— Erkki Perälä

Hassi ja Halmeenpää Tshernobylin vuosipäivänä: Suomen siirryttävä kokonaan uusiutuvaan energiaan 2050 mennessä

Eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Satu Hassi ja vihreiden varapuheenjohtaja Hanna Halmeenpää muistuttavat Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden 30-vuotispäivänä vaihtoehdoista ydinvoimalle. Suomi on jäänyt monista muista maista selvästi jälkeen uusiutuvan energian investoinneissa sitoessaan pääomat ja energiantuotannon epäonnisiin ydinvoimahankkeisiin.

- Ydinvoimaan liittyy riskejä, joita uusiutuvissa energiamuodoissa ei ole. Jo yksin jättimäisen pitkiksi venyvät laitosten rakennusajat tekevät ydinvoimaloista kalliita investointeja, Hassi sanoo.

Suomen eduskunta on vuoden 2000 jälkeen myöntänyt kolme periaatelupaa uusille ydinvoimaloille: Teollisuuden Voiman Olkiluoto 3 ja 4 sekä Fennovoiman Hanhikivi. Yksikään näistä laitoksista ei ole valmistunut. 

Olkiluoto 3:n lupaa perusteltiin sillä, että se olisi edullisin ja varmin tapa tuottaa lisäsähköä. Kumpikaan lupauksista ei ole toteutunut: sekä rakennusaika että hinta ovat noin kolminkertaistuneet, ja rakennustyöt jatkuvat kahdettatoista vuotta. Olkiluoto 4:sta on luovuttu, ja Hanhikiven hanke on kärsinyt omistajien katoamisesta, reaktoritoimittajien vaihtuvuudesta ja vaikeuksista täyttää omistukselle vaadittu kotimaisuusaste. 

- Valitsemalla reaktoritoimittajaksi Venäjän valtion Rosatomin, Fennovoima sitoo suomalaista energiapolitiikkaa Venäjään. Viimeksi maaliskuussa 2016 yhteistyö venäläisen toimittajan kanssa joutui epäilyksen alle, kun Hanhikiven rakennustyömaan suurimman alihankkijan Titan-2:n toimista Sosnovyi Borin työmaalla vuosi julkisuuteen räikeitä turvallisuuspuutteita. Fennovoiman ydinvoimahankkeesta tulisi luopua, Halmeenpää toteaa.

Samalla kun suuriin yksiköihin keskitetty energiantuotanto kärsii ongelmista, tuuli- ja aurinkosähkön kasvu on ylittänyt optimistisimmatkin ennusteet: EU-alueella jo usean vuoden ajan eniten uutta sähköntuotantokapasiteettia on syntynyt tuuli- ja aurinkovoimaan. 

Aurinkosähkölaitteiden hinta on pudonnut reilussa 35 vuodessa noin sadasosaan, ja runsaan viiden viime vuoden aikana hinnat ovat tippuneet noin kolmasosaan. Ennusteiden mukaan auringosta ja tuulesta tulee halvin energiantuotantomuoto viimeistään 10 vuoden sisällä maailman suurimmille energiamarkkinoille Aasiassa.

- Suomessa on syytä lopettaa tämän muutoksen vähättely ja liittyä mukaan. Se on oma etumme. Vihreiden mielestä Suomen on omassa ilmastopolitiikassaan asetettava tavoite nostaa uusiutuvan energian osuus 60 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä sekä pyrkiä viimeistään vuoteen 2050 mennessä täysin uusiutuvaan energiaan nojaavaan kestävään energiatalouteen, Halmeenpää linjaa.

- Etelä-Suomessa katolle tulee vuodessa lähes sama määrä aurinkoenergiaa kuin Pohjois-Saksassa. Suomessa on paljon sellaista osaamista, jota tarvitaan, kun rakennetaan uudenlainen älykäs sähköverkko, jossa kuluttaja pystyy ajoittamaan sähkönkulutuksensa niihin ajankohtiin, jolloin sähkö on edullisinta. Älytekniikalle, jolla uudenlainen sähköjärjestelmä rakennetaan, on kysyntää kaikkialla maailmassa. Tässä on suomalaisilla iso mahdollisuus, Hassi jatkaa.