— Ville Niinistö

Ville Niinistön puhe SuomiAreenalla 12.7.2016

Hienoa olla taas Porissa. Pori on vanha teollisuuskaupunki. Ensimmäiset teollisuuslaitokset tänne perustettiin jo 1700-luvun jälkipuoliskolla. Täältä on kotoisin myös maineikas perheyhtiö Rosenlew. Se teki kaikkea laivoista kodinkoneisiin yli vuosisadan ajan.

Hienoa olla taas Porissa. Pori on vanha teollisuuskaupunki.
Ensimmäiset teollisuuslaitokset tänne perustettiin jo 1700-luvun jälkipuoliskolla.
Täältä on kotoisin myös maineikas perheyhtiö Rosenlew.
Se teki kaikkea laivoista kodinkoneisiin yli vuosisadan ajan.

Pori on monella tapaa suomalaisen sinnikkyyden symboli.
Tämä kaupunki on palanut kymmenkunta kertaa.
Ja aina se on rakennettu ylös tuhkasta.

Vanha teollisuuskaupunki on uudistanut itsensä myös muilla tavoin.
Kuuden sadan jazzdiggarin pienfestivaalista kansainvälisiin mittoihin kasvanut Pori Jazz
on nykyään Suomen tärkeimpiä musiikkitapahtumia.
Samaan aikaan SuomiAreenasta on tullut merkittävä yhteiskunnallisen keskustelun foorumi.

Suomi on monella tapaa samanlaisen haasteen edessä.
Meidän täytyy keksiä itsemme uudelleen.

Hyvät ystävät,

Taloutemme on ollut jo vuosia taantumassa.
Nokian jälkeen olemme etsineet kuumeisesti uutta Nokiaa.
Sen sijaan, että etsisimme vain uutta yhtiötä tekemään vanhaa,
on meidän etsittävä uutta taloutta.

Osa ongelmista on rakenteellisia.
Väestö ikääntyy.
Työssäkäyviä kohden on yhä enemmän ihmisiä,
joista me haluamme pitää huolta.

Perinteinen teollisuus ei luo enää vientiä ja työpaikkoja kuten ennen.

Maailma on muuttunut.
Politiikassa on juuri tällä hetkellä paljolti kyse siitä,
miten Suomi vastaa tähän muutokseen.

Miten me voimme luoda ihmisille turvaa muutoksessa,
samalla kun rakennamme Suomesta talouden menestyjää.

Sipilän hallitus on tiensä valinnut.
Taantumaan ja huoltosuhteen heikentymiseen
se vastaa leikkaamalla koulutuksesta ja köyhiltä.

Teollisuuden rakennemuutokseen
se vastaa leikkaamalla palkkoja ja pidentämällä työaikaa.

Maamme ongelmat ovat tältä vuosituhannelta,
hallituksen valitsemat keinot eivät.

Vastakkain ovat vanha ja uusi maailma.
Vanhassa maailmassa teollisen työn hinnalla kilpailu saattoi olla vielä mahdollista.
Uudessa maailmassa siinä ei ole järkeä.

Innovaatiot eivät synny laskennallista työaikaa pidentämällä.
Eivätkä varsinkaan koulutuksesta ja tutkimuksesta leikkaamalla.

Kun tämä maa tarvitsisi toivoa,
hallitus tarjoaa sille kuvan synkästä tulevaisuudesta.

Tulevaisuudesta, jossa Suomella ei ole enää varaa
lastensa laadukkaaseen päivähoitoon ja koulutukseen.

Tulevaisuudesta, jossa Suomella ei ole enää varaa
ympäristön suojelemiseen ja kehitysyhteistyöhön.

Hyvät ystävät,

Tälle kaikelle on kuitenkin vaihtoehto.
Tätä vaihtoehtoa olemme hallitukselle tarjonneet.

Me tasapainottaisimme julkisen talouden kahdessa vaalikaudessa.
Päiväkotien, ammattikoulujen, yliopistojen ja opintotuen sijaan
me leikkaisimme fossiilisten polttoaineiden verotuista.

Tämä on se vaihtoehto, jota tarjoamme hallitukselle jälleen syksyn budjettiriihessä.

Me valitsisimme elinkeinojen ja sosiaaliturvan uudistamisen tien
synkkien ja kovien ylisuurten leikkausten sijaan.

Suomi tarvitsee nyt inhimillisiä uudistuksia.
Nyt tarvitaan notkeampia pelisääntöjä työelämään,
ihmisiä kannustavaa ja turvaa luovaa sosiaaliturvaa sekä
ketterää ja uuteen osaamiseen investoivaa valtiota.

Ensinnäkin vihreät haluaa helpottaa pienyrittäjien mahdollisuuksia työllistää.
Paikallista sopimista on kehitettävä niin työntekijöille kuin työnantajille edulliseksi
tavaksi lisätä joustoja.
Perhevapaat on uudistettava, jotta se kannustaisi isejä viettämään enemmän perhevapaita
ja helpottaisi äitien paluuta työelämään.

On parempi, että työelämässä voi yhä useampi lapsiperheellinen
voi tehdä lyhennettyä työpäivää kuin olla kokonaan poissa työmarkkinoilta vuosia.

Toiseksi sosiaaliturvamme kaipaa päivittämistä.
Moni tekee nykyään töitä palkansaajan ja yrittäjän aseman
välimaastossa.

Liian moni putoaa sosiaaliturvamme kannustinloukkuihin,
väliinputoajaksi, jolloin työn tekeminen ei kannata tai
turvaverkot eivät takaa toimeentuloa.

Siihen vastaus on perustulo,
joka luo turvaa eri elämäntilanteisiin
samalla kun se kannustaa yritteliäisyyteen.

Kolmanneksi on ymmärrettävä valtion rooli
edelläkävijätalouden rakentamisessa.
Verotuksen on kannustettava uuden teknologian käyttöönottoon
ja ympäristöystävällisyyteen.

Julkisilla investoinneilla voimme saada vauhtia uusiutuvan energian käyttöönottoon ja
parantaa joukkoliikennettä.
Samalla on panostettava koulutukseen ja osaamiseen.

Globaalit ympäristökriisit ja ilmastonsuojelu tarvitsevat ratkaisuja.
Tietoyhteiskunta, jakamistalous ja automatisaatio ovat tulevaisuutta.
Suomen kannattaa olla maa, joka panostaa tällaiseen uuteen osaamiseen.

Samalla meidän on oltava tässä murroksessa myös sellainen maa,
jossa ihmisten on turvallista tehdä työtä ja yrittää.
Silloin me pärjäämme.

Tällaista kestävää taloutta, uutta työtä, tasa-arvoa ja
inhimillistä arkea luovaa politiikkaa Suomi nyt tarvitsee.

Paitsi että hallitus on jo valinnut leikkausten tien,
on se myös hylkäämässä ne harvat inhimilliset uudistukset,
jotka sen ohjelmassa on.

On sanottava selvästi:
Perustulokokeilua ei saa vesittää.
Sote-uudistus ei voi tarkoittaa terveyspalvelujen
maksullisuutta ja julkisen palveluvastuun rajoittamista.

Perustulo voi olla peruskoulun tavoin sellainen suomalainen uudistus,
josta on esimerkiksi maailmalle.

Sote-uudistuksella on saatava yhdenvertaiset ja laadukkaat terveys- ja sosiaalipalvelut
kaikille suomalaisille.

Näitä lupauksia hallitus ei voi nyt pettää.

Hyvät ystävät,

Meidän mielestämme ei kannata leikata arvokkaimmista asioista.
Sillä juuri koulutus ja tutkimus ovat avain uudistumiseen.
Uusien kasvun lähteiden löytämiseen.
Leikkaamalla koulutuksesta hallitus leikkaa tulevalta kasvulta siivet.

Kokoomuksen tuore puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi valintansa jälkeen,
että "koulutuksesta ei saa enää leikata".

Se ei ole totta.
Valtaosa hallituksen koulutusleikkauksista on vasta edessä,
eikä kokoomuksella ole aikomustakaan esittää niiden perumista.
Sama koulutusvastainen linja on jatkumassa.

Hallitus leikkaa kokoomuksen opetusministerin Sanni Grahn-Laasosen johdolla
koulutuksesta tänä vuonna 200 miljoonaa euroa.
Ensi vuonna on luvassa 300 miljoonan euron leikkaukset.
Tuleville vuosille suunnitteilla on lisää leikkauksia aina noin miljardin euron vuositasoon asti.

Koulutuksesta siis leikataan ja roimasti jatkossakin.
Kokoomuksen johdolla.
Tämä siitä huolimatta, että kaikki puolueet olivat ennen vaaleja päinvastaista mieltä.

Nyt kun korkeakoulut on jo pantu polvilleen,
ja tuhannet ihmiset menettävät työnsä,
vuorossa ovat muut koulutusasteet.

Hyvät ystävät,

Ammattikoulutukseen ollaan kohdistamassa neljännesmiljardin säästöt.
Se on suhteellisesti enemmän kuin mistään muusta koulutusasteesta.
Tämä tehdään uudistamisen nimissä.
Mutta Sipilän hallituksen aikana olemme oppineet ainakin yhden asian:
sille uudistaminen on yhtä kuin leikkaus.

Hallitus leikkaa valtaosan rahoista ensi vuonna.
Toimintalainsäädäntö uudistuu vasta 2018 ja
tutkintojärjestelmä vuonna 2019.

Se tarkoittaa sitä, että ensi vuoden leikkaukset
toteutetaan lähinnä opettajien ja toimipisteiden määrää vähentämällä
ja koulutustarjontaa supistamalla.

Tämä on hallitukselta kova arvovalinta.
Kyse on siis kovasta leikkauksesta
suomalaiseen ammatilliseen osaamiseen.
Kyse on kovasta leikkauksesta nuortemme tulevaisuuteen.

Ammattikoulutus tarvitsee rohkeaa uudistamista.
Digitalisaatio, robotisaatio ja automatisaatio etenevät huimaa vauhtia.
Se tarkoittaa valtavaa muutosta tapaamme tehdä työtä.

Teollinen vallankumous korvasi lihasvoiman höyrykoneella.
Nyt koneet pystyvät jo ajattelemaankin puolestamme.
Täällä Porissa on viime vuosikymmenet ymmärretty laajasti
koulutuksen merkitys talouden ja teollisuuden menestykselle,
ja siinä ammatillisella koulutuksella on iso rooli.

Harvalla alalla voi tulevaisuudessa pärjätä enää yhden perustutkinnon voimin.
Ammattitaito ja osaaminen tarvitsevat jatkuvaa kehittämistä.

Koulutuksen on tarjottava yleisiä työskentely- ja oppimistaitoja.
Omaa toimenkuvaa on osattava muuttaa ketterästi.
Oppimisen on jatkuttava työn ohessa koko työuran ajan.
Tämä koskee kaikkia koulutustasoja.

Tällaista uudistusta ei kuitenkaan tehdä leikkaamalla.
Jos mahdollista, se tarvitsee entistä enemmän resursseja.

Ammattikouluista ollaan leikkaamassa pois kymmenen prosenttia.
Se tarkoittaa, että koulutusverkko peruskoulunsa päättäneille
15-vuotiaille nuorille joutuu lujille.

Samaan aikaan yhteiskuntatakuu on murenemassa,
työvoimakoulutus supistuu neljänneksellä muutamassa vuodessa.

Tämä uhkaa lisätä koulupudokkuutta erityisesti niin maaseudun kuin lähiöidenkin poikien keskuudessa.

Tällainen uudistaminen on vastuutonta,
jos sitä kehtaa edes uudistamiseksi joku väittää.

Siksi tänä syksynä eduskunnassa yksi suuria tavoitteitamme
on torjua nämä ammattikoulutuksen leikkaukset
nuortemme tulevaisuudesta.

Suomella ei ole varaa lasten eriarvoistumiseen ja nuorisotyöttömyyteen.
Lasten luokkayhteiskuntaa me emme halua.

Hyvät ystävät,

Ensi kevään kuntavaalit ovat samalla vaalit koko Suomen suunnasta.
Sipilän hallituksen pyrkimyksenä on ollut hakea säästöjä mittavasti myös kunnista.
Kaikki kunnat eivät ole tähän suostuneet.

Hallitus yritti sanella kunnille, että niiden on heikennettävä päivähoitoaan.
Päivähoidon ryhmäkokoja haluttiin kasvattaa ja päivähoito-oikeutta rajoittaa.
Hallitus suunnittelee yhä korottavansa päivähoidon maksuja.
Monet Suomen kunnat - vihreiden johdolla - päättivät kuitenkin toisin.
Niille lastemme päivähoito oli tärkeämpi asia kuin Sipilän hallitukselle.

Kunnissa päätetään paitsi päivähoidosta myös muista suomalaisille elintärkeistä asioista.
Näissä asioissa kunnat voivat itse panna asioita tärkeysjärjestykseen.

Jos kunta haluaa houkutella lapsiperheitä laadukkaalla päivähoidolla,
se on mahdollista.
Jos kunta haluaa panostaa omaan ammattikouluunsa,
se on mahdollista.

Me tulemme haastamaan Sipilän hallituksen linjan kunnissa.
Leikkauspolitiikalle on vastuullinen vaihtoehto.

Suomella on varaa laadukkaaseen koulutukseen lapsillemme.
Suomella on varaa tarjota lapsilleen parempi tulevaisuus.

Siihen tarvitaan vain rohkeutta ja malttia.
Leikkausten ja kylmien arvovalintojen sijaan nyt on valittava
kestävien ja inhimillisten uudistusten tie.
Tie, jolla luodaan työtä, nostetaan ihmisiä työelämään
ja uudistetaan elinkeinoja.

Sanotaan ei leikkauspolitiikan näköalattomuudelle,
ja sanotaan kyllä inhimillisten uudistusten luomalle toivolle.


Yhdessä me voimme rakentaa paremman huomisen.