Hanna Halmeenpään puhe Vihreässä valtuuskunnassa Kajaanissa 16.4.

Hanna Halmeenpää

Hyvät ystävät, kainuulaiset ja valtuuskunnan jäsenet!

On ilo, että voimme aloittaa viikonlopun entistä selvemmin maakuntiin ulottuvan vihreän politiikan vahvistamisen merkeissä, täällä Kajaanissa. Vihreiden tavoitteiden saavuttamiseksi on rikkaus, että katsomme asioita monista näkökulmista ja että meillä on pelikavereita kaikissa Suomen kolkissa, sen suhteen näyttääkin yhä valoisammalta! Työssä vihreiden arvojen puolesta tarvitaan kainuulaisille tuttua sitkeyttä, eikä vähiten juuri nyt.

Meille on käyttöä päätöksenteossa, sillä me puolustamme ihmisiä, ympäristöä ja parempaa huomista. Me emme nimittäin elä vain muutosten aikaa, vaan pikemminkin aikakausien muutosta. Yhteiskunta ja sen eri osat muuttuvat sellaisella vauhdilla, että voi sanoa usean aikakauden olevan tulossa tiensä päähän. Siihen kannattaa varautua olemalla tavoitteellisesti muutoksen ohjaksissa, ei epävarmana ajopuuna.

Energiasektorilla, liikenteessä ja ylipäätään resurssien käytön tehokkuudessa on meneillään vastaavan suuruusluokan muutos, joka on jo nähty tiedonvälityksessä ja automaatiossa. Nyt kannattaa olla luomassa fiksuja aikoja. Koko julkinen sektori, yritykset, kotitaloudet ja kansalaiset on saatava mukaan.

Uusiutuvan energian vallankumous sekä bio- ja kiertotalouden kasvu ovat merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Suomen voimavara tässä on osaaminen, resurssit ja korkea teknologia. Meillä on kaikki mahdollisuudet hyvän kierteen luomiseen.

Mikään näistä tulevista visioista ei silti johda menestystarinoihin, jos me emme toteuta niitä huolehtien elinympäristömme puhtaudesta ja viihtyvyydestä, luonnonvarojen uusiutumisesta ja monimuotoisuudesta sekä talouden, työllisyyden ja hyvinvoinnin kasvusta, pitkällä tähtäimellä, kestävällä tavalla.

Iso kuva Sipilän hallituskauden ensimmäisestä vuodesta näyttää tältä osin huolestuttavalta. On ollut aihetta jopa palauttaa mieleen muiden kuin meidän vaalima ajatus, jossa ympäristönsuojelua ja luontoarvojen vaalimisen merkitystä toistuvasti nakerretaan muille arvoille alisteisina.

Vuosia vanha haave ympäristöhallinnon alasajosta ja itänaapurin mallin mukaisen luonnonvaraministeriön perustamisesta näyttää hallituksen kulisseissa voivan paksusti. Kun tavoitteeseen ei voida edetä kertarysäyksellä, on taktiikkana murtaa ympäristöä ja luontoarvoja suojaavaa hallintoa ja lainsäädäntöä pala palalta, byrokratian purkutalkoiden hengessä.

Valitettavasti näyttää siltä, että hallituksen tavoitteena on ottaa luonnonvarat kovalla kädellä haltuun. Kansallisomaisuutemme nähdään pitkälti raaka-ainevarastona, jonka täysimääräinen hyödyntämiseen halutaan mennä, seurauksia sen pidemmälle miettimättä. itselleni tämä on ollut melkoinen pettymys. Reilun miehen maineessa olevalta Sipilältä sopi odottaa parempaa.

Mitä hallitus tekee?

Hallitus muuttaa lainsäädäntöä siihen suuntaan, että ihmisten vaikutusmahdollisuudet omaan elinympäristöönsä vähenevät, ympäristöä voimakkaasti muuttava toiminta helpottuu ja ympäristöviranomaisten ohjausvalta kaventuu. Tämän polun päässä lopulta voitaneen todeta, ettei koko ympäristöhallintoa enää tarvita, koska sillä ei ole tehtäviä.

Esimerkkejä.

Eduskunnan enemmistö hyväksyi hiljattain uuden kiistellyn metsähallituslain, jonka seurauksena potentiaalisesti vaarannamme suuret määrät kansallisomaisuuttamme entistä tehokkaamman taloudellisen hyödyntämisen piiriin. Tämä ei ole tuulesta temmattu uhkakuva, sillä uuden perustettavan valtion metsätalousyhtiön hallintaan siirtyy lakimuutoksen myötä miljoonia hehtaareja sellaisia maa- ja vesialueita, joita tähän saakka on hallinnoinut Metsähallituksen suojelu- ja virkistyskäyttöpuoli eli Luontopalvelut, ei metsätalouspuoli.

Kun samaan aikaan ympäristöministeriön ohjausvaltaa luonnonsuojeluasioissa koko Metsähallitukseen merkittävästi kavennettiin, ei yhtälö käy varmimmaksi vakuudeksi hallituspuolueiden väitteelle, "Mikään ei oikeastaan muutu". Tässä rytäkässä jätettiin myös toteuttamatta saamelaiskulttuurin turvaamiseen liittyvät parannukset.

Samaan aikaan, metsien suojelun kaikkien aikojen menestyksekkäimmän, niin teollisuuden, metsänomistajien kuin suojelijoidenkin kesken suuren konsensuksen saavuttaneen METSO-ohjelman rahoitusta leikattiin tuntuvasti. Soidensuojeluohjelma syväjäädytettiin.

Suoluontoon ja vesistöjen puhtauteen liittyen pienten turvetuotantoalueiden ympäristöluvittamisen ja siis mahdollisten epäkohtien kuntoon saattamisen määräaikaa pidennettiin yhdestä vuodesta 5 + 1 vuotta kauemmas tulevaisuuteen.

Ympäristöluvan mukaisen jätevesien valvonnan ”pätevyysvaatimukset” hallitus sen sijaan haluaa poistaa. Toimijat saisivat siis teettää lupavelvoitteiden mukaisen vesistöpäästöjen seurannan ilman laatukriteereitä valitsemillaan konsulteilla. Ympäristönsuojelulakiin on valmisteilla useita muitakin muutoksia.

Hallituksen kokonaislinjana on lupaprosessien keventäminen, nopeuttaminen ja vähentäminen - se linja toki sopii meillekin, mikäli nämä talkoot voidaan toteuttaa ympäristönormeja ja toiminnan haittojen ehkäisyä heikentämättä. Tätä sopii kuitenkin epäillä.

Rantarakentamisen luvitus siirrettiin ELY-keskuksilta kuntiin, maakuntakaavojen vahvistus ympäristöministeriöltä maakuntaliitoille. Molemmissa tapauksissa ympäristöviranomaisten ja ministeriön tekemät kaava- ja poikkeuslupapäätökset ovat olleet valtaosin täysin oikeita ja asiallisia, mistä johtuen ne oikeusasteissa ovat mm. kuntien valituksista huolimatta pitäneet erittäin hyvin.

Kansalaisyhteiskuntaa ajetaan näin laillisuusvalvojan rooliin, mutta samaan aikaan tavoitteena on myös valitusteiden tukkiminen ja valitusoikeuden rajaaminen mahdollisimman tiukasti. Turhien valitusten siis hylättyjen valitusten määrän on näyttävästi reposteltu olevan kehityksen jarruna. Tilastot kertovat niiden olevan pieni vähemmistö.

Asiantuntijat ja oikeuslaitos ovat kritisoineet tiukennustoimia perustuslaillisesti ongelmalliseksi ja johtavan mahdollisesti vain pidempiin valitusprosesseihin ja oikeuskäsittelyihin pohdittaessa sitä, ketkä kulloinkin ovat asianosaisia. Suomalaiseen demokratiaan on tähän saakka kuulunut laaja vaikuttamismahdollisuus elinympäristöään koskeviin päätöksiin. Me haluamme näin olevan jatkossakin.

Elinympäristö ja elinmahdollisuudet puhuttavat Kainuussakin. Ehkäpä Talvivaaran tarina olisi voinut olla toinen, mikäli meillä toimisivat edelleen riippumattomat, alueelliset ympäristökeskukset, elinkeinovetoisten ELY:jen sijaan.

Koillismaalla viitteet vuosikymmeniä vatvotun, parikin kertaa täystyrmäyksen saaneen Iijoen Kollajan allashankkeen virittely ei ota loppuakseen. Vallitsevassa hallitusilmapiirissä meidän on vahvasti varauduttava koskiensuojelulain puolustamiseen.

Vuotostakaan ei sovi unohtaa. Molempia pohjoisen painajaisia, alueen kuntien vastustuksesta tai voimakkaasta jakautumisesta huolimatta ajetaan maakunnissa pääministeripuolueen johdolla, nyt tulvasuojeluhankkeina. On hyvä tässä yhteydessä huomioida, että tulevassa aluehallinnon uudistuksessa tulva-asiat aiotaankin sopivasti siirtää ELY-keskuksilta maakuntahallinnoille.

Synkkyyttä piisaa, otetaan se haasteena! Ihmiset odottavat juuri meiltä vihreiltä näissä asioissa kaikkein eniten! Me olemme monelle valon pilkahdus, meihin luotetaan ja arvomme tiedetään kristallinkirkkaiksi!

Jotain valoisaa on hallituksestakin vielä sanottava. Juuri tänne Kainuuseen, Suomussalmen Hossaan perustetaan pian uusi kansallispuisto, Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi. Hossan luonnon puolesta aktiivisesti toimineet ansaitsevat ison kiitoksen. Upea luontomatkailukohde tuottaa ekosysteemipalveluina alueelle mittavan ja pitkäikäisen hyödyn.

Luontomatkailu onkin yksi Kainuun ja koko Pohjois-Suomen elinkeinojen tukijalka. Sen turvaamisen ja eri elinkeinotoimintojen yhteensovittamisen merkitystä  ei voi liikaa korostaa.

On selvää, että enemmän kuin puolen Suomen elinkeinojen avaimet ovat jatkossakin luonnonvarojemme kestävässä käytössä. Meille se on sydämen asia, itselleni erityisesti pohjoisen puolesta. Emme halua olla vain raaka-ainevarasto, vaan osa modernia tuotantoa, hajautetun uusiutuvan energian kasvua ja uutta luovaa yritystoimintaa. Yhteistyöllä, selkeällä tavoitteiden asettamisella ja kunnianhimoisella työllä me myös onnistumme.

Arvoisa valtuuskunta, toivotan hyvää kokouspäivää, sekä voimia ja vihreitä visioita jokaiselle, myös kotiin vietäväksi!