Pekka Haaviston ryhmäpuhe keskustelussa valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta 21.12.2016

Ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua käydään tilanteessa, jossa myös Suomen toimintaympäristössä tapahtuu nopeita muutoksia. Viimeaikaiset terrori-iskut - Pariisi, Bryssel, Nizza ja nyt Berliini – osoittavat äärijärjestöjen pyrkimyksiä siirtää Lähi-Idän sotanäyttämöä myös Eurooppaan. Me suomalaiset haluamme ilmaista syvän osanottomme Berliinin iskun uhreille. Terrorismin ja sen juurien kitkeminen on yhteinen tavoitteemme.

Tuomitsemme jyrkästi myös attentaatin Venäjän suurlähettilästä Andrei Karlovia kohtaan Ankarassa. Väkivalta synnyttää vain lisää väkivaltaa.

Me vihreät katsomme, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa näinä aikoina kaksi asiaa on ylitse muiden: aktiivinen tuki konfliktialueiden rauhanpyrkimyksille mm. rauhanvälityksen, siviilikriisinhallinnan ja rauhanturvan keinoin, sekä kansallisen kriisinsietokyvyn kasvattaminen mm. syrjäytymistä ehkäisemällä, vihapuheen torjumisella, huoltovarmuuden lisäämisellä sekä oman puolustuksen pitämisellä ajanmukaisena.

 

Arvoisa puhemies,

Liityimme vuonna 1995 15-jäseniseen Euroopan Unioniin. Nyt meitä on 28 – ja kohta 27. Laajenevalle EU:lle on paljon käsikirjoja – mutta supistuvalle ei yhtään. Tulossa olevat Brexit-neuvottelut ovat vaikeat. Vaikka Iso-Britannia jättää EU:n, se tulee säilymään keskeisenä ja tärkeänä turvallisuus- ja kauppapoliittisena toimijana Euroopassa. Myös Suomelle Iso-Britannian merkitys säilyy. 

Balkanilla – kuten Serbiassa ja Makedoniassa – mahdollisella EU-jäsenyydellä on vielä positiivinen arvolataus. Se nähdään vakautta ja korruptionvastaisuutta lisäävänä tekijänä.

Viime päivinä on puhuttu paljon EU-sopimusten mahdollistamasta rakenteellisesta yhteistyöstä puolustuksen alalla siitä kiinnostuneiden maiden kesken. Suomen turvallisuudelle tällä yhteistyöllä voi olla merkitystä, ja sen kehittämiselle on annettava täysi tuki. Vihreät suhtautuvat myönteisesti EU:n puolustusyhteistyön kehittämiseen esimerkiksi kriisinhallinnan, materiaaliyhteistyön, kyberuhkien tai meriturvallisuuden alueilla.

Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kriiseissä EU on ollut pakolaisten vastaanottaja, humanitaarisen avun antaja ja jälleenrakennuksen tukija. On tärkeää, että tulevaisuudessa EU on myös kriisien ratkaisija, neuvottelija ja rauhanvälittäjä. EU:n globaalistrategian myötä me vihreät odotamme aktiivisempaa poliittista roolia EU:lta.

 

Arvoisa puhemies,

Suomi-Ruotsi –yhteistyö ja Pohjoismainen yhteistyö ovat viime vuosina konkretisoituneet kiitettävällä tavalla. Meidän on helppo löytää Pohjoismaista se arvoyhteisö, jonka kanssa Suomen yhteistyö on läheisintä. Erityisesti turvallisuus- ja puolustusyhteistyön syventäminen Ruotsin kanssa on tervetullutta ja avaa uusia mahdollisuuksia.

Ärade talman,

Under de senaste åren har finsk-svenskt samarbete och det nordiska samarbetet varit mycket aktivt. I dessa turbulenta tider har det varit lätt att hitta värdegemenskap bland de nordiska länderna. Samarbetet inom säkerhet och försvar mellan Finland och Sverige är nu närmare än någonsin, och kan vidareutvecklas.

Kun jännitteet maailmalla kasvavat, pienen maan kannattaa pitää kiinni sovitusta ja nojata vahvasti kansainväliseen oikeuteen. Meidän etumme on, että niin ihmisoikeuksia, siviilien kohtelua sodassa kuin pakolaisia koskevat kansainväliset sopimukset pysyvät voimassa kriisin keskellä.

Voimme myös etsiä suurvaltojen yhteistyötä alueilta, jotka eivät ole tällä hetkellä maailmanpolitiikan polttopisteessä. Sellainen on esimerkiksi arktinen yhteistyö. Ensi keväänä alkava Arktisen neuvoston puheenjohtajuus tarjoaa Suomelle tähän mahdollisuuden. On kuitenkin muistettava vuoden 1996 Ottawan julistuksen lähtökohdat – kestävä kehitys, ilmastomuutoksen torjuminen ja arktisten alkuperäiskansojen kunnioittaminen. Arktinen ei saa olla synonyymi jäänmurtajille ja öljynporaukselle.

 

Arvoisa puhemies,

USA:n äskeiset presidentinvaalit vihapuheineen olivat repivä tapahtuma. Transatlanttinen yhteistyö on jatkossakin Suomelle tärkeää. Yhdysvallat on meille Venäjää suurempi vientimaa. Meidän etumme on, että USA:n ja Euroopan yhteistyö edelleen kehittyy. Odotamme myös USA:n pitävän kiinni antamistaan ilmastositoumuksista.
Suomi on ollut EU:n mukana tuomitsemassa Krimin laitonta miehitystä ja Itä-Ukrainassa aiheutettua kriisiä. Minskin sopimus on tie ulos tästä kriisistä. On tärkeää, että EU ja Suomi tekevät voitavansa Minskin sopimuksen toteuttamiseksi. ETYJ voi tässä olla tärkeässä roolissa.

 

Arvoisa puhemies,

Mitä myönteistä voisi puheen loppuun sanoa? Ainakin yhden asian: viime vuonna YK:ssa hyväksyttiin yksimielisesti kestävän kehityksen tavoitteet seuraavalle 15 vuodelle, Agenda 2030. Se muodostaa linjan, jossa tasa-arvo, ihmisoikeudet, ympäristö, hauraiden valtioiden tukeminen ja rauhanvälitys ovat osa pitkän aikavälin kansainvälistä ohjelmaa. Tälle ohjelmalle Suomenkin on omin toimin ja kehitysyhteistyön kautta annettava täysi tuki.