Pekka Haavisto: Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa korostettava kansallisen kriisinsietokyvyn kasvattamista ja tukea rauhanpyrkimyksille

Eduskunnassa käytiin tänään keskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta. Vihreiden kansanedustaja, ulkoasiainvaliokunnan jäsen Pekka Haavisto käytti Vihreiden ryhmäpuheenvuoron, jossa hän linjasi Vihreiden painopisteitä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sekä ilmaisi suomalaisten syvän osanoton Berliinin iskujen uhreille ja tuomitsi jyrkästi attentaatin Venäjän Ankaran suurlähettilästä kohtaan.

- Me Vihreät katsomme, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa näinä aikoina kaksi asiaa on ylitse muiden: aktiivinen tuki konfliktialueiden rauhanpyrkimyksille mm. rauhanvälityksen, siviilikriisinhallinnan ja rauhanturvan keinoin, sekä kansallisen kriisinsietokyvyn kasvattaminen mm. syrjäytymistä ehkäisemällä, vihapuheen torjumisella, huoltovarmuuden lisäämisellä sekä oman puolustuksen pitämisellä ajanmukaisena, Haavisto linjasi.

Haavisto korosti lisäksi EU:n merkitystä Suomen turvallisuudelle. Viime päivinä puhutussa EU-sopimusten mahdollistamassa puolustusyhteistyössä Haavisto näkee potentiaalia.

- Suomen turvallisuudelle tällä EU:n yhteistyöllä voi olla merkitystä, ja sen kehittämiselle on annettava täysi tuki. Vihreät suhtautuvat myönteisesti EU:n puolustusyhteistyön kehittämiseen esimerkiksi kriisinhallinnan, materiaaliyhteistyön, kyberuhkien tai meriturvallisuuden alueilla, Haavisto sanoi.

Suomen turvallisuusympäristön kannalta on Haaviston mielestä on ilahduttavaa, että Pohjoismainen ja Suomi-Ruotsi-yhteistyö turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa ovat viime vuosina konkretisoituneet.

- Meidän on helppo löytää Pohjoismaista se arvoyhteisö, jonka kanssa Suomen yhteistyö on läheisintä. Erityisesti turvallisuus- ja puolustusyhteistyön syventäminen Ruotsin kanssa on tervetullutta ja avaa uusia mahdollisuuksia, Haavisto painotti.

Haaviston mukaan Suomen kaltaisen pienen maan kannattaa nojata vahvasti kansainväliseen oikeuteen, kun jännitteet maailmalla kasvavat.

- Suomi on ollut EU:n mukana tuomitsemassa Krimin laitonta miehitystä ja Itä-Ukrainanassa aiheutettua kriisiä. Minskin sopimus on tie ulos tästä kriisistä. On tärkeää, että EU ja Suomi tekevät voitavansa Minskin sopimuksen toteuttamiseksi. ETYJ voi tässä olla tärkeässä roolissa, Haavisto sanoi.

Haavisto näkee maailmalla myös positiivista kehitystä erityisesti kestävän kehityksen saralla.

- Viime vuonna YK:ssa hyväksyttiin yksimielisesti kestävän kehityksen tavoitteet seuraavalle 15 vuodelle, Agenda 2030. Se muodostaa linjan, jossa tasa-arvo, ihmisoikeudet, ympäristö, hauraiden valtioiden tukeminen ja rauhanvälitys ovat osa pitkän aikavälin kansainvälistä ohjelmaa. Tälle ohjelmalle Suomenkin on omin toimin ja kehitysyhteistyön kautta annettava täysi tuki, Haavisto totesi.

Lue koko puhe täältä