— Ville Niinistö

Ville Niinistön puhe vihreillä puheenjohtajapäivillä 6.2.2016

Hyvät vihreät ystävät,

Toisen maailmansodan jälkeen, kun Eurooppa oli raunioina, lähes 70 miljoonaa ihmistä oli joutunut pakenemaan kodistaan.

Silloin ihmisille aukeni myös kaikki ne vääryydet, mitä juutalaisille oli natsi-Saksassa tapahtunut.

Moni maa ei ollut päästänyt juutalaisia turvaan, tai jopa Saksan painostuksesta palautti heitä. Näin teki häpeällisesti myös Suomi vuonna 1942 kahdeksan juutalaisen luovutuksessa. Virallisen anteeksipyynnön tästä esitti vasta vuonna 2000 pääministeri Lipponen.

Siksi vuonna 1951 Euroopan valtiot päättivät solmia Geneven sopimuksen. Jotta pakolaisten oikeudet olisivat kristallisoituneina kansainväliseen lakiin: jokaisen ihmisen ihmisoikeus on anoa turvaa henkilökohtaiselta vainolta. Ne olivat todellakin vaikeampia aikoja, kuin mitä nyt elämme. Silloin todella tiedettiin, miksi pakolaissopimus tehtiin.

Suomi on pohjoismainen ja länsimainen oikeusvaltio. Arvopohjamme ja oikeuskäsityksemme ydintä ovat demokratian ja ihmisoikeuksien vaaliminen. Arvojaan on puolustettava juuri vaikeina aikoina.

Arvojen varassa me voimme yhdessä rakentaa parempaa huomista lapsillemme.

Kaikkien päättäjien on tärkeää tehdä ehdottoman selväksi, että Suomi puolustaa jokaisen ihmisen oikeutta tulla tasa-arvoisesti kohdelluksi lain edessä.

Se tarkoittaa sitä, että puolustamme hädänalaisten oikeutta hakea turvaa ja suojelua henkilökohtaiselta vainolta.

Se tarkoittaa myös sitä, että puolustamme kansainvälistä oikeutta. Nämä sopimukset on tehty heikompiosaisten turvaksi. Ne ovat myös pienten maiden turva. Suomen pitkä linja on tukea sellaista kansainvälistä järjestystä, jossa ihmisoikeuksia, turvallisuutta ja aseriisuntaa käsittelevillä sopimuksilla ehkäistään konfliktien vaaraa ja puolustetaan ihmisarvoa.

Jos tämä sopimusvarainen kansainvälinen järjestelmä vaarantuisi, olisimme suurvaltojen armoilla: pienet maat ja pienet ihmiset. Sellaista maailmaa me emme halua.

Nyt tarvitaan EU-maiden yhteistä työtä ja pelisääntöjä - ei ihmisoikeuksien sivuuttamiseksi, vaan niin turvaamiseksi. EU:n yhteistä rajavalvontaa ja Frontexin roolia voidaan kasvattaa, yhteisiä pelisääntöjä suojelun vähimmäisperiaatteista on sovittava, turvapaikanhakemista ja hakemusten käsittelyä on järjestettävä yhdessä tehokkaammin.

Samalla tarvitaan EU:n lisääntyvää yhteistä työtä sen eteen, että pakolaisleireillä ihmiset saavat koulutusta ja terveyttä, jotta heidän ei tarvitse lähteä liikkeelle. 

Samoin heille on saatava tulevaisuuskuva rauhasta Syyriassa, jotta he voivat toivoa paluuta kotiinsa. Suomen Sipilän hallituksen kehitysyhteistyön leikkaukset sopivat huonosti maailmantilanteeseen, jossa haurastuvien valtioiden ja apua tarvitsevien ihmisten hätä on suuri.

Ilman EU:n yhteistä linjaa vaarana on eri jäsenmaiden toinen toistaan irvikuvallisemmat ehdotukset turvapaikanhakijoiden aseman heikentämisestä tavalla, joka vaarantaa EU-maiden asemaa ihmisoikeuksien ja vapauden tyyssijana. 

Tanskan laki omaisuuden takavarikoimisesta on jo siitä surullinen esimerkki. Ajatus siitä, että hätää pakeneva ihminen otetaan vastaan vain omaisuudestaan riisuttuna, on sivistyneen oikeusvaltion irvikuva.

Näin ei ole Euroopassa ennenkään tehty. Miksi ihmisarvo olisi tänä päivänä vähemmän arvokas kuin 1950-luvulla? Yhteinen solidaarinen, ihmisoikeusmyönteinen ja samalla järjestäytynyt EU-linja on myös Suomen etu.

Hyvät ystävät,

Monet suomalaiset ovat huolissaan huomisesta. Asiat ovat murroksessa. Työtä on vaikeaa saada. Kansainvälinen tilanne on jännitteessä. Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu hämmentää.

Turvallisuuden tunne on monilla heikentynyt. Tätä ei yhtään helpota Sipilän hallituksen toimet.

Hallituksen kovat leikkaukset koulutuksesta, varhaiskasvatuksesta ja heikompiosaisilta osuvat kipeästi monien suomalaisten perustoimeentuloon ja luovat epävarmuutta tulevasta.

Yliopistoista ollaan irtisanomassa tai vähentämässä yhteensä jopa 5 000 henkilöä. Muut koulutusasteet huomioiden OAJ arvioi, että lähivuosina vähennetään jopa 10 000 opettajaa ja tutkijaa.

Nämä leikkaukset murentavat ihmisten luottamusta siihen, että Suomi nousee koulutuksella ja osaamisella. Ne murentavat luottamusta myös siihen, että jokaisen nuoren tasa-arvoisesta koulutuslupauksesta pidettäisiin kiinni.

Hallitus ei olisi voinut valita huonompaa ajankohtaa alkaa itse luoda epävarmuutta suomalaisille.

Suomalaiset tarvitsevat nyt toivoa huomisesta. Nyt tarvitaan yhteistyötä, kokoavaa johtajuutta. Silloin heikompiosaisista ja työllisyydestä on pidettävä huolta.

Hallituksen on osoitettava ymmärrystä ja tukea sille, että se kantaa vastuuta tavallisten ihmisten huolista. Sen kannattaa muuttaa talouslinjaansa inhimillisten ja pehmeiden uudistusten suuntaan.

Uskon myös, että kun ihmisten omat huolet kohdataan - turvallisuudesta, työstä, lasten koulutuksesta ja hyvästä arjesta - on se avain myös yhteiskunnan ilmapiirin parantamiseen. 

Jos ihmiset kokevat, että heiltä otetaan kohtuuttomasti, voi heidän kykynsä ja halunsa ymmärtää muiden hädänalaisten auttamista vaarantua. Ja tässä ei ole varaa tehdä sitä virhettä, että heikompiosaisia laitetaan toisiaan vastaan.


Tällaisen inhimillisen ja toivoa luovan vaihtoehdon tarjoaminen on vihreiden tehtävä oppositiossa.


Hyvät ystävät,

Me suomalaiset pärjäämme silloin, kun me pidämme yhtä.

Niin me pärjäämme myös turvapaikanhakijoiden hädän kohtaamisessa.

Suomeen saapui viime vuonna entisen kotikuntani Kaarinan asukasluvun verran turvapaikanhakijoita. Ei sellainen määrä ihmisiä aseta mitenkään yhteiskunnan perusasioita kyseenalaiseksi.

Ei tämä ole rakettitiedettä. Kyllä me tämänkin haasteen ratkaisemme, jos me vain niin haluamme.

Ne, jotka pakolaisaseman ja turvapaikan ansaitsevat, on kotoutettava hyvin.

Se on kaikkien yhteinen etu. On helpotettava heidän mahdollisuuksiaan kouluttautua ja työllistyä. Siihen tarvitaan mahdollisuuksien helpottamista vapaaehtoistyön tekemiseen sekä työrajoitteiden poistamista alkukuukausilta. Tässä on yhteistä tahtoa hallituksella ja oppositiolla.

Pidän kuitenkin vakavasti huolestuttavana, että hallitus suunnittelee niiden aseman heikentämistä, jotka joka tapauksessa jäävät Suomeen.

Perheen yhdistämisen vaikeuttaminen ja jo myönnetyn oleskeluluvan määräaikaisvalvonta lähtömaan tilanteen perusteella vaikeuttavat ihmisen mahdollisuuksia saada hyvä elämä Suomessa. Mikä viesti se on näille ihmisille, jos välittämättä kaikesta hyvästä yrityksestä ja halusta antaa takaisin tälle maalle, hallitus vaikeuttaa heidän mahdollisuuksian saada rakkaimpansa tänne lähelleen?

He haluavat olla mukana rakentamassa Suomea. Annetaan heille tilaisuus siihen.

Niiden asia, jotka eivät turvaa tarvitse, on käsiteltävä tehokkaasti ja käännytykset on toimeenpantava asianmukaisesti.

Niillä, jotka ovat syyllistyneet itse rikkomuksiin, sen on vaikutettava heidän asiansa käsittelyyn Suomessa. Suomessa tai muualla tehdyn törkeän rikoksen on johdettava rangaistukseen sekä asianmukaisesti tehtyyn käännytykseen tai karkotukseen.

Nämä vakavat rikosepäilyt ovat tuomittavia ja vastenmielisiä. Niitä on ennaltaehkäistävä, uusia rikosilmiöitä ei saa päästää Suomessa muodostumaan. Näitä ihmisiä on onneksi kuitenkin vähän.

Yli 99 prosenttia turvapaikanhakijoista ei ole rikosepäiltynä Suomessa. Samalla vastaanottokeskuksiin on tehty 17 hyökkäystä. Viimeksi muutama yö sitten polttopulloisku Keski-Suomessa.

Huolia ja pelkoja ei ratkota sillä, että itse lietsotaan niitä. Niitä ei ratkota sillä, että rasistiset katupartiot kulkevat Suomen kaupunkien kaduilla levittämässä huolta tavallisten ihmisten turvallisuudelle ja
mustamaalamassa Suomi-kuvaa maailmalla.

Niitä ei ratkota sillä, että sosiaalisessa mediassa ja vihasivustoilla levitetään valheita, ilkeyksiä ja vihaa ihmisten välille. Tällaisille ilmiöille ei saa antaa Suomessa tuumaakaan periksi. Pelolle ja rasismille ei saa antaa valtaa.

Pelot ja huolet on ratkottava asiallisesti. Ja siihen me tarvitsemme arvostettuja kansallisia instituutioitamme.

Hyvät ystävät,

Poliisi ja oikeuslaitos vastaavat tässä maassa turvallisuudesta ja oikeudenkäytöstä. Nämä instituutiot tarvitsevat yhteistä tukeamme. Poliisin hallintouudistuksilla on tähdätty siihen, että yhä useampi poliisi voisi olla  hallinnon sijaan kentällä. Silti poliisien resurssit ovat tiukoilla. Moni ihminen kokee, että poliisi on kaukana, vasteajat syrjäseuduilla ovat pitkät.

Me haluamme, että suomalaiset voivat jatkossakin luottaa poliisiin. Sillä on tärkeä tehtävä järjestyksen ylläpidossa, jännitteiden ehkäisemisessä ja myös turvallisuuden tunteen vahvistamisessa.

Ehdotan kahta asiaa poliisin toiminnan vahvistamiseksi:

Hallituksen on varmistettava poliisille riittävät toimintaedellytykset niin, että poliisien määrää kenttätyössä voidaan kasvattaa. Siihen on varattava riittävät määrärahat. Lähipoliisityötä on lisättävä poliisin sisällä: yhteisön luottamien ja tuntemien poliisien läsnäolo vahvistaa yhteisön turvallisuutta.

Poliisin on vahvistettava entisestään suvaitsevaisuus- ja tasa-arvotyötään.

Poliisien työssä eri kulttuuritaustojen tuntemus on yhä tärkeämpää: monet maahanmuuttajanuoret kokevat poliisin niin etäiseksi, että sille ei uskalleta kertoa asioita.

Tasa-arvotyön merkitys korostuu myös: naisten kokeman rikollisuus ja sen uhka on tunnistettava kaikessa poliisityössä.

Siksi poliisien koulutuksessa ja rekrytoinnissa on lisättävä ammattiin hakeutuvien maahanmuuttajataustaisten sekä naisten osuutta.

Mitä paremmin poliisi edustaa myös koostumukseltaan suomalaisen yhteiskunnan kirjoa, sitä helpompi sen on ansaita kaikkien suomalaisten luottamus ja hoitaa työtehtäviään asiantuntemuksella.

Vastaavasti on varmistettava, että oikeuslaitoksella on riittävät resurssit ihmisten oikeusturvan toteutumiseksi.

Tämä tilanne on myös hyvä muistutus siitä, että julkinen sektori ei ole jotain hallituspuolueiden väittämää ”pöhöttynyttä hallintoa”: sen parissa toimivat yhteiskuntaa ylläpitävät poliisit, palomiehet, sairaanhoitajat, opettajat ja lastenhoitajat. Näiden ammattilaisten työtä kannattaa arvostaa. He pitävät osaltaan Suomea pystyssä.

Hyvät ystävät,

Vapaa tiedonvälitys korostuu tänä aikana. Sosiaalisessa mediassa ja vihasivustoilla levitetään vääriä väitteitä. Ihmisten kokemukset hajaantuvat. Moni ei enää ymmärrä toista suomalaista, kuuntele toista ihmistä.

Tänä aikana yhteiset kansalliset tarinat ja kokemukset ovat kullanarvoisia. Yhtä lailla me tarvitsemme luotettavaa tiedonvälitystä, avointa yhteiskunnallista keskustelua, sekä suomalaisen kulttuuri-ilmaisun vahvistamista.

Siihen me tarvitsemme vahvaa Yleisradiota. Suomen hallitus tekee vakavan virheen, jos se tänä aikana heikentää Yleisradion mahdollisuuksia toimia suomalaisia yhdistävänä valistajana, sivistäjänä ja tiedonvälittäjänä.

Vahva journalistinen Yle takaa myös kaupallisen median journalismin laatua, rekrytointipohjaa ja asemaa. Me emme halua joutua Puolan tai Venäjän tielle.

Kansallisten instituutioiden arvo on nyt suuri. Me tarvitsemme poliisia, joka luo ihmisille turvaa. Me tarvitsemme vapaata tiedonvälitystä, joka vahvistaa sananvapautta ja suomalaista kulttuuria.

Hyvät ystävät,

Vihreiden tehtävä on luoda ihmisille luottamusta siihen, että me suomalaiset pärjäämme.

Tänä päivänä haasteemme ovat suuret. Ne eivät kuitenkaan historiamme valossa ole sen suuremmat kuin ne, joita omat vanhempamme ja isovanhempamme ovat jo ratkoneet.

Tätä maata on aina rakennettu paremmaksi lapsillemme. Suojellaan tämän maan ihmisiä, tämän maan luontoa, ja tämän maan suvaitsevaisuutta. Mekin voimme rakentaa huomisesta parempaa lapsillemme.

Silloin me pärjäämme.