Löydä ehdokkaasi

Vihreillä on näissä vaaleissa enemmän ehdokkaita kuin koskaan ympäri Suomen. Löydä oma ehdokkaasi!

— Maria Ohisalo

Toimeentulotuen siirto Kelaan uudistaa sosiaaliturvaa

Maria Ohisalo

Perustoimeentulotuen maksatus siirtyy 1.1.2017 kunnista Kelaan. Uudistuksen tarkoituksena on parantaa kansalaisten yhdenvertaisuutta, poistaa kuntakohtaiset erot etuuden myöntämisessä ja uudistaa sosiaaliturvaa kohti yhden luukun periaatetta.

Kuntiin jää täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki. Perustoimeentulotuen siirtyminen Kelan hoidettavaksi toivottavasti selkeyttää sosiaaliturvaa ja vie sitä parempaan suuntaan. Tätä uudistusta vihreät on edistänyt ja pitänyt hyvänä, sillä parhaimmillaan se vapauttaa sosiaalityön resursseja etuuskäsittelyltä ihmisten kohtaamiseen ja vahvempaan tukeen. Tarvitsemme kuitenkin edelleen perusteellisemman korjauksen perusturvajärjestelmään osana muuta sosiaalipolitiikkaa.

Toimeentulotuki on tarkoitettu alun perin viimesijaiseksi ja väliaikaiseksi tueksi. Se paikkaa sosiaaliturvaa silloin, kun ihminen ei saa perusturvaa riittävästi tai ei työllisty. Toimeentulotuen asiakkaiden määrän kasvu ja käytön pitkittyminen kertovat siitä, että toimeentulotuki ei toimi niin kuin pitäisi. Myös toimeentulotuen menot ovat kasvaneet jo 1990-luvun laman jälkeisten huippuvuosien tasolle.

Erityisesti asumisen - mutta myös ruoan - kallistuminen, ensisijaisten etuuksien riittämättömyys ja työmarkkinoiden epävakaus näkyvät toimeentulotuessa pitkäaikaisasiakkuuden kasvuna, lapsiperheiden tilanteen kiristymisenä ja esimerkiksi ylivelkaantumisena. Pääministeri Sipilän hallituksen leikkauspolitiikka aiheuttaa syrjäyttäviä kerrannaisvaikutuksia sellaisille ryhmille, jotka käyttävät useita eri palveluita tai etuuksia. Hallitus on toistamassa 1990-luvun laman aikana tehtyjä virheitä, jotka näkyvät edelleen esimerkiksi ylisukupolvisena syrjäytymisenä ja sijoitettujen lasten lukumäärän kasvuna. Akuutin ongelman lieventämiseksi katse pitää kohdistaa asuntojen tarjonnan lisäämiseen, ylivelkaantumisen ehkäisyyn ja toimeentulotukeen nähden ensisijaisten etuuksien tasoa tulee korottaa riittävälle tasolle vyönkiristämisen sijasta.
 
Perustulokokeilu on hyvä askel sosiaaliturvan uudistamisessa — joskin sen suunnittelijat ja tutkijat on asetettu vaikeaan rakoon liian tiukan budjetin ja aikaraamin sisällä. Myös kansallinen tulorekisteri olisi tarvittu jo nyt helpottamaan kokeilua. Toimeentulotuen peruosan siirto Kelaan on askel kohti perustuloa ja tarjoaa nyt mahdollisuuden sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaalityötä voidaan jatkossa toivottavasti suunnata kohti pidempiaikaista rinnallakulkijuutta ja monien yhtäaikaisten ongelmien ratkaisua. On erityisen tärkeää, että toimeentulotuen siirtymisen vaikutuksia tutkitaan samalla kun tehdään perustulokokeilua*. Tutkimuksen ja politiikan suhteesta lisää muun muassa täällä.

Myös Kelassa pitäisi tunnistaa perustoimeentulotukeen osittain kuuluva yksilökohtainen harkinta ja toisaalta asiakkaiden ohjaus harkinnanvaraisen toimeentulotuen ja sosiaalityön sekä muiden palveluiden piiriin. Muuten vaarana on, että ihmiset joutuvat hakemaan tukea jatkossakin kunnasta harkinnanvaraisena tukena. Digitaalisen asioinnin vahvistamisen lisäksi on tunnustettava se, että osa perustoimeentulotuen saajista tarvitsee myös neuvontaa ja ohjausta. Yhdenmukaistamisen pitää tähdätä yhdenvertaisuuden paranemiseen. 

Tällä hetkellä koko sosiaalietuuksia koskevaa politiikkaa leimaavat ristiriitaiset tavoitteet. Toisaalta puhutaan byrokratian vähentämisestä, mutta yhtäältä halutaan osallistavaa sosiaaliturvaa, joka tekisi työn vastaanottamisesta kannustavampaa. Ennaltaehkäisevän tuen tarve tunnistetaan juhlapuheissa, mutta harvoin budjetoinneissa. Osalle päättäjistä vielä tärkeämpää tuntuu olevan se, ettei sosiaaliturvaa vain saa kukaan, joka sitä ei oikeasti tarvitse. Nyt pitää kulkea kohti kokonaisvaltaista sosiaalipolitiikka, jonka keskiössä on ihmisten ongelmien ennaltaehkäisy ja ratkaisu. Yksityiskohtiin tarttuva huoli ja moraalipaniikki ”sosiaalipummiudesta” tai sosiaaliturvan väärinkäytöstä eivät ole kestävä pohja politiikalle. 

Alla on tiivistettynä keskeisiä toimeentulotukeen ja perusturvaan liittyviä ongelmia ja ehdotuksia niiden ratkaisemiseksi.


Lyhyen aikavälin tavoitteita

  • Jos toimeentulotuen roolista aidosti viimesijaisena etuutena halutaan pitää kiinni, on ensisijaisten tukimuotojen tasoja tarkasteltava uudelleen ja esimerkiksi korotettava pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkettä. 
  • Toimeentulotuen perusosan siirtyessä Kelan maksettavaksi on pidettävä huoli siitä, että työntekijämäärä vastaa lain asettamaan seitsemän vuorokauden käsittelymääräaikaa koskevaan tavoitteeseen. 
  • Myös oikaisuvaatimukset on pystyttävä käsittelemään vähintään kolmessa kuukaudessa.   
  • Päätökset on perusteltava asianmukaisesti, jolloin esimerkiksi yksilökohtaiseen harkintaan vaikuttaneet seikat tuodaan selkeästi ja ymmärrettävästi esille päätöksen perusteluissa.
  • Kelan ja kuntien on tehtävä tiivistä yhteistyötä perustoimeentulotuen asiakkaiden ohjaamiseksi tarvittaessa harkinnanvaraisen toimeentulotuen ja muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin. 
  • Oikeus tavata henkilökohtaisesti sosiaalityöntekijää on toteuduttava. Jos toimeentulotuen halutaan olevan väylä tavoittaa ja ohjata ihmisiä muiden sosiaalipalveluiden piiriin, on myös tosiasiallinen pääsy sosiaalityöntekijän ohjaukseen varmistettava toimeentulotukea myönnettäessä. 
  • Perustulokokeilun vaikutuksia on seurattava yhdessä perustoimeentulotuen Kela-siirron vaikutusten kanssa.


Pidemmän aikavälin tavoitteita

  • Tulevaisuudessa harkinnanvaraisen toimeentulotuen roolia on kasvatettava sosiaalityön muotona ja sen edellytyksistä on säädettävä seikkaperäisemmin laissa, jotta ihmisten yhdenvertaisuus eri puolilla maata toteutuu. Ministeriön on ohjattava kuntia lisäämään harkinnanvaraisen toimeentulotuen käyttöä esimerkiksi lapsiperheiden tukimuotona. Yhdenvertaisuuden toteutumista on voitava myös seurata, mikä edellyttää yhdenmukaisia tietojärjestelmiä ja tapoja raportoida kunnissa ja tulevissa maakunnissa.
  • SOTE-alueita tulee ohjata vahvasti ennaltaehkäisevien palveluiden kehittämiseen yhdessä kuntien kanssa.
  • Perustoimeentulotukea on samalla kehitettävä vähemmän byrokraattiseksi esimerkiksi vähentämällä asiakkaan tietojenantovelvollisuuden laajuutta tulorekisterin tullessa käyttöön. Tulorekisteri mahdollistaisi esimerkiksi erilaisten etuuksien maksamisen useammin, mikä helpottaisi monen arkea ja elämänhallintaa.
  • Toimeentulotukea ja muuta sosiaaliturvaa on tarkasteltava osana laajempaa poliittista päätöksentekoa kuten riittävän laajaa asuntotuotantoa, sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä ja työn vastaanottamisen ja yrittäjyyden edellytysten helpottamista.
  • Listaa saa mielellään jatkaa ja sosiaaliturvan uudistamiseen tarvitaan laajaa tahtoa ja joukkoa. Sosiaaliturva ei ole muusta yhteiskuntapolitiikasta irrallinen osa, vaan vaikuttaa laajasti suomalaisessa yhteiskunnassa.

 

*) Muun muassa Suomen akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston Tita-hankkeessa tätä tutkitaankin.