— Ville Niinistö

Ville Niinistön puhe Vihreillä kuntapäivillä Tikkurilassa 10.9.2016

Rakkaat ystävät, vihreät kuntavaikuttajat, on hienoa nähdä teitä kaikkia taas kesätauon jälkeen. Toivottavasti tekin olette ehtineet levätä kunnolla ja pitää pientä taukoa politiikasta perheen ja ystävien seurassa. Meillä on nimittäin yhteinen tehtävä. Tämä tehtävä ei ole helppo. Se tulee vaatimaan meiltä paljon. Meidän tehtävämme on kääntää Suomen suunta. Tähän tarvitsemme suomalaisten luottamuksen. 


Kevään kunnallisvaaleissa me haastamme  hallituksen politiikan vihreällä vaihtoehdolla. Sipilän hallitus on päättänyt leikata  kaikkein köyhimmiltä, luonnonsuojelusta ja koulutuksesta. Rikkaita suosivan politiikkansa maksajiksi se on valinnut  lastentarhanopettajat, lähihoitajat ja muut julkisen sektorin pienipalkkaiset naiset. Tämä on hallitukselta kova arvovalinta. 

Samalla kun pääministeri on laittanut kaikki paukkunsa kikyyn - eli "ideaansa",  jossa julkisen sektorin pienipalkkaiset naiset maksavat  yritysten hintakilpailukyvyn parantamisesta - on hallitus sementoinut suomalaisen yhteiskunnan lukkotilaan. 

Koulutusleikkaukset ja julkisten ammattien kurmuuttaminen  luovat näköalattomuutta. Hidastelu ilmastonsuojelussa ja energiaremontissa  luo näköalattomuutta.  Ajatus, että Suomi nousee leikkaamalla heikompisaisilta, luo näköalattomuutta.  Ja luulo siitä että kilpailukyky 2010-luvulla on vain  pidempiä työaikoja ja heikompaa palkkaa,  luo näköalattomuutta. 

Tämän vaihtoehdottomuuden ja näköalattomuuden me vihreät haastamme. 

Uskon, että suomalaiset ovat valmiita uudistuksiin. Sellaisiin uudistuksiin, joilla hyvinvointivaltio voidaan päivittää 2010-luvulle. Tämän päivän ihmisten tarpeisiin sekä  huomisen työpaikkoja ja hyvinvointia luomaan. 

Siksi me vihreät haluamme haastaa hallitusta myös inhimillisillä uudistuksilla. Leikkaamisen ja jarruttamisen rinnalla on olemassa kolmas tie. Hyvinvointivaltion päivittäminen ja reilun, ihmislähtöisen markkinatalouden edistäminen. Se on vihreiden vaihtoehto. 


Hyvät ystävät, 

Me vihreät olemme esittäneet hallituksen valitsemalle politiikalle vaihtoehdon. Me leikkaisimme ympäristölle haitallisista ja tehottomista yritystuista, emme päiväkodeilta, ammatillisilta oppilaitoksilta ja perusturvasta. Julkisen talouden tasapainottaisimme kahdessa vaalikaudessa. 

Tähän vaihtoehtoon hallitus ei kuitenkaan ole halunnut tarttua. Se jatkaa eriarvoistavaa politiikkaansa. Ja kehtaa vielä väittää, ettei sille ole vaihtoehtoja, että niin on pakko tehdä, kunnes peruu itse huonot esityksensä julkisen paineen alla. 

Haluankin kiittää kaikkia teitä, jotka taistelitte kanssamme päivähoitomaksujen korotuksia vastaan. Teidän ansiostanne hallitus joutui budjettiriihessään perääntymään päätöksestä, joka olisi tehnyt monen perheen arjesta vaikeampaa. 

Hallituksen monet leikkaukset näkyvät suoraan kunnissa. Hyvä esimerkki on päätös rajata päivähoito-oikeutta ja kasvattaa päiväkotien ryhmäkokoja. Ajatuksena on, että esimerkiksi työttömien lapsille riittäisi puolipäivähoito. 

Kymmenet kunnat ja kaupungit Helsingistä Kemiin päättivät torjua hallituksen huonon esityksen. Kunnat siis katsoivat itse, että päivähoidosta leikkaaminen ei ole järkevää tai perusteltua. Myös kunnissa voidaan valita toisin. 

Siksi kevään kuntavaalit eivät koske vain omia kotikuntianne. Kyse on laajasti ottaen siitä, mitä me suomalaiset pidämme arvossa. Arvostammeko viihtyisiä kouluja, laadukasta päivähoitoa ja puhdasta luontoa, vai leikkaammeko leikkaamisen vuoksi? Me olemme kerta toisensa jälkeen esittäneet hallitukselle vaihtoehdon, jossa julkinen talous tasapainotetaan inhimillisellä ja kestävällä tavalla. Se on kaikunut kuuroille korville. 

Kunnissa voimme torjua osan hallituksen huonoista päätöksistä. Kunnissa voimme myös uudistaa rohkeasti palveluita ja kaupunkiympäristöä. Siksi meidän on ansaittava suomalaisten luottamus kevään kuntavaaleissa. 

Me emme halua vain puhua, vaan näyttää, että muutos on mahdollinen. Kuntien kautta voimme näyttää tietä kohti kestävää tulevaisuutta. 

- - 

Hyvät ystävät, 

Sipilän hallitus on halunnut brändätä itsensä alusta alkaen uudistushallituksena, joka lupasi laittaa Suomen kuntoon. Tämä herätti monissa suomalaisissa suuria odotuksia. Siksi monet ovat myös ehtineet pettyä. 

Suomen ja maailman ongelmat ovat 2010-luvulta, mutta hallituksen keinovalikoima on menneiltä vuosikymmeniltä. Leikkaukset on ahkerasti paketoitu uudistusten käärepaperiin. 

Työelämää hallitus "uudistaa" työaikaa pidentämällä ja ansioita alentamalla. Taloutta hallitus "uudistaa" koulutuksesta, tutkimuksesta ja tuotekehityksestä leikkaamalla. Elinkeinorakennetta hallitus "uudistaa" saastuttamista tukemalla. Tästä on strateginen ajattelu kaukana.  Leikkaukset eivät ole uudistamista.  

Sata vuotta vanha suhtautuminen tuottavuuteen ja työelämään ei ole uudistamista, vaan kellojen kääntämistä taaksepäin. 

Hallitus lisää köyhyyttä ja maksattaa kilpailukykypakettinsa duunareilla. Se leikkaa tulevan talouskasvun oraat yliopistot, ammattikorkeakoulut ja ammatilliset oppilaitokset rampauttamalla. Se lisää nuorten eriarvoisuutta ja lasten luokkayhteiskunnan vaaraa. 

Erityisen vaatimattomia ovat olleet hallituksen visiot uusista työpaikoista. Hallitus on keskittynyt tässä suhteessa näpertelemään eri keinoilla aktivoida työttömiä. Suurempi kysymys on, miten luotaisiin uusia työpaikkoja ja kasvua. 

Vihreiden mielestä Suomen on otettava iso askel kohti tulevaisuutta, jossa ihmisten ja yritysten on helppoa ja kannustavaa luoda uusia ratkaisuja. Maailma siirtyy yhä enemmän palvelutaloudeksi: Ruotsin palveluvienti on kasvanut viidessä vuodessa lähes puolella, Suomessa emme ole päässeet samaan. 

Teollisen osaamisen, sisältöjen ja palvelujen rajapinnassa ovat tulevaisuuden menestyjät. Meidän on osattava uudistaa talouttamme sellaiseksi, että Suomi luo ratkaisuja ihmisille kestävän talouden maailmaan. Tähän kuuluvat energiaremontti, palvelutalouden vauhdittaminen ja pienyrittäjyyden helpottaminen. Kaikissa näissä on purettava edelläkävijyyttä hidastavia normeja ja edistettävä reilua markkinataloutta. 

Suomesta puuttuu tällä hetkellä edelläkävijyyteen kannustavat markkinat. Normeja reilussa yhteiskunnassa on aina, kyse on vain siitä, minkälaisia normeja. Me vihreät haluamme kannustavia, uutta luovia normeja, jotka vauhdittavat elinkeinorakenteen uudistumista. Hyvinvointivaltiotamme kannattaa päivittää niin, että markkinatalous palvelee ihmisten hyvinvointia ja uusien palvelujen syntymistä. 

Nykyinen hallitus näyttää pikemminkin takertuvan vanhaan. Yritystuet ja ympäristöhaitalliset tuet eivät kuulu hyvään toimintaympäristöön,  varsinkaan jos ne pitävät kiinni vanhassa elinkeinorakenteessa. Niitä kannattaa vähentää. Silloin säästämme valtion rahoja ja voimme samalla ohjata julkisia rahoja koulutukseen,  tuotekehitykseen ja kannustimiin uusien ratkaisujen käyttöönottamiseksi. 

-- 

Otetaan ensimmäisenä energia. 

Vihreiden energiaremontilla luotaisiin 10 000 uutta työpaikkaa kolmessa vuodessa. Siinä uusiutuvan energian pientuotantoa vauhditetaan maatiloilla, kodeissa ja julkisissa rakennuksissa.

Maatiloilla tuotettaisiin biokaasua polttoaineeksi, lämmöksi ja sähköksi. Kerros- ja rivitalojen hyödyntämätön kattopinta-ala täytettäisiin aurinkopaneeleilla. Päiväkotien ja sairaaloiden öljykattilat korvattaisiin maalämmöllä. 

Tähän kaikkeen on myös rahat valmiina. Energiaremontti rahoitettaisiin luopumalla energiaveron palautuksesta suurteollisuudelle. Tämän 200 miljoonan euron potin muun muassa Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT on todennut tehottomaksi ja ympäristölle haitalliseksi yritystueksi. Se ei luo yrityksille kannustimia kehittää puhtaan teknologian ratkaisuja. Eikä se edes paranna niiden kilpailukykyä. Ei ole mitään järkeä maksaa teollisuudelle saastuttamisesta. Mutta niin tämä hallitus tekee. 

Hallituksella ei näytä olevan suurta intoa luoda uusia markkinoita. Sen sijaan se jakaa auliisti tukiaisia myös niille teollisuudenaloille, joiden pitäisi kyetä uudistumaan. Hyvä esimerkki on hallituksen kaavailema päästökaupan kustannusten kompensointi teollisuudelle: siinä on kyse puhtaasti uudesta saastutustuesta. Hallitus antaa rahaa yrityksille, jotta ne eivät varmasti vähennä ilmastopäästöjään ottamalla käyttöön uutta energiatehokkuusteknologiaa. 

Ilmastosopimuksen ideana on torjua ilmastonmuutosta  ja ohjata rahat vähäpäästöiseen kehitykseen. 

Kun saastuttaja pannaan maksamaan päästöistä hintaa,  se luo kannustimia vähentää päästöjä ja säästää energiaa. 

Tähän ajatteluun ei sovi se, että valtio tulee väliin ja tukee saastuttamisen jatkamista. Valtion pitäisi päinvastoin luoda teollisuudelle lisää kannustimia uudistua. Puhtaassa teknologiassa ja uusiutuvassa energiassa olisi maailmalla valtavat markkinat, joista Suomi on jäämässä vapaaehtoisesti ulkopuolelle. 

Toinen hyvä esimerkki on rikkidirektiivi,  jota Suomen elinkeinoelämä, ay-liike  ja useimmat puolueet vastustivat henkeen ja vereen. 

Ennustettiin suomalaisen teollisuuden tuhoa ja raamatullisia heinäsirkkoja. Ja mikä oli lopputulos? Laivaliikenteen päästöt Itämerellä romahtivat vuonna 2015. Rikin oksidipäästöt laskivat peräti 88 prosenttia. Kustannukset eivät nousseet merkittävästi. Lisäksi Wärtsilä on myynyt rikkipesureita maailman varustamoihin. Suomen talous uudistui, vienti kasvoi, ympäristö ja ihmisten terveys kiitti, terveyshaittojen kustannukset laski. Vaikea nähdä, kuka tässä yhtälössä hävisi. 

Vihreät uskalsivat silloin ainoana puolustaa tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Muut uhkasivat heinäsirkoilla. 

Suomen talouden suurin ongelma on se, että meiltä puuttuu kestävän markkinatalouden ajattelua. 

Muut puolueet jakavat mielellään yritystukia lobbareiden toiveiden mukaan, eivätkä uskalla rakentaa reilua ja edelläkävijyyteen perustuvaa markkinapaikkaa. 

Sitä me vihreät haluamme. Reilua kilpailua, ihmisten ja ympäristön ehdoin. Siinä kaikki voittaisivat.  Nyt lobbarien ääntä kuunnellaan usein vain jarruttamaan tarpeellista uudistamista, puolustamaan vanhaa.  Se ei ole tyhmä, joka pyytää, mutta sen, joka valtion rahoista antaa,  kannattaa miettiä kokonaisuutena suomalaisten etua. 

Kestävä talous ja ympäristönsuojelu on suomalaisten ja myös työpaikkojen etu. 

- - 

Kilpailua markkinoilla voitaisiin edistää myös muualla kuin energia- ja ympäristösektorilla. Meillä on yhä suljettuja sektoreita, joilla kuluttaja maksaa liikaa liian vähästä. 

Hallitus tavoittelee lääkekorvauksiin 150 miljoonan euron vuosittaisia säästöjä. Tämä ei ole hyvä uutinen paljon sairastaville ja huonokuntoisille vanhuksille. Kovista säästötavoitteista huolimatta hallitus on jättänyt tarkastelun ulkopuolelle  merkittävän keinon alentaa lääkekustannuksia: apteekkien kilpailurajoitusten purkamisen. 

Nykyään viranomainen päättää sen,  kuinka monta apteekkia milläkin alueella saa olla. 

Viranomainen päättää myös sen,  millä hinnalla lääkkeitä myydään. 

Apteekkariksi haluava ei välttämättä pääse alalle. Apteekit eivät myöskään kilpaile keskenään hinnoilla. Tämä nostaa väistämättä kustannuksia. 

On laskettu, että suomalaiset apteekkarit nauttivat noin 90-100 miljoonan euron vuotuisista ylisuurista voitoista. Tällä on suora kytkös alalle tulon rajoituksiin ja lääkkeiden hintojen sääntelyyn. 

Apteekkien määräsääntelyn ja omistusmuotorajoitusten poistaminen, apteekkiketjujen salliminen ja siirtyminen kattohintoihin todennäköisesti laskisivat lääkkeiden hintoja Suomessa. Tällöin apteekit kilpailisivat keskenään sekä hinnalla, laadulla että sijoittumisella. 

Tämän lisäksi hintojen laskun myötä ihmisille jäisi paremmin rahaa käytettäväksi muihin tarpeellisiin menoihin. Suhteellisesti suurin hyöty tästä koituisi pienituloisille ja paljon lääkkeitä käyttäville ihmisille. 

Hallitus ei siis halua alentaa lääkkeiden hintoja apteekkisääntelyä purkamalla. Sen sijaan se leikkaa lääkekorvauksia niiltä, jotka niitä eniten tarvitsisivat. Normitalkoiden ei ole pakko tarkoittaa luonnon tuhoamista tai solariumsäädösten kanssa näpertelyä. Kehotankin Sipilän hallitusta harkitsemaan tätä avaustamme avoimin mielin. 

Kun sääntelyyn jäisi yhä kattohinta, olisi apteekkien mäåäräsääntelyn ja muiden rajoitusten purkaminen ainoastaan ihmisten ja heikompiosaisten etu: se lisäisi apteekkien määrää ja laskisi hintoja Suomessa. 

- - 

Rakkaat ystävät, 

Vuoden päästä edessä on kuntavaalit. Kunnallisvaaleissa meidän on noustava tämän maan uudistamisen yhdeksi päävaihtoehdoksi.  Me tarjoamme inhimillisen vaihtoehdon hallituksen koville arvovalinnoille.

Olemme haastaneet eduskunnassa Sipilän hallituksen leikkaukset koulutuksesta ja päivähoidosta. Kunnissa me voimme kaataa ne: äänestämällä vihreitä tietää, että kunnissa panostetaan varhaiskasvatukseen ja torjutaan Sipilän hallituksen leikkaukset lasten täydestä oikeudesta varhaiskasvatukseen sekä koulujen ryhmäkokojen kasvattaminen.

Olemme haastaneet eduskunnassa Sipilän hallituksen maksukorotukset terveydenhuollon asiakasmaksuista. Kunnissa voimme torjua ne.

Olemme haastaneet eduskunnassa Sipilän hallituksen näköalattoman energiapolitiikan ja ympäristövihamielisyyden. Kunnissa me voimme panostaa aurinkoon, tuuleen ja muihin kestäviin energiaratkaisuihin, jotka uudistavat Suomen taloutta ja tuovat työtä Suomeen. 

Tavoitteemme on saada valtuutettuja yhä useampaan kuntaan ja nousta suureksi puolueeksi kaikissa keskisuurissa kunnissa. Sillä on myös suuri merkitys, mikä puolue on tämän maan pääkaupungin suurin puolue. Siksi tavoitteemme kunnallisvaaleissa on nousta Helsingin suurimmaksi puolueeksi. 

Viime aikojen gallupkannatuksemme on ollut niin korkealla, että niiden perusteella olemme jo Helsingin suurin puolue. 

Samalla kannatuksemme on noussut Turussa ja Tampereella niin korkealle, että emme voi tyytyä siellä yhtään heikompaan: meillä on mahdollisuus nousta myös Turussa ja Tampereella kuntavaalien suurimmaksi puolueeksi. Silloin me näytämme Suomelle suuntaa tulevaisuuteen: elinkeinot ja ihmiset voivat menestyä yhdessä, kun rakennamme kestäviä ja viihtyisiä kaupunkeja. 

--

Rakkaat ystävät, 

Me olemme puolue, joka haluaa koota suomalaisia yhteen. Me emme halua hajottaa, me emme halua asettaa ihmisiä toisiaan vastaan. Suomi menestyy kansainvälisenä, avoimena, sivistystä arvostavana, liberaalina ja solidaarisena maana, jossa jokaisesta ihmisestä pidetään huolta. Siksi meidän on oltava voima, jonka ympärille rakentaa edistyksellisten voimien enemmistöä. 

Yhdessä suomalaisten ihmisten, kansanliikkeiden ja muiden puolueiden kanssa me voimme muuttaa Suomen suuntaa. 

Tehdään se.