— Satu Hassi

Polttavimmat kysymykset ja vastaukset Pariisista

Kysy Satulta

Pariisin ilmastokokous 2015 on päättymäisillään – missä mennään? Mistä ovien takana neuvotellaan ja käytävillä keskustellaan? Kansanedustajamme Satu Hassi vastaa polttavimpiin kysymyksiin neuvottelujen keskipisteestä.

1. Eikö 2 asteen lämpeneminen ole jo peruuttamatonta?

Lämpenemisen pitäminen 2 asteen alla edellyttää nopeita muutoksia ja 1,5 asteen alla vielä nopeampia. Nykymenolla 1,5 asteen "päästöbudjetti" käytetty vuoteen 2020 mennessä.
Onneksi uuden energiatekniikan hinnat ovat tulleet nopeasti alas, esimerkiksi aurinkopaneelien hinta on alentunut noin 70% kuudessa vuodessa ja samalla niiden osuus uudessa sähköntuotannossa kasvaa huimaa vauhtia.

2. Miten voidaan perustella miljoonien ihmisten siirtolaisuus Afrikan ja Lähi-Idän maista ekologisesta näkökulmasta? Voidaanko kokonaisia kansoja siirtää Afrikasta ja Lähi-Idästä länsimaisen ja eurooppalaisen elintason piiriin?

Ilmastonmuutoksen hillinnässä on kyse myös tulevaisuuden pakolaisvirtojen hillinnästä. Mitä pitemmälle ilmastonmuutos etenee, sitä useammat miljoonat ihmiset joutuvat muuttamaan pois kotiseuduiltaan.

3. Kuinka lihansyönnistä ja sen roolista ilmastonmuutokseen on puhuttu neuvotteluissa ja kuinka se on otettu huomioon neuvottelutuloksissa? Minkälaisia puheenvuoroja on käytetty tai onko asiaa käsitelty yleensä laisinkaan?

Tavoiteltu ilmastosopimus ei sanele keinoja, joilla maat vähentävät päästöjään. Lihansyönti ei ole ollut esillä varsinaisissa neuvotteluissa. On kuitenkin selvää, että kasvissyönti on ilmastoteko, ja ilmaston kannalta esim kana on parempi kuin nauta. Oheistapahtumia on hyvin paljon, useita myös kestävästä ruoan tuotannosta. Itse olen ollut ilmastolainsäädäntöä, uutta energiatekniikkaa, ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksia sekä jäätiköitä ja ikiroutaa käsittelevissä oheistapahtumissa. Linkki oheistapahtumien luetteloon >

4. Onko sopimus nyt riittävä? Millä tavalla sen seuranta tulee toimimaan? Onko siinä mitään automaatiota tavoitteiden kiristymisestä tiedon kasvaessa?

Sopimus ei ole vielä valmis. Toivottavasti lauantaina on. Kompromissiehdotuksessa hyviä asioita: ilmaston lämpeneminen pidettävä 2–1,5 asteen alapuolella; tämän vuosisadan loppupuoliskolla saavutettava päästöneutraalius (eli kasvihuonekaasupäästöt on lopetettava); päästörajojen riittävyyttä tarkastellaan 5 vuoden välein. Eilen illalla julkaistu kompromissiehdotus >

5. Laajeneeko päästökauppa? Paikallisin toimin, integroiden globaaliksi - miten?

Ei vielä tällä sopimuksella. Sopimus voi kuitenkin muodostaa pohjan sille, että kytketään yhteen alueellisia päästökauppoja, kuten EU, Kiina, Kalifornia. Sen toteuttaminen käytännössä edellyttää uutta lainsäädäntöä kyseisissä maissa. Kansainvälisen päästökauppajärjestö IETA:n sivuilla on tietoa alueista, joilla jo nyt toimii päästökauppa.

6. Kuulemma esimerkiksi ilmailu ei olisi keskiviikon luonnoksessa mukana? Entä ruuantuotanto? Jos keskeisiä osia sopimuksesta jää puuttumaan, onko mahdollista, että neuvottelu niistä jatkuu myöhemmin?

Lentoliikenteen kansainvälisessä järjestössä ICAO:ssa valmistellaan asiaa. Se sai vauhtia kun EU aloitti omalla alueellaan lentopäästökaupan. Täällä kuulemani mukaan ICAO:ssa pitäisi tehdä päätöksiä ensi vuonna. 

Peltojen ja viljelyn päästöt kuuluvat maankäytön ja metsien kategoriaan. Joitakin vuosia sitten on sovittu, miten tämän alueen päästöt lasketaan.

7. Onko nyt aivan varmasti tukittu päästökauppojen valuviat ettei rahaa taas 'valu' rikollisille ja mitä nämä varotoimet ovat?

Tarkoittanet sitä, että EU:n CO2-päästökaupassa on voinut ostaa tiettyyn rajaan asti päästöhyvityksiä kehitysmaista ja että osa näistä ei ole tuottanut oikeasti ilmastohyötyä. EUn päästökauppadirektiiviä on muutama vuosi sitten tarkennettu juuri porsaanreikien tukkimiseksi. Ne päätökset on tehty EU:ssa, ei kansainvälisissä ilmastokokouksissa.

8. Kuinka paljon varakkaammilta mailta voi vaatia kompensaatiota vs. kehitysmaat? Eli paljonko näitä maita voi tukea?

Yksi keskeisimmistä auki olevista asioista on teollisuusmaiden maksama tuki kehitysmaiden ilmastotoimille. Kööpenhaminassa 2009 teollisuusmaat lupasivat 100 miljardia dollaria vuotuisen rahoituksen vuoteen 2020 mennessä. Kehitysmaat vaativat sitä, että rahoitus kasvaa vuoden 2020 jälkeen. USA suhtautuu nihkeästi, USAn presidentin on vaikea saada näitä rahoja kongressissa hyväksyttyä. Lisäksi kiistellään siitä kuuluuko rahoitus vain perinteisille teollisuusmaille, vai tulisiko vaurastuneiden maiden, vaikkapa Saudi-Arabian, tulla mukaan rahoittajaksi. Mm. EU ajaa tätä, Saudi-Arabia vastustaa, yllätys yllätys.


Lisää Pariisin ilmastokokouksesta >