— Erkki Perälä

Satu Hassi ja Emma Kari: Sipilän hallituksen ensimmäinen vuosi ympäristöankea

Eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Satu Hassi ja kansanedustaja Emma Kari summasivat Sipilän hallituksen ympäristöpolitiikkaa sen ensimmäisen vuoden ajalta Vihreiden puoluekokouksessa Lahdessa YK:n luonnon monimuotoisuuden päivänä. Erityisen haitallista Hassin ja Karin mukaan on ollut hallituksen keskittyminen metsien hakkuiden lisäämiseen samalla, kun ympäristönsuojelua on merkittävästi heikennetty. He vaativat luonnonsuojelun rahoituksen palauttamista sekä biotalouden jalostusasteen nostamista ja saattamista kestävälle uralle.

- Hallitus on leikannut tällä kaudella suhteellisesti eniten luonnonsuojelusta. Luonnonsuojelualueiden hankintarahoja on karsittu kahdella kolmanneksella eli 35 miljoonaa euroa. Samaan aikaan Talvivaaran kaivokseen on pumpattu 150 miljoonaa euroa, Hassi vertaa.

- Vuoden aikana on käynyt selväksi, että hallitus murentaa normien purun varjolla ympäristöhallintoa pala palalta. Kunnille on annettu valta päättää rantarakentamisen ja rakennusuojelun poikkeusluvista, liito-oravien suojelu jää jatkossa metsähakkuita suorittavan vastuulle ja maakuntakaavoja ei enää vahvista ministeriö. Onko tässä laitettu pukit kaalimaiden vartijaksi, Hassi ihmettelee.

Kansanedustajat ovat huolissaan myös luonnon monimuotoisuudesta, joka heikkenee kiihtyvällä vauhdilla.

- Suomi on sitoutunut YK:n biodiversiteettisopimukseen. Tällä menolla monimuotoisuuden hupeneminen ei pysähdy vuoteen 2020 mennessä. Uhanalaisten lintulajien määrä on puolitoistakertaistunut viiden vuoden takaisesta ja metsien käytön muutos uhkaa myös liito-oravaa. Soidensuojeluohjelma pysäytettiin jo viime kaudella kokoomuksen johdolla ja Etelä-Suomen metsien METSO-ohjelma hiipuu, Kari sanoo.

Hassi ja Kari näkevät ristiriidan hallituksen biotaloussunnitelmien ja luonnonsuojelun tason heikentämisen välillä. Yhdistettynä suuret hakkuut ja suojelun tason madaltaminen aiheuttavat ympäristölle vakavan uhan.

- Hallituksen biotalousstrategia tähyilee menneeseen. Se tukee pääasiassa biopolttonesteiden ja sellun käytön laajentamista. Erityisesti Lapissa metsää hakataan muiden elinkeinojen kustannuksella. Matkailu ja porotalous työllistävät siellä yhteensä lähes kaksi kertaa enemmän ihmisiä kuin metsäsektori. Luontomatkailu voisi olla Lapille vielä nykyistäkin suurempi mahdollisuus, Hassi arvioi. 

Kansanedustajat kehottavatkin hallitusta panostamaan maailmalla nousussa oleviin uusiutuvan energian lähteisiin.

- Sipilän hallitus tavoittelee uusiutuvan energian tuotannon lisäämistä lähinnä nestemäisten biopolttoaineiden ja biokaasun avulla. EU:ssa uuden sähköntuotantokapasiteetin kärjesssä ovat tuulivoima ja aurinkoenergia 44 ja 29 prosentin osuuksilla, kun biomassa edustaa uudesta tuotantokapasiteetista vain 0,8 prosenttia, Hassi sanoo. Myös koko maailmassa aurinko- ja tuulivoima kasvavat isosti, Hassi huomauttaa.

Hassi ja Kari esittävät vihreää korjausliikettä hallituksen ympäristöpolitiikkaan.

- Luonnonsuojelun rahoitus on palautettava 50 miljoonan euron tasolle, jotta soidensuojelu- ja METSO-ohjelmat saadaan toteutettua täysimittaisesti. Luontoa voi hyödyntää myös kestävästi. Kalastus- ja luontomatkailu edellyttävät kunnollisia kalateitä ja luonnon suojelemista, Kari painottaa.

- Biotalous on saatava aidosti kestävälle pohjalle ja tutkijoiden huoli metsien hiilinielun pienenemisestä on otettava vakavasti. Päähuomio tulisikin biotaloudessa siirtää lisähakkuiden sijaan uusiin, hinnaltaan arvokkaampiin tuotteisiin. Uusiutuva energia tarjoaisi korkean osaamisen Suomelle myös vientimahdollisuuksia aurinko- ja tuulivoiman, sähkön varastoinnin ja älykkäiden sähköverkkojen taholla, joilla on kysyntää koko maailmassa Hassi muistuttaa.