— Outi Alanko-Kahiluoto

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluodon puhe ajankohtaiskeskustelussa veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä

Outi Alanko-Kahiluoto

Arvoisa rouva puhemies,

Veronkierron ja verovälttelyn kitkeminen on ajankohtainen ja polttava kysymys kaikkialla maailmassa. Veropaon takia menetetään varoja, jotka ovat pois palveluista ja ihmisten hyvinvoinnista.

EU-maiden vuosittain harmaalle taloudelle ja verovälttelylle menettämä summa ylittää niiden yhteenlasketun terveysbudjetin. Myös Suomi menettää joka vuosi satoja miljoonia euroja verovälttelylle.

Veropako tekee Suomen talouteen loven, jota paikatakseen valtio hakee erilaisia säästökohteita. Istuva hallitus on leikannut eniten heikompiosaisilta. Kaikissa maissa eniten verovälttelystä ovat joutuneet kärsimään tavalliset pienituloiset ihmiset.

Verovälttely on suuri syy eriarvoisuuden kasvuun. Maailman rikkain prosentti omistaa enemmän kuin muut yhteensä – ja eriarvoistuminen jatkuu, niin maiden välillä kuin sisällä.

Kehitysmaille veroparatiisitalous on kohtalokkainta: köyhimmistä maista valuu vuosittain verottamatonta pääomaa yli kahdeksan sadan miljardin edestä veroparatiisikätköihin – pienelle rikkaalle eliitille. Summa vastaa yhdeksänkertaisesti kehitysavun kokonaismäärää.

Myös suuryritysten aggressiivinen verosuunnittelu on suunnaton epäkohta. Sen maksajia ovat muun muassa pienet ja keskisuuret yritykset, joilla ei ole mahdollisuutta tai halua käyttää verosuunnittelupalveluita ja jotka siksi menettävät kilpailuasemiaan. 

Veronkierto ja verovälttely on vihdoin otettava vakavasti. Myös Suomen pitää tehdä kaikki mahdollinen paremman veronkannon eteen sen sijasta, että lahjoitamme vapaaehtoisesti yhteisiä varojamme veroparatiiseihin.

EU:ssa ja OECD:ssä on käynnissä useita isoja veronkiertoon liittyviä hankkeita. Suomen hallitus ei kuitenkaan ole esittänyt konkreettisia uusia toimia veronkierron ja veronvälttelyn ehkäisemiseksi. Päinvastoin, Suomi on suhtautunut nihkeästi useisiin verotuksen avoimuutta lisääviin ja verokikkailun mahdollisuuksia rajaaviin hankkeisiin.

Tähän mennessä Suomi on ollut veroparatiisikysymyksissä enemmän jarrumiehen kuin ratkaisijan roolissa. Suomi ei enää saa jäädä takapenkkiin venkoilemaan, vaan meidän on tehtävä kaikkemme veronkierron ja verovälttelyn kertakaikkiseksi lopettamiseksi. Ellemme ole osa ratkaisua, olemme osa ongelmaa.

Panama-paperit eli julkisuuteen vuotanut jättimäinen veroparatiiseihin liittyvä paljastus muutti monien maiden suhtautumisen veronkiertoon ja verovälttelyyn. Panamalainen asianajotoimisto ehti edesauttaa useiden satojen valtionpäämiesten, yritysten, rikollisten ja julkisuuden henkilöiden veronkiertoa.

Suomi ei ole viaton saareke veroparatiisitalouden ulkopuolella. Esimerkiksi Nordealla on ollut jopa neljä sataa panamalaisen asianajotoimiston perustamaa pöytälaatikkofirmaa. 

Poliitikot ovat pitkään olleet haluttomia puuttumaan veroparatiiseihin ja halunneet jättää salaisuuksien verhon taa myös poliittisen sekä taloudellisen eliitin kytkökset veroparatiiseihin.  Nyt tämä verho on revittävä alas.

Konkreettisia keinoja verovälttelyyn puuttumiseksi on olemassa. Esitän seuraavassa muutamia toimia, joihin hallitus voi heti ryhtyä.  

Ensinnäkin on lisättävä avoimuutta. Verottajalla, poliisilla, toimittajilla ja kansalaisilla pitää olla mahdollisuus saada kansainvälisten suuryritysten vero- ja muut taloudelliset avaintiedot osana normaalia talous- ja veroraportointia. Avoimuus auttaa paitsi hillitsemään verovälttelyä, myös arvioimaan ongelman laajuutta.

Jokaisen yrityksen tulisi paljastaa verot ja muut taloudelliset tunnuslukunsa siinä maassa, jossa sillä on liiketoimintaa. Tärkeä keino tässä on julkinen maakohtainen raportointi. Sen ansiosta voitaisiin varmistaa, että yritys maksaa veronsa Suomeen, jos se tekee täällä tuloksensa. 

Komissio julkaisi juuri esityksensä suuryritysten verotietojen julkisesta maakohtaisesta raportoinnista. Tämä on tärkeä askel, mutta esitystä pitää vielä parantaa. Suomen hallituksen tulee EU:ssa ajaa julkista maakohtaista raportointia koskemaan kattavasti kaikkia maita ja kaikkia suuryrityksiä, eli yrityksiä, joiden liikevaihto on yli 40 miljoonaa euroa.

Suomessa otettiin viime hallituskaudella vihreiden ajama edistysaskel, kun Suomen enemmistöomisteiset valtionyhtiöt alkoivat raportoida verojalanjäljestään siinä maassa, jossa ne toimivat. Tätä raportointia koskevassa ohjeistuksessa on kuitenkin vielä parantamisen varaa.

Pääministeri Sipilä on sanonut tuovansa valtion omistajaohjausstrategian eduskuntaan vielä tänä keväänä. Hallituksen pitää tässä yhteydessä varmistaa, että Suomen valtion enemmistöomisteisten yritysten maakohtainen raportointi saadaan kattavaksi ja sen porsaanreiät tukitaan.

Veronkierron ja harmaan talouden torjumiseksi tulisi valvonnan määrärahojen olla riittävät. Suomen Kuvalehti uutisoi kuitenkin viime viikolla, kuinka istuva hallitus on leikannut veronkierron torjunnasta eri viranomaisilta miljoonia euroja.

Suomessa veroparatiisitaloutta ovat muutamien yksittäisten toimittajien ja tutkijoiden lisäksi tutkineet kansalaisjärjestöt Finnwatch ja Kepa. Myös niiden rahoitusta hallitus on leikannut merkittävästi.

Leikkausten sijaan veroparatiisitaloutta valvovien viranomaisten, kuten verottajan ja poliisin, resursseja on lisättävä ja kansalaisyhteiskunnan toimijoita tuettava.


Avoimuutta on lisättävä julkisilla rekistereillä yritysten tosiasiallisista omistajista, jotta tiedämme, keitä yrityksissä oikeasti toimii ja ketkä ne omistavat.

Viime viikon lopulla uutisoitiin, että Euroopan maat aikovat perustaa rekisterin, josta pystyisi näkemään yritysten todelliset omistajat. Amsterdamin valtiovarainministerikokouksessa kaikki kokoukseen osallistuneet EU-jäsenmaat ilmoittivat lähtevänsä mukaan Euroopan laajuiseen ja täysin julkiseen rekisteriin.  

Samaan aikaan kun muualla Euroopassa sitoudutaan perustamaan julkisia rekistereitä yritysten todellisista hyödynsaajista, Suomessa keskustelu on nurinkurisesti kulkenut vastakkaiseen suuntaan. Hallitus on tuonut eduskuntaan jälleen esityksen hallintarekisteristä, joka romuttaisi pörssiosakeomistusten säilyttämisen julkisina.

Hallintarekisteröintiä ei pidä sallia, vaan Suomen on pidettävä kiinni omasta avoimen omistuksen mallistaan. Suomen hallituksen on ajettava sitä, että koko EU siirtyy suoraan, avoimeen arvopaperisäilytykseen.

Viranomaisten välisessä tietojenvaihdossa ollaan vihdoin siirtymässä pyyntöihin nojaavasta järjestelmästä automaattiseen tietojenvaihtoon.  Automaattista tietojenvaihtoa on tehostettava laajentamalla sitä koskemaan yhä useampia maita ja sanktioimalla ulkopuolisia maita veroilla. Esimerkiksi Yhdysvalloista voitaisiin ottaa oppia.

Jos jokin yksittäinen veroparatiisi ei suostu täysin avoimeen tietojenvaihtoon Yhdysvaltain veroviranomaisten kanssa, kaikelle maksuliikenteelle Yhdysvaltain ja kyseisen veroparatiisin välillä lätkäistään kolmenkymmenen prosentin rangaistusvero.

OECD:lla, EU:lla tai Suomella ei ole tätä nykyä veroparatiiseista mustaa listaa, joka olisi riittävän kattava ja tehokas. EU:lla ei ole kriteereitä, joilla listalle joutuu eikä se tee yhteisiä päätöksiä listalle joutumisesta tai sen seurauksista.  Hallituksen tulee ajaa EU:lle yhteiseen kriteeristöön ja päätöksentekoon nojaavaa mustaa listaa, jolla voi olla myös EU-maita. Lisäksi tarvitaan sanktioita.

Pääministeri Sipilä on luvannut, että Suomeen perustetaan veroparatiisien torjuntaan parlamentaarinen ryhmä. Olemme valmiita tarjoamaan yhteistyötä ja toimimaan aktiivisesti parlamentaarisessa työryhmässä, jotta veropako saadaan tilkittyä. Mutta työryhmän pitää puuttua paitsi laittomaan veronkiertoon myös laillisuuden rajamailla häilyvään aggressiiviseen verosuunnitteluun. Ryhmän on saatava tarkat tiedot toimista, joilla hallitus pureutuu veroparatiisitalouteen. Ryhmän on lisäksi voitava esittää suosituksia hallitukselle sekä seurata, miten näitä viedään eteenpäin.

Sipilän hallituksen ministerit ovat vakuuttaneet, että hallitus tekee kaikkensa veronkierron vähentämiseksi.  Haluammekin nyt kuulla, mitä keinoja hallitus on valmis edistämään. Sanoista on vihdoin päästävä tekoihin.


Outi Alanko-Kahiluoto on eduskuntaryhmän puheenjohtaja. Ajankohtaiskeskustelu käytiin Vihreiden alotteesta.