— Ville Niinistö

Ville Niinistön puhe Kajaanin puoluevaltuuskunnassa 16.4.2016

Ville Niinistö

Rakkaat ystävät,

Suomen menestys on rakennettu koulutukselle, sivistykselle ja tasa-arvolle.
Nämä arvot ovat olleet suomalaisen hyvinvointivaltion perusta.

Hyvinvointivaltion historia on ollut
ihmisten elämää parantavien uudistusten voittokulkua.

Olemme onnistuneet muiden Pohjoismaiden tavoin yhdistämään
reilun markkinatalouden, sosiaalisen tasa-arvon ja koulutetun työvoiman.
Tämä yhdistelmä on tuottanut maailmanlaajuisen menestystarinan.

Hyvinvointivaltio oli alun alkaen sosialidemokraattinen projekti.
Sen alkupisteenä on vuonna 1903 hyväksytty Forssan ohjelma.

Suomalaisen työläisen olot eivät olleet hääppöiset 1800-luvulla.
Päivät olivat pitkiä, jopa 16-tuntisia.
Työsuojelua ei ollut nimeksikään.
Kaivostyöläiset hengittivät kivipölyä keuhkonsa piloille.
Vakavatkin onnettomuudet tehtailla olivat yleisiä.

Forssan ohjelmassa korjattiin näitä äärimmäisiä epäkohtia.
Sen keskiössä oli ihmisten elämän parantaminen.

Forssan ohjelma oli yhtä aikaa radikaali ja menestyksekäs.
Monet sen vaatimukset ovat toteutuneet lähes sellaisenaan:
yleinen ja yhtäläinen äänioikeus,
julkisesti järjestetty terveydenhuolto,
kahdeksan tunnin työpäivä
oppivelvollisuus.
Nämä vaatimukset ovat muodostaneet hyvinvointivaltiomme perustan.

Silloinkin oli ääniä, jotka pitivät työläisten olojen parantamista liian kalliina.
Ääniä, joille ihmisten hyvinvointi oli vähempiarvoista kuin voiton tekeminen.
Jotka halusivat vain halpaa työn hintaa.

Tätä olen miettinyt tämän päivän yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Tuntuu siltä, että aikamme suurin ongelma on rohkeiden näkemysten puute.

Sipilän hallitus on kovaa vauhtia purkamassa Suomen menestyksen kivijalkaa.
Koulutuksesta ja tutkimuksesta leikataan miljardeja euroja.
Lapsiperheet ajetaan ahtaalle maksukorotuksin ja sosiaaliturvan nipistyksin.
Lähihoitajien ja poliisien lomarahoista otetaan pois lähes kolmannes.
Tämä ei vaadi rohkeutta eikä varsinkaan näkemystä.

Ei ole rohkeutta sanoa, ettei ole vaihtoehtoja.
Aina on vaihtoehtoja.
Sipilän hallitus on tehnyt kovan arvovalinnan.
Se leikkaa koulutuksesta ja kaikkein köyhimmiltä.
Tämä ei ole pakko.
Tämä on valinta.

Emme myöskään voi käpertyä siilipuolustukseen.
On totta, että Suomen kasvunäkymät eivät ole hyvät.
On totta, että julkinen talous ei voi velkaantua loputtomiin.
On totta, että vanhoja rakenteita on uudistettava.

Mutta Sipilän hallitus on ymmärtänyt uudistamisen väärin.
Ei uudistaminen ole yhtä kuin leikkaus.
Eikä Suomi nouse sillä, että leikkaamme leikkaamasta päästyämme.
Se ajaa Suomen vain entistä syvemmälle ahdinkoon.

Meidän täytyy kyetä ratkaisemaan ongelmat tässä ajassa.
Suomi ei ole sama maa kuin se oli 1900-luvun alussa.
Siksi Forssan ohjelman reseptit eivät enää tarjoa kaikkiin ongelmiimme ratkaisuja.

Sen sijaan, että suojelemme olemassa olevia hallinnollisia rakenteita,
meidän täytyy uudistaa ne.
Se vaatii rohkeutta.

On uskallettava uudistaa kangistunut sosiaaliturvamme perustuloksi.
On uskallettava järjestää sosiaali- ja terveyspalvelumme uudella tavalla.
On uskallettava ottaa digiloikka kaikissa hyvinvointipalveluissamme.

Sokeasti leikkaamalla voi tuhota sen, mikä hyvinvointivaltiossa on arvokasta.
Vain rohkeasti uudistamalla voimme sen pelastaa.

- - -

Hyvät ystävät,

Pelkkä hyvinvointivaltion uudistaminen ei yksin riitä.
Meidän on myös löydettävä uudet tavat sen rahoittamiseen.

Tämä edellyttää samanlaista rohkeutta kuin hyvinvointivaltion uudistaminen.
Yrittäjäksi ryhtymisestä on tehtävä helppoa.
Ihmisiä on nostettava työelämään.
Elinkeinoja on uudistettava.

Esittelen tässä vihreiden ratkaisuja näihin kolmeen haasteeseen:
Miten helpottaa yrittäjyyttä?
Miten luoda edellytykset mielekkääseen työhön kaikille suomalaisille?
Miten uudistaa taloutta ja elinkeinoja?

--
Aloitetaan yrittäjyydestä.

Hallitus esitteli tällä viikolla työllisyys- ja yrittäjyyspakettinsa.
Se on yrittäjille oikeansuuntainen - mutta riittämätön.

Huomio on kerrankin pienemmissä yrityksissä suuryritysten sijaan.
Tämä on järkevää.
Juuri pieniin ja keskisuuriin yrityksiin syntyy tällä hetkellä eniten uusia työpaikkoja.

Kovin suuria rakenteellisia uudistuksia hallitus ei kuitenkaan paketissaan esitä.
Pikemminkin yksittäisiä paikkauksia siellä täällä.
Vaarana on, että tämä jää näpertelyksi.

Osa keinoista on silti hyviä.

Me olemme ehdottaneet ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottamista.
Työkaverin palkkaaminen itselle on suuri askel yksinyrittäjälle.
Tätä kynnystä kannattaisi madaltaa.

Hallitus haluaa tehdä tämän palkkatukea, starttirahaa tai muuta kannustinta käyttämällä.
Mielestämme yksinkertaisempi malli olisi työnantajan sivukulujen alentaminen esimerkiksi vuodeksi.

Me olemme ehdottaneet myös ansiosidonnaisen käyttämistä starttirahana.
Kun ihminen jää työttömäksi, hän voisi aloittaa yrittäjyyden ansiosidonnaisella.
Tämä helpottaisi yrittäjäksi ryhtymistä.

Hallitus ottaa nyt askelia tähän suuntaan,
mutta jättää asian puolimatkaan.
Työttömyysetuuksien käyttöä laajennetaan starttirahassa
mutta sitä ei uloteta ansioturvaan.

On myös helpotettava niiden ihmisten työntekoa,
jotka ovat yrittäjyyden ja palkansaajan aseman välissä.
He ovat nykyään usein väliinputoajia.

Viime syksynä työttömyysturvalakia uudistettiin.
Tilanne oli vähintäänkin epäselvä monien freelancereiden
sekä tieteen- ja taiteentekijöiden sosiaaliturvassa.
Hallitus ei tuolloin ottanut huolta kuuleviin korviinsa.
Vihreät piti luovien alojen työntekijöiden puolta.

Nyt hallitus yllättäen ilmoitti, että se kehittää itsensä työllistäjien sosiaaliturvaa.
Hallitus aikoo myös helpottaa sivutoimisen yrittämisen aloittamista.
Olemme iloisia, että hallitus on vihdoin kuullut viestimme.
Se on monelle tieteen ja luovan alan työntekijälle hyvä uutinen.

Hallitus tavoittelee monissa yrittäjyyslinjauksissa samaa kuin vihreät.
Yrittäjiä kannustetaan työllistämään ja ihmisiä kannustetaan yrittämään.
Nyt on vain pantava toimeksi.

--
Rakkaat ystävät,

Yrittäjiä kannustetaan.
Se on hyvä. Sitä mekin kannatamme.
Mutta miksi hallituksen usko ihmisiin loppuu silloin, kun he jäävät työttömiksi?
Työttömille hallitus suunnittelee porkkanan sijaan keppiä.

Hallituksen paketin suurimmat ongelmat liittyvät sen työllisyyslinjauksiin.

Hallitus kaavailee työttömyysturvan ehtojen kiristämistä.
Työn vastaanottovelvoitetta tiukennetaan.

Tuntuu hurjalta, jos jatkossa koulutettu timpuri
pakotetaan puhelinmyyjäksi, jos uusia oman alan töitä ei välittömästi löydy.
Jonkinlainen suoja-aika tarvitaan.

Tuntuu hurjalta, jos jatkossa Työnäyte-palvelun nimissä
työtön menee töihin ilman työsuhdetta ja sen luomaa turvaa.
Se kuulostaa palkattomalta työltä ilman suojaa.
Mitä lisäarvoa tällainen järjestely toisi?
Emme hyväksy tällaista.
Työsuhteen koeajalla sekä työnantaja että työntekijä voivat jo nyt
arvioida työsuhteen toimivuutta.

Hallituksen työllisyyslinjauksista paistaa läpi epäluuloinen ihmiskuva.
Hallitus haluaa valvoa ihmisiä.
Me vihreät emme usko siihen.

Se sopii huonosti yhteen myös perustulokokeilun kanssa.

Perustulon ajatus on ihmisten vapauttaminen.
Perustulolla työn vastaanottamisesta tehdään kannattavaa.
Byrokratiaa ja tarpeetonta kyttäämistä vähennetään.
Luotetaan ihmisten kykyyn arvioida parhaiten oma elämäntilanteensa.
Luotetaan ihmisiin.

Vastikkeeton perustulo ja työttömyysturvan ehtojen kiristäminen on täysin ristiriitaista.
Hallituksen vasen käsi ei tiedä, mitä oikea käsi tekee:
Perustulo nostaa ihmistä tekemään haluamiaan asioita.
Työttömyyden ehtojen tiukentaminen vaikeuttaa sitä.
Tässä hallituksella ei näytä olevan selkeää linjaa.

Perustulo on erinomainen mahdollisuus uudistaa sosiaaliturva ja vahvistaa työllisyyttä.
Hallituksen kannattaisi nyt tarttua siihen mahdollisuuteen kunnolla,
eikä heikentää entisestään suomalaisten luottamusta toimintaansa.

Me vihreät uskomme ihmisten nostamiseen,
oli sitten kysymys yrittäjistä tai työntekijöistä.
Yhä useampi on vieläpä sekä yrittäjä että projektityöntekijä.

Perustulo on uuden ajan sosiaaliturvaa,
jossa keinotekoiset ja vanhentuneet rakenteet
eivät estä ihmisten omaa aloitteellisuutta.

Talous menestyy kun ihmisille annetaan tilaa luovuuteen ja tekemiseen.

--
Rakkaat ystävät,

Ensimmäinen aikuisiän työpaikkani oli Kaarinan Hartwallin panimo.
Olin trukkikuskina kesätöissä tehtaalla kesällä 1995.
Samana kesänä tehtiin päätös tehtaan alasajosta.
Muistan yhä sen tunnelman muutoksen,
kun työkaverit yksi toisensa jälkeen tulivat palaverista kirje kädessään.
Siinä kerrottiin, koska työt juuri hänellä loppuvat.
Se, mikä on taloudelle ”rakennemuutos”,
on ihmiselle arjessa jotain paljon enemmän.
Se on huolta työstä, perheestä, kodista ja toimeentulosta.

Talouden ja elinkeinojen murroksessa on pidettävä ihmisistä huolta.
1990-luvun lamassa Suomi kävi läpi rankan rakennemuutoksen.
Silti saimme uusia kasvun aloja, pääsimme teollisuudessakin nousuun.
Nyt meidän on kyettävä uudistumaan niin, että
se luo toivoa kaikille suomalaisille.
Silloin liian moni ihminen jäi murroksesta sivuun.

Tässä murroksessa tärkeintä on osata yhdistää
teollinen osaaminen sisältöihin, muotoiluun ja palveluihin.
Uusia työpaikkoja syntyy yhä enemmän palveluammatteihin,
mutta palvelujen avulla voidaan myös uudistaa teollisuutta.
Yhä suurempi osa teollisten yritysten liikevaihdosta tulee palveluista.
Samalla tietotekniikka ja automaatio on alkanut pikkuhiljaa korvata suorittavia töitä.

Tässä tilanteessa on uskallettava tarttua uusiin mahdollisuuksiin.
Vanhaa ei voi puolustaa tekemällä vain samoja asioita halvemmalla.
Aina jossain muualla tehdään asiat halvemmalla kuin Suomessa.
Korkean osaamisen maa kilpailee teknologialla, aivoilla ja palveluilla.
Tuottavuus syntyy siitä, että panostetaan ihmisiin.

Silti jonkinlainen Euroopan raaka-ainevarastoksi taantuminen on se on suunta,
jonka Sipilän hallitus näyttää valitsevan.

Koulutuksesta ja tutkimuksesta leikataan miljardeja euroja.
Suomen halutaan kilpailevan matalammilla palkoilla,
pidemmällä työajalla ja halvemmalla työvoimalla.
Se ei ole edelläkävijän suunta.
Se ei ole ollut Suomen menestystarinaa.

Viime ajat teollisuuspolitiikkamme on katsonut jo liian kauan menneisyyteen.
Peräpeiliin tuijottaessa ei näe edessä aukeavaa tietä.

Suomi on menettänyt monia mahdollisuuksia suojellessaan vanhoja etuja.

Uusiutuvan energian sijaan kaikki suuret puolueet ovat halunneet takertua ydinvoimaan.
Fennovoiman ja Rosatomin hankkeen ongelmat ovat jo nyt kasautumassa.
Olkiluoto 3:n kanssa nämä kaksi hanketta jäädyttävät taloutemme uudistamista.
Suomesta on tullut perässähiihtäjä.

Suomen kannattaa olla maailman energiamurroksessa mukana.
Pariisin ilmastosopimus oli merkki siitä, että fossiilien aika on ohi.
Nyt alkaa tapahtua, edelläkävijät rakentavat hiilineutraalia taloutta.
Silti hallitus on valitsemassa toisin.
Se keksi kehysriihessä uuden saastutustuen. Kyllä.
Sipilän hallitus antaa lähes 50 miljoonaa euroa vuodessa teollisuudelle jatkossa
sen varmistamiseen,
että ne eivät varmasti vähennä ilmastopäästöjään!
Tämä on enemmän kuin hallitus panostaa uusiutuvan energian kärkihankkeisiin.

Tämä on paitsi vastuutonta myös järjetöntä.
Suomessa on paljon korkeasti koulutettuja ihmisiä ja teknologian huippututkimusta.

Me voisimme olla se maa, joka on uuden energiateknologian kehityksen kärjessä.
Me voisimme olla se maa, josta viedään puhdasta teknologiaa ulkomaille.
Nyt me olemme se maa, johon tuodaan teknologiaa Venäjältä ja uraania Australiasta.

Viittaan harvoin puheissani Urho Kekkoseen.
Mutta sillekin on aikansa ja paikkansa.
Ja mikä olisi sopivampi paikka kuin Kainuu,
jossa Kekkonen vietti nuoruutensa.

Pääministeri Kekkonen kirjoitti vuonna 1952 kirjan "Onko maallamme malttia vaurastua?".
Sen avainajatuksena oli toisen maailmansodan runteleman Suomen nopea teollistaminen.
Tämä edellytti investointeja ja pääomia.

Sama kysymys pitäisi esittää keskustavetoiselle hallituksellemme:
onko maallamme malttia vaurastua?

Suomi tarpoo talouden matalasuhdanteessa jo kahdeksatta vuotta.
Sipilän hallitus on päättänyt, että taantumasta pästään eroon leikkaamalla.
Hallituksella on pakkomielteenä seuraavan vuoden budjetti.
Se estää hallitusta katsomasta edes vuosikymmenen päähän.

Vihreiden vaihtoehto on tasapainottaa julkinen talous kahdessa vaalikaudessa.
Vaihtoehdossamme leikataan koulutuksen sijaan ympäristölle haitallisista tuista.

Julkinen valta voi joko jarruttaa tai vauhdittaa kestävää kasvua.
Nyt tarvitaan notkeaa ja ketterää valtiota, joka investoi tulevaisuuteen.

Kehysriihessä esitellyt raideinvestoinnit olivat erittäin perusteltuja.
Olin niistä tyytyväinen.
Tampere ansaitsee ratikkansa ja Helsinki raide-Jokerinsa.
Tämä kasvupaketti on kuitenkin liian pieni ja se tulee liian myöhään.

Ilmastonmuutos ja hupenevat luonnonvarat asettavat meille ennennäkemättömän haasteen.
Tämä haaste on suurempi ja vakavampi kuin sodanjälkeisen Suomen teollistaminen.
Nyt 2010-luvulla Suomen on saatava energiantuotantonsa ja kulutuksensa kestävälle pohjalle.

Uusiutuvassa energiassa on valtava potentiaali.
Suomeen tarvitaan energiaremontti.
Sillä torjuttaisiin ilmastonmuutosta ja luotaisiin kymmeniä tuhansia työpaikkoja.
Sitä Suomi tarvitsisi kipeästi juuri nyt.

Biotalous luo mahdollisuuksia myös täällä Kainuussa.
Kävimme tutustumassa Renforssin rantaan ja rakenteilla olevaan bioetanolitehtaaseen.
Oli hienoa nähdä, kuinka murroksessa Kainuu on löytämässä uusia kasvun lähteitä.
Siinä se rakentui, silmiemme edessä.

Kainuusta ei voi olla mainitsematta upeaa luontoa vaaroineen ja järvineen.
Se voi olla Kainuulle tulevaisuudessa suuri taloudellinen voimavara.

Luonto on suojelemisen arvoinen jo itsessään.
Me haluamme säästää sen lapsillemme ja heidän lapsilleen.
Tuleville sukupolville.
Luonnolle haitalliset teollisuus- ja kaivoshankkeet voivat vaarantaa kestävämmät elinkeinot, Esimerkiksi luontomatkailun ja sen mukanaan tuomat majoitus- ja ravintolapalvelut.
Niissä on kestävä tulevaisuus.

Kaivosten elinkaari on vain pari vuosikymmentä.
Siksi kannattaisikin kerätä kaivosveroa,
jonka tuotto menee alueen kunnille.
Silloin ne voisivat puskuroida kaivoksesta pysyvää hyötyä
alueensa elinkeinojen ja ihmisten hyvinvoinnin kehittämiseen myös sen jälkeen,
kun kaivoksesta on jäljellä vain ennallistettava monttu.

Hyvät ystävät,

Vihreiden ehdotukset hallituksen esitysten korjaamisen nostavat ihmisiä ja panostavat elinkeinojen uudistamiseen.

Esitämme hallitukselle,
että laajentakaa yrittäjyystoimianne ansiosidonnaisen starttirahaan
ja ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän sivukulujen alentamiseen vuodeksi yksinyrittäjiltä.
Jos joka neljäs yksinyrittäjä palkkaisi työntekijän olisi se jo 40 000 työpaikkaa.

Esitämme hallitukselle,
että älkää heikentäkö työntekijöiden asemaa vaan
panostakaa täysillä perustulokokeiluun ja
silpputyötä tekevien ihmisten aseman parantamiseen.
Uskokaa ihmisiin.
Se tuo työtä, kun tekee työn tekemisestä kannattavaa kaikille.

Me tarvitsemme notkeaa ja ketterää valtiota,
joka luo mahdollisuuksia elinkeinoille ja yrityksille uudistumiseen.
Tässä voimme tehdä paljon enemmän.

Siksi esitämme hallitukselle - kaksinkertaistakaa kaksi tavoitettanne:
julkisten investointien määrä ja kestävien hankintojen tavoitteen.

- julkisten investointien paketti on hyvä alku,
mutta 600-700 miljoonan euron investointipaketti ei riitä.
Kaksi kertaa suuremmalla paketilla saisimme vauhtia
myös seudullisiin raidehankkeisiin ja
uusiutuvan energian käyttöönoton vauhdittamiseen.
Tuplatkaa pakettinne ja ottakaa siihen mukaan energiaremonttiin tarttuminen.

- Suomessa julkiset hankinnat ovat suuri vipuvarsi,
jota ei ole vielä tarpeeksi käytetty talouden uudistamiseen.
Kaksinkertaistakaa tavoitteenne, jotta Suomessa
ohjattaisiin cleantechiin ja kestäviin hankintoihin 10 prosenttia kaikista julkisista hankinnoista.
Hallituksen tavoite on nyt nostaa osuus viiteen prosenttiin.
Tämä on kansainvälisessä vertailussa vaatimaton luku,
kun Pariisin ilmastosopimuksen myötä kaikki panostavat
hiilineutraaleihin kaupunkeihin, asumiseen ja liikenteeseen.

Rakkaat ystävät,

Suomen uudistamisessa on paljon työsarkaa.
Vaikeuksien edessä ei kuitenkaan saa luovuttaa saati vaipua synkkyyteen.
Maamme tarvitsee nyt toivoa, ei madonlukuja toistensa perään.

Minä uskon suomalaisiin.
Minä uskon, että hyvinvointivaltio on mahdollista uudistaa 2010-luvulle.
Minä uskon, että taloutta uudistamalla löydämme uuden menestyksen.

Suomella on ollut edessään paljon vaikeampiakin aikoja kuin nyt.
Ja aina me olemme pystyneet uudistumaan, kun tarve on niin vaatinut.

Tähän on vain tarvittu rohkeita näkemyksiä ja kykyä toteuttaa ne.
Uskoa siihen, että huominen on tätä päivää parempi.
Halua siihen, että myös lapsillamme on turvattu tulevaisuus.

Me emme saa luopua toivosta.
Me voitamme vaikeudet,
ja nousemme niistä entistä vahvempina.
Tästä olen varma.