— Touko Aalto

Hallitus otti tuumaustauon valinnanvapausmalliin

Hallituksen sote-linjaukset jättivät edelleen paljon kysymysmerkkejä siitä, mitä valinnanvapausmalli tulee käytännössä tarkoittamaan ja miten soten 3 miljardin kustannuskehityssäästöt saavutetaan.

Hallitus julkisti tänään sote- ja maakuntauudistuksen alustavat lakiluonnokset sekä yleislinjaukset valinnanvapausmallista. Sote-seurantaryhmää ei lupauksista huolimatta kuultu uusista linjauksista ja tieto tiedostustilaisuudesta tuli vain noin tuntia etukäteen STT:n tekstiviestin kautta.

Maakuntauudistus etenee vanhoilla urillaan. 18 maakuntaa on ja pysyy. Maakunnille aiemmin linjattuja tehtäviä työstetään vielä erikseen.

Merkittävin anti tiedostustilaisuudessa liittyi valinnanvapauslainsäädäntöön. Hallitus ei tarkalleen tiedä, mitä on oikeastaan edes tekemässä. Sen vuoksi on hyvä, että se otti tuumaustauon valinnanvapausmallin osalta. Näyttää siltä, että hallitus ottaa vakavasti Mats Brommelsin työryhmän raporttia kohtaan esitetyn kritiikin.

Tänään hallitus esitteli vain yleisluontoiset linjaukset siitä, mitä valinnanvapausmalli tulee pitämään sisällään. Uutta oli se, että Suomeen ei olla luomassa vain yhtä valinnanvapausmallia vaan nyt sallitaan erilaiset mallit eri puolella Suomea.

Kun valinnanvapauden linjalle on lähdetty, joustavuuden salliminen on järkevää. Tosin tämä linjaus luo uusia haasteita kokonaisuuden hallinnalle ja ihmisten yhdenvertaisten palveluiden turvaamiselle.

Hallitus ilmoitti tänään neljä keinoa, joihin nojaten se pyrkii luomaan Suomen oman valinnanvapausmallin.

1.    Palvelukeskus

Palvelukeskuksen idea tulee suoraan Mats Brommelsin johtaman työryhmän esityksistä. Ihminen kirjautuu haluamaansa palvelukeskukseen vähintään 6 kuukauden ajaksi. Palvelukeskus tuottaa ihmisen peruspalvelut ja toimii portinvartijana erikoissairaanhoidon palveluihin.

2.    Omatiimi

Omatiimin kautta hallitus pyrkii vastaamaan siihen kritiikkiin, että Brommelsin työryhmän esityksessä pienet ja paikalliset yritykset olisivat suljettu lähtökohtaisesti pois sote-palveluiden tuotannosta. Omatiimin haasteena on palveluiden tuottajien määrän paljous ja palveluiden silppuuntuminen, joka vaikeuttaa ihmisten hoitoketjun kokonaisuuden suunnittelua ja sote-integraation toteuttamista.

3.    Palvelusetelit

Palvelusetelit eivät myöskään olleet mukana Brommelsin työryhmän suunnitelmissa, mutta hallitus halusi pitää ne mukana. Palvelusetelien ajatuksena on tukea valinnanvapautta lähinnä erikoissairaanhoidon palveluissa, jotka on määritelty valinnanvapauden piiriin.

4.    Henkilökohtainen budjetointi

Henkilökohtaisen budjetoinnin ajatus on se, että palveluiden käyttäjä nostetaan keskiöön hänen tarvitsemiensa palveluiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Asian voisi kiteyttää palveluratkaisuiden yksilölliseksi räätälöinniksi. Sen käytölle on vankat perusteet esimerkiksi vanhus- ja vammaispalveluissa. Idea on periaatteessa kannatettava, mutta käytännön toteutus jää tässä vaiheessa auki.

Valinnanvapauslainsäädännön ohella toinen merkittävä asia olivat kustannukset. Sote-uudistuksen tavoitteena on ollut saavuttaa kolmen miljardin euron kustannuskehityssäästöt vuoteen 2029 mennessä. Tähän tavoitteeseen ei ole uskonut oikeastaan kukaan ja koiranleuat ovat pikemminkin puhuneet kolmen miljardin lisäkustannuksista valinnanvapausmallin vuoksi. Tähän ongelmavyyhtiin myös sosiaali- ja terveysministeriön muistio tarttui.

Nyt maakunnille ollaan asettamassa ”säästöihin kannustava rahoitusleikkuri”, jolla pyritään hillitsemään sote-kustannusten kasvua. Luitte oikein, ”säästöihin kannustava rahoitusleikkuri”.

Tämä tarkoittaa suomeksi sitä, että kun valinnanvapausmallin myötä kustannukset kasvavat, maakuntien vyö laitetaan aikaisempaa tiukemmalle, jolloin valinnanvapausmallin aiheuttamat kustannukset loppupeleissä katetaan nostamalla asiakasmaksuja ja karsimalla palveluita. Toiminnallisilla uudistuksilla voidaan saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä, mutta siinä missä toiminnallisten uudistusten kustannussäästövaikutukset päättyvät, alkaa leikkurin työ.

Kolmas valinnanvapauteen liittyvä kysymys jäi tiedotustilaisuudessa yhtä auki kuin se on ollut tähänkin mennessä: palvelulupaus. Tämä tarkoittaa ihmisen kannalta sitä, mitä kaikkia palveluita hän on oikeutettu saamaan valinnanvapauden piirissä ja mitkä palvelut hänen pitää itse kustantaa ilman Kela-korvauksia jatkossa. Tähän ei tullut vastausta. Asiaa selvitetään.