Krista Mikkosen puhe puoluevaltuuskunnassa 17.9.2016

Hyvä valtuuskunta, Osallistuin uutena valtuuskunnan jäsenenä ensimmäiseen valtuuskunnan kokoukseen vuonna 1997. Kuuntelin ehkä hieman ihaillenkin, kun kansanedustajat pitivät puheitaan. Enpä olisi silloin arvannut, että tänään olen tässä roolissa Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtajana.

Eduskuntaryhmän puheenjohtajana voi olla ylpeä joukostaan. Ryhmässämme on 15 osaavaa ihmistä eri puolilta Suomea. Kaikilla on suuri halu ja kyky muuttaa maailmaa oikeudenmukaisemmaksi, tasa-arvoisemmaksi ja avoimemmaksi. Jokainen päivittäisellä työllään rakentaa Suomea, jossa kaikista pidetään huolta, ja jokainen otetaan mukaan.

Katse on pitkällä tulevaisuudessa lastemme ja lastenlastemme ajassa. Siksi ilmastonmuutoksen torjunta ja ympäristöstä huolehtiminen ovat työn keskiössä. Apuna eduskuntaryhmällä on osaava ryhmäkanslian väki, avustajat mukaan lukien. Ja te, vihreät aktiivitoimijat. Kiitos teille kaikille.

Edessä on totisesti työntäyteinen syksy. Monin paikoin hallitus ajaa Suomea aivan vastakkaiseen suuntaan, mitä me Vihreät tavoittelemme.

Hallitus julkaisi torstaina budjettiesityksensä. Sen perusongelma on sama kuin aiempien: hallitus laittaa pienituloisimmat maksumiehiksi.

Hallituksen budjetin pohjana oleva kilpailukykysopimus leikkaa eniten julkisen sektorin pienipalkkaisilta. He ovat usein naisia: hoitajia, keittäjiä, siivoojia.

Hallituksen tekemistä veronkevennyksistä hyötyvät eniten hyvätuloiset. Sosiaalietuuksien varassa elävien etuja leikataan. Eläkeläisten eriarvoisuus kasvaa. Veronkevennykset suosivat suurituloisempia eläkeläisiä.

Lääkekorvausten vähentäminen kirpaisee kaikkein pahiten pienituloisimpia, he sairastavat eniten. Moni joutuu miettimään, ostaako vähillä rahoillaan ruokaa vai lääkkeitä.   

Opiskelijoilta Sipilän hallitus on leikannut kaikkein rajuiten leikkaamalla opintotuesta neljänneksen.

Sen sijaan Sipilän, Orpon ja Soinin hallitukselta löytyy rahaa yllättävän paljon perintöveron alennukseen ja metsien lahjaveron keventämiseen. Se suuntaa valtavan määrän erilaisia ympäristölle haitallisia tukia raskaan teollisuuden tukemiseen. Samalla se tekee karhunpalveluksen teollisuudellemme, kun ei kannusta sitä uudistumaan: lisäämään energia- ja materiaalitehokkuutta, siirtymään uusiutuvaan energiaan, luomaan ympäristöystävällisempiä prosesseja.

Vaan mitä tekee hallitus? Se maksaa teollisuudelle tukea fossiilisen energian käytöstä. Hallitus on tarrautunut menneeseen. Emme ole osanneet hyödyntää tämänhetkisiä talouden muutosvoimia, digitalisaatiota ja globalisaatiota.

Metsä- ja metalliteollisuutemme olivat aikoinaan kehityksen kärjessä. Tietoteknologia-ajassa olimme etujoukoissa nokioineen. Nyt käsillä olevassa murroksessa olemme tippuneet kelkasta. Nyt pitäisi suunnata yritystukia ja kehitys-, tutkimus- ja innovaatiorahoja teollisuuden uudistumiseen, korkean teknologian palvelutuotteiden kehittämiseen. Ei teollisuuden saastuttamistukiin.

Hyvät ystävät,

Suomessa joka viides nuori mies on nyt koulutuksen ja työvoiman ulkopuolella Syrjässä olevia nuoria on nyt enemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Näin kertoo OECD:n juuri julkaistu raportti. Tulos on huolestuttava ja aika nolo maalle, joka ylpeilee PISA-tuloksillaan.

Kreikka, Irlanti, Portugali, Italia, Espanja. Syrjäytyneiden nuorten määrässä Suomi on samassa joukossa EU:n kriisimaiden kanssa.  

Jotain on pahasti pielessä.

Peruskouluamme on pidetty tasa-arvoisena. Jokaisella piti olla samat mahdollisuudet kouluttautua. Nyt alueelliset erot oppimistuloksissa kasvavat ja sukupuolten väliset erot levenevät.

Erityisesti nuoret miehet tippuvat kelkasta, kun laadukkaan peruskoulun jälkeen osa nuorista päästetään katoamaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle.

Nuorten eriarvoisuus kasvaa hälyyttävästi. Arvioiden mukaan 10 000 nuorta ikäluokasta on syrjäytymisvaarassa. He uhkaavat  jäädä ilman jatkokoulutuspaikkaa peruskoulun päätyttyä.   

Ja mitä tekee hallitus?

Hallitus on kaikessa hiljaisuudessa kuopannut nuorisotakuun. Se on vähentänyt etsivän nuoristotyön rahoitusta. Se jatkaa koulutuksesta säästämistä lupauksistaan huolimatta.

Ammatillisesta koulutuksesta hallitus leikkaa ensi vuonna 190 miljoonaa. Lisäksi vielä kilpailukykysopimus niistää koulutuksesta ja vapaasta sivistystyöstä 37 miljoonaa.

Säästöt uhkaavat suomalaisen koulujärjestelmän tärkeintä menestystekijää: Tasa-arvoa.

Nyt tarvitaan joustavia, yksilöllisiä opintopolkuja ja jatkuvaa tukea, joka kattaa myös koulutuksen nivelvaiheiden yli. Tukea, joka ei pääty projektirahan loppuessa. Vastuunkantoa jokaisesta lapsesta ja nuoresta.

Meillä ei ole varaa päästää yhtään nuorta katoamaan.

Me vihreät haluamme perua leikkaukset koulutuksesta. Leikkaukset lapsilta ja nuorilta, heidän ja koko maamme tulevaisuudesta.

Koulutussäästöille on vaihtoehto. Niitä ei ole pakko tehdä. Leikkaus koulutuksesta on hallituksen arvovalinta.

Ympäristölle haitallisia tukia hallitus jakaa useita miljardeja. Pelkästään turpeen, kevyen polttoöljyn ja dieselin verotuet ovat 1,3 miljardia euroa. Näistä nipistämällä saadaan helposti kasaan sama summa, mitä hallitus leikkaa koulutuksesta.

Hyvät ystävät,

Maanantaina olin päivän ajan tutustumassa joensuulaisen vanhusten palvelutalon toimintaan.

Toissa viikolla kiersin päivän kotihoitajan työparina vanhusten kodeissa. Autoin aamupalan laitoissa, petasin sänkyjä, avustin pukeutumisessa, tein pientä siivousta, jututin vanhuksia, keitin kahvia, harjasin hiuksia.

Kahden työpäivän aikana pystyin itse näkemään, kuinka tärkeää työtä vanhusten hoitajat tekevät. Miten tarpeellisia he ovat. Ja miten paljon enemmän moni vanhus tarvitsisi ja toivoisi saavansa hoitajan aikaa. Mutta mitä tekee hallitus?

Se aikoo pienentää hoitajamitoitusta entisestään. Hoitajilla on jatkossa entistä vähemmän aikaa auttaa vanhusta, olla läsnä.

 Tapasin palvelutalossa hoitajan, joka kertoi olleensa välillä seitsemän vuotta kotona lasten kanssa. Palattuaan takaisin töihin muutos oli ollut valtava.

Palvelukotiin tulevat vanhukset ovat entistä huonokuntoisempia. Hoitajien työ on koko ajan vaativampaa ja vanhukset tarvitsevat enemmän hoivaa ja huolenpitoa. Ei ole reilua vaatia vähenevältä määrältä hoitajia enemmän hoitoa. Se ei ole hyvä hoitajille eikä hoidettaville. Siksi hoitajamitoituksen riittävyys on tärkeää.

Hoitajien määrää ei voi vähentää nykyisestä. Sosiaali- ja terveyspalveluita valvova Valvirakin on ollut huolissaan hoitajamitoituksen alentamisesta.

Moni vanhus haluaa asua kotona niin pitkään kuin voi. Se on heille tärkeää.

Tarvitsemme palveluita, jotka tulevat vanhusten luo heidän koteihinsa. Tarvitsemme tukea omaishoitajille, jotka tekevät arvokasta työtä. He kantavat hoivavastuun rakkaistaan päivän jokaisena tuntina. Se on rankkaa niin fyysisesti kuin henkisesti.

Hallitus ansaitsee kiitosta siitä, että se on panostanut kotihoitoon ja omaishoitajiin.

Omaishoito on arvokasta ja tärkeää työtä, mutta se ei saa olla säästökeino. Omaishoitajaksi ryhtymisen on oltava valinta, ei pakko.

Mutta on paljon vanhuksia, joille koti ei ole enää vaihtoehto. Tulee piste, jonka jälkeen se ei ole enää inhimillistä. Ei vanhukselle, ei omaisille. Silloin jokaiselle vanhukselle on varmistettava hoitopaikka, jossa hän saa hyvää ja laadukasta hoitoa.

Vuosi sitten kätilöt puhuivat pääministerille arkijärkeä ja saivat hänet perääntymään kohtuuttomista leikkauksista. Nyt tarvitaan vanhusten parissa työskentelevien hoitajien puheenvuoro, pääministerille tulisi puhua järkeä ja saada hallitus luopumaan vanhuspalveluihin kohdistuvista heikennyksistä.

Toiveet siitä, että sote-uudistuksen myötä sosiaali- ja terveyspalveluiden laatu paranisi haihtuvat koko ajan. Uudistuksen tavoitteet tasa-arvoiset palvelut, terveyserojen kaventaminen, varhaiseen apuun panostaminen katoavat yhä kauemmaksi.

Fokukseen on jälleen kerran tuotu muut asiat. Tällä kertaa maakuntauudistus ja yksisilmäinen terveysfirmojen etujen ajaminen ovat jyränneet sosiaali- ja terveyspalvelut.

Pakkoyhtiöittäminen ja huonosti toteutettu valinnanvapaus ovat sote-sopan ongelmat. Niillä ei säästöjä saada aikaan. Sen sijaan säästöt haetaan sairailta ja apua tarvitsevilta. Palveluntarjontaa vähentämällä. Asiakasmaksuja korottamalla.

Hallituksen tilaamaan selvityksen mukaan sote-uudistukselta odotetut kolmen miljardin säästöt haetaan  vanhuksilta, vammaisilta ja nuorten mielenterveydestä. Siis yhteiskunnan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevilta.

Vanhuksia sysätään entistä enemmän kotihoivaan. Vammaisten palveluissa ja nuorten mielenterveyshoidossa siirrytään nykyistä enemmän kohti avopalveluita.

Suunnitelmat kuulostavat karmeilta.

Usein sanotaan, että yhteiskunnan sivistyksen mitta on, miten se kohtelee kaikkein heikoimpia jäseniään. Hallituksen suunnitelmista sivistysvaltion kriteerit ovat kaukana.

Meillä on varaa huolehtia nuorista, vanhuksista ja vammaisista. Me vihreät taistelemme sivistyksen puolesta. Vaadimme koulutusleikkausten perumista. Me vihreät  haluamme, että Suomi on sivistysvaltio, joka huolehtii kaikista jäsenistään. Emme hyväksy leikkauksia vanhuksilta, vammaisilta emmekä nuoristamme.

Ihmiset ovat Suomen paras voimavara. Suomen menestyksen avain on aina ollut osaamisessa. Koulutuksessa, tutkimuksessa, kehityksessä. Niihin on panostettava, jos haluamme pärjätä jatkossa.