen tavat kestäviksi

- Mahdollistetaan lainsäädännöllä ja digitalisaatiolla jakamistalouden esiinmarssi.

- Kehitetään tuotannon ja kulutuksen energia- ja materiaalitehokkuutta.

- Pyritään raaka-aineiden suljettuun kiertoon.

4.2. Kohti älykästä liikennejärjestelmää

- Käynnistetään ja tuetaan Liikenne palveluna -pilotteja.

- Älykäs kutsuliikenne palvelemaan sellaisina aikoina ja sellaisilla alueilla, joissa kysyntä ei riitä perinteiselle joukkoliikenteelle.

- Muutetaan liikkumisen tuet ja maksut ohjaaviksi (työmatkavähennys, km-korvaukset, työsuhdematkaliput, työsuhdeautot, ajan ja paikan mukaan muuntuvat ruuhka- ja tienkäyttömaksut).

4.3. Kehitetään joukko- ja kevyttä liikennettä: tulevaisuuden älykkäissä kaupungeissa joukkoliikenne palvelee ja ihmiset liikkuvat myös pyörillä

- Isot kaupungit raiteille (Tampere, Turku, Oulu)

- Kaupunkien sisäiset pyöräily-yhteydet sellaiseen kuntoon, että (sähköavusteinen) pyöräily on jokamiehellekin todellinen vaihtoehto

- Kehitetään nopeat rautatiet korvaamaan lentoliikennettä alle 400 km yhteysväleillä

- Ohjataan perusväylänpidon rahaa painotetusti rautateille

4.4 Tuetaan sähkö- ja muiden nollapäästöautojen yleistymistä

- Poistetaan nollapäästöautoilta auto- ja ajoneuvovero

- Toteutetaan maan laajuinen jakeluverkko biokaasulle ja latausverkko sähköautoille

- Tuetaan investointiavustuksin biokaasulaitoksia, jotka edistävät kiertotaloutta

5. KOTOUTUMINEN

5.1. Kielitaito

- Kielikoulutuksesta tehdään subjektiivinen oikeus kaikille tulijoille.

- Maahanmuuttajien kielikoulutukseen pääsee nopeasti eikä siinä ole turhia taukoja.

- Työn ohessa tapahtuvaa kielikoulutusta tuetaan. Työnantajat saavat rahallista avustusta tukemaan työntekijöiden pääsyä kielikoulutukseen.

- Kielikoulutuksessa huomioidaan osallistujien erilaiset taustat ja elämäntilanteet sekä olemassa oleva kielitaito.

5.2. Työ

- Kotoutumissuunnitelma tehdään kaikille maahanmuuttajille työmarkkina-asemasta riippumatta.

- Tulijoiden aiemmin hankittu koulutus sekä osaaminen tunnistetaan ja huomioidaan nykyistä paremmin.

- Täydennyskoulutusta on tarjolla tarpeen mukaan. Pääsy koulutukseen ei ole kiinni työmarkkina-asemasta.

- Turvapaikanhakijoille myönnetään oikeus työskennellä heti heidän saavuttuaan Suomeen.

- Maahanmuuttajien mahdollisuutta perustaa yrityksiä tuetaan muun muassa yrityshautomojen avulla ja auttamalla byrokratiassa.

5.3. Kansalaisjärjestöt ja toiminnan koordinointi

- Kotoutumistoimien koordinoinnista on olla vastuussa yksi taho. Kaikki viranomaiset ja järjestöt tekevät saumatonta yhteistyötä erilaisissa maahanmuuttajiin liittyvissä kysymyksissä.

- Selvitetään paras ja toimivin tapa koordinoida kotoutumispalveluja ja mietitään muun muassa eri ministeriöiden, kuntien ja te-toimistojen roolit.

- Kolmannen sektorin toimintaa maahanmuuttajien vastaanottamiseksi ja kotoutumiseksi tuetaan. Kuntiin rakennetaan pysyviä vapaaehtoistyön rakenteita, joilla tuetaan ihmisten välistä kohtaamista ja yhdessä tekemistä.

- Maahanmuuttajien omien yhdistysten toimintaa tuetaan muun muassa rahoituksella ja tarjoamalla tiloja sekä yhteistyötä muiden järjestöjen, esimerkiksi urheilu- ja kulttuuriyhdistysten, kanssa.

6. KÄRKIHANKKEIDEN RAHOITUS JA VAIKUTUKSET TYÖLLISYYTEEN JA TALOUTEEN

6.1 Rahoitus

- Kärkihankkeiden kokonaisvolyymi 2 miljardia euroa kolmen vuoden ajanjaksolla, minkä päälle yksityinen rahoitus energiarahaston kautta.

- Koulutuksen puolella käytetään Sipilän hallituksen esittämistä leikkauksista säästettyjä varoja: rakenneuudistuksilla saatavat säästöt ohjattaisiin kehittämishankkeisiin ja laadun parantamiseen.

- Isoimmat satsaukset kärkihankepaketista kohdistuisivat energiaremonttiin, äly-yhdyskuntien rakentamiseen ja kotouttamiseen.

6.2 Vaikutukset työllisyyteen ja talouteen Vaikutukset työpaikkoihin, työllisyysasteeseen, talouteen (v. 2020 mennessä):

- energiaremontti 20-30 000 työpaikkaa - perustulo ym. kannustavuus 20-40 000 työpaikkaa

- kaupungit ja yhdyskunnat 10-20 000 työpaikkaa

- kotoutuminen: tavoitteena turvapaikanhakijoiden työllisyysasteen nostaminen merkittävästi nykyisestä

- yhteisvaikutus: 50-100 000 työpaikkaa (vihreiden tavoite kahden vaalikauden aikana: 200 000 työpaikkaa)


Lue tiedote esittelytilaisuudesta >

Tutustu myös Vihreiden vaihtoehtobudjettiin 2016 >