Krista Mikkosen puhe Vihreiden puoluevaltuuskunnassa Vaasassa 3.12.2016

Hyvä puoluevaltuuskunta, hyvät ystävät,
 
Olen huolestunut siitä, kuinka Suomessa yhä useampi uhkaa jäädä osattomaksi. Ilman työtä. Ilman riittävää toimeentuloa.

Yhä useampi joutuu sinnittelemään selvitäkseen päivästä toiseen. 

Silloin yllättävä menoerä kuten kodinkoneen hajoaminen voi kaataa koko budjetin. 
Sosiaalinen elämä kutistuu, kun rahat ei riitä bussimatkaan keskustaan tai kahvilakäynnille ystävän kanssa.
Lasten pitää kulkea pienissä talvikengissä ja liian ohuessa takissa, kun uusiin ei ole varaa. 
Välttämättömistäkin lääkeostoista pitää tinkiä, jotta rahaa riittää ruokaan. 

Viimeisen puolentoista vuoden aikana on tehty valtavasti sellaisia päätöksiä, josta hyötyvät ne, joilla menee hyvin. Samanaikaisesti on leikattu kaikkein heikoimmilta.

Hallituksen indeksileikkaukset perusturvasta ovat laajamittaisempia kuin 90-luvun laman aikaan. 

Me tiedämme, millaisia seurauksia viime laman leikkauksilla oli. Emme saa toistaa samoja virheitä. On pidettävä huoli siitä, että ei pudoteta ihmisiä köyhyyteen.

Me vihreät olemme vastustaneet perusturvan heikentämiseen kohdistuvia leikkauksia. 

Jakamalla rahat toisin pystymme pitämään huolen kaikista. Tätä me Vihreät olemme esittäneet. Valitettavasti hallitus ei ole halunnut kuunnella. 

 

Hyvät valtuuskuntalaiset,
 
Hyvinvointivaltion pelastamisessa avainasemassa on työ.

Työ auttaa turvaamaan päivittäisen toimeentulon. 
Työ kertoo tekijälleen, että hänen panoksensa on tärkeä. 
Työ tarjoaa yhteisön, johon kuulua.

Yhteiskunnalle työ tuo verotuloja ja vähentää pahoinvoinnin kustannuksia.
 
Siksi on tärkeää, että jokaisella olisi työ.
 
Tästä tavoitteesta ollaan valitettavan kaukana. 
On hienoa, että työttömyysluvut ovat kääntyneet hienoiseen laskuun.
Ei kuitenkaan riittävästi. Tarvitsemme uutta työtä. 
Sitä luodaan esimerkiksi vihreällä energiaremontilla, kuten Ville puheessaan kertoi. 

Digitalisaatio ja automatisaatio muuttaa työtä. Se kadottaa matalan osaamisen työpaikkoja, joita myös siirtyy muualle globalisaation myötä. 

Uusi työ vaatii osaamista.
Siksi on tärkeää panostaa koulutukseen.

Jos osaamista ei ole tai se on vanhentunutta, moni tippuu kelkasta. 
Näin on käynyt yhä useammalle. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut. 

Meillä on myös kasvava määrä nuoria, jotka syrjäytyvät työelämästä ilman, 
että he ovat koskaan päässeet siihen kiinni.

Meidän Vihreiden on pystyttävä vastaamaan siihen, miten työtä saadaan mahdollisimman monelle. 
Myös niille, joiden osaaminen on heikkoa. 

Perustulo on osa ratkaisua, mutta emme voi tuudittautua siihen että se on taikasana, joka korjaa kaiken. Muitakin vastauksia tarvitaan.

Yhteiskunnan on tuettava sellaisen työn syntymistä, mitä ei synny markkinaehtoisesti. 

Julkisella sektorilla ja järjestöissä on paljon työtä, joka tarvitsee tekijän – vain rahoitus puuttuu.

Tarvitaan välityömarkkinoita. Tarvitaan tukityöllistämistä. 
Polku avoimien markkinoiden työpaikkoihin kulkee usein tuetun työn kautta. 
Ja vaikkei kaikkien polku sinne saakka ulottuisi, on järkevämpää tukea työtä kuin työttömyyttä. 
Samalla pitää huolehtia siitä, että jokainen tulee toimeen tuloillaan.

Emme saa antaa ison joukon ihmisiä syrjäytyä työmarkkinoilta ja sitä kautta koko yhteiskunnasta. 

Kuitenkin hallitus on vähentänyt työllistämismäärärahoja rajusti, vaikka tarvetta niille on enemmän kuin ennen. 

Huolestuttavia ovat myös hallituksen suunnitelmat työllistämisrahojen uusista kriteereistä. Ennen ne jaettiin maakuntiin työttömyysasteen perustella. 
Nyt uusiksi kriteereiksi on tulossa työvoiman koko ja kasvuyritysten määrä. Työttömyysasteella ei olisi enää kuin vähäinen merkitys. 
Tämä tarkoittaisi, että jatkossa rahat eivät suuntaudu sinne, missä työttömyys on pahinta.

Täällä Vaasassa on onnistuttu yhteensaattamaan tekemätön työ ja työtä vailla olevat. Vaasan kaupunki on palkannut pitkäaikaistyöttömiä yksin asuvien vanhusten avustajiksi. 
Kymmenet työttömät ovat saaneet töitä ja sadat vanhukset tarvitsemansa avun. Kokemukset ovat olleet hyviä. Vanhukset ovat olleet saamaansa apuun tyytyväisiä ja moni työtön on saanut uuden alun ammattiin. 
 
Vaasan kaupungille syntyy säästöä. Avustajien palkkakulut tulevat kaupungille halvemmaksi kuin Kelalle maksettavat sakkomaksut työttömistä.
Kaikki voittavat.

 

Hyvät valtuuskuntalaiset,

Hallituksen päätöksistä heijastuu ajatus siitä, että kaikkien pitäisi selvitä omillaan.
Emme selviä. Me kaikki tarvitsemme elämässämme toisten huolenpitoa ja apua. Vähintään lapsuudessa ja vanhuudessa.
 
Hoivaa ei pidä nähdä menoeränä, se on panostus hyvään elämään. 

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super haastoi kaikki kansanedustajat päiväksi tutustumaan hoitajan työhön vanhuspalveluissa. Otin haasteen vastaan. 

Maanantaina olin päivän terveyskeskussairaalan vuodeosastolla. 

Syötin Untoa, kylvetin Marttia, luin Ainon kanssa lehteä. 

Samalla mietin, kuinka hallitus on voinut ajatellakaan, että vanhustenhoidon hoitajamäärästä voidaan tinkiä. 
Hoitajilla on kädet täynnä työtä.
Ja auttavia käsiä tarvittaisiin lisää, jotta kaikki saisivat riittävän hoivan. 

Onneksi hallitus perui kansalaisten ja opposition paineesta suunnitelmansa hoitajamitoituksen pienentämisestä.
Hallitus on kuitenkin ilmoittanut hakevansa 70 miljoonan säästöt muualta vanhustenhoidosta. 
On vaikea ymmärtää, mistä ne löytyisivät ilman, että hoidon ja hoivan laatu heikkenee. 

Arvoisa puoluevaltuuskunta,

Tällä hetkellä eduskunnassa käsitellään päivystysuudistusta. 
Jos hallituksen suunnitelmat hyväksytään, Suomessa on tulevaisuudessa 12 ympärivuorokautisen päivystyksen täyden palvelun sairaalaa mutta 18 maakuntaa.
 
Vaasa on yksi niistä alueista, jossa matka täyden palvelun päivystykseen pitenisi huomattavasti. 
Kysymys Vaasan aluesairaalan kohtalosta kulminoituu siihen, miten turvataan akuutin hoidon saaminen ruotsiksi. 
On perusoikeus, että ruotsinkieliset saavat hoitoa omalla äidinkielellään. 
Tämä on turvattava jatkossakin Vaasassa. 

Sairaaloissa eri puolilla Suomea keksitään tällä hetkellä kikkakolmosia, joilla päivystysuudistuksen erilaisia muita rajoituksia voidaan kiertää. 

Herää kysymys, kuinka järkevää on tehdä uudistus, jonka kiertämiseen kentällä on kourallinen keinoja jo etukäteen?

Päivystysuudistus on ongelmallinen myös koko sote-uudistuksen kannalta. 
Sote-uudistuksen myötä sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät itsehallinnollisille maakunnille.
Näille ei kuitenkaan anneta mahdollisuuksia itse päättää palveluidensa järjestämisestä, vaan päätökset tehdään jo etukäteen.

Päivystysuudistuksella rajoitettaisiin julkisten toimijoiden mahdollisuutta tarjota palveluita maakunnassa. 
Yksityisiä toimijoita rajoitus ei kuitenkaan koske. 
Niille mahdollisuudet ovat rajattomat.

Tämäkin osoittaa, miten sote-uudistuksessa uhataan mennä päin seinää. Uudistuksen alkuperäiset tavoitteet on hukattu. 
Terveyserojen kaventaminen, palveluiden saatavuuden turvaaminen, hoitoketjujen sujuvuus, kustannusten kasvun hillintä ovat jääneet jalkoihin.
Nyt mennään kilpailutus etunenässä.
 
Nyt on viimeinen hetki ratkaista nämä ongelmat ja rakentaa sellainen uudistus, 
joka on perustuslain mukainen ja kestää yli vaalikausien. 
Se ei onnistu ilman, että kaikki puolueet otetaan mukaan uudistusta rakentamaan.

 

Hyvät ystävät,
 
Meillä Suomessa on mahdollisuus tehdä päätöksiä, joissa kaikki voittavat.
 
Inhimillinen ja reilu vaihtoehto on olemassa. 
 
Vihreässä vaihtoehdossa ei leikata pienituloisilta. 
Me haluamme kaventaa tuloeroja, emme kasvattaa niitä. 
Panostamme koulutukseen, lastemme tulevaisuuteen. 
Haluamme turvata laadukkaan varhaiskasvatuksen kaikille. 
Koululaisille takaamme laadukkaan opetuksen ja riittävästi tukea. 

Me teemme kunnianhimoista ympäristö- ja ilmastopolitiikkaa ja vauhditamme uusiutuvan energian käyttöönottoa energiaremontilla. 
Vahvistamme tasa-arvoa ja huolehdimme että kotoutuminen hoidetaan hyvin. 
 
Tätä työtä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. 
 
Se työ jatkuu kuntavaaleissa ja vaalien jälkeen kunnanvaltuustoissa kaikkialla Suomessa, useammassa kunnassa kuin koskaan ennen.
 
Tähän työhön tarvitaan meitä kaikkia.