Outi Alanko-Kahiluodon ryhmäpuhe 21.2.2017

Huolellinen lainvalmistelu on oikeusvaltion perusta. Huoli lainvalmistelun tasosta ei siksi ole hallitusta ja oppositiota erottava vaan pikemminkin yhdistävä asia. On koko eduskunnan velvollisuus vaatia hyvää lainsäädäntöä.

Tiedämme hyvin, että laadukkaan lainvalmistelun kriteerit ovat toistuva aihe eduskuntakeskustelussa.

Uutta ja vakavaa on kuitenkin, että nykyisen hallituksen lainsäädännön ongelmat ovat toistuvasti liittyneet perusoikeuksiin ja oikeusvaltioperiaatteeseen.

Kyse on ongelmallisesta asennemuutoksesta, eikä perusoikeuksia koskevaa lainvalmistelun tason heikentymistä voi mitenkään sivuuttaa.
Siksi tämä keskustelu on välttämätön.

Hallitus on tehnyt lukuisia esityksiä, jotka ovat olleet hankauksissa perustuslain kanssa.
On tullut vaikutelma, että hallitus pyrkii tietoisesti testaamaan kohtia, joissa perustuslaki ja perusoikeudet voisivat joustaa.

Tämän ovat panneet merkille niin valiosääntöasiantuntijat kuin oikeuskansleri, joiden näkemykset on toistuvasti sivuutettu lainvalmistelussa.
Tutkijat ja ”päivystävät dosentit” ovat kuulleet kunniansa.

Kiire tai halu tehdä uudistuksia ei riitä syyksi perusoikeuksien polkemiselle.
On selvää, etteivät poliittiset sopimukset voi nousta perustuslain yläpuolelle.

Kuitenkin istuvalle hallitukselle perustuslaki näyttäytyy jatkuvasti esteenä poliittisten tavoitteiden edistämisessä.  

Oikeusministeri on puhunut tarpeesta päivittää perustuslaki vastaamaan päivänpolitiikan vaatimuksia. Yksittäiset hallituspuolueiden kansanedustajat ovat puhuneet ”perustuslakidiktatuurista” ja vaatineet perustuslakiin joustoa.

Tämä on herättänyt kysymyksen, ymmärtääkö hallitus perustuslain tarkoituksen - sen tehtävän suojata kansalaisten perusoikeuksia ja yhdenvertaisuutta yksittäisten hallitusten poliittisilta intresseiltä.

On hälyttävää, että istuva hallitus näyttää tavoittelevan täsmälleen päinvastaista. Esimerkkeinä voimme mainita kotoutumistuen, jossa maahanmuuttajille olisi maksettu muita alempaa työttömyysturvaa ja hallituksen yrityksen antaa syytesuoja veronkiertäjille.

Törmätessään perustuslakiin hallitus on joutunut perumaan esityksiään ja jopa vetänyt niitä pois välttääkseen perustuslakivaliokunnan käsittelyn.

Hallitus on tietoisesti estänyt perustuslakivaliokuntaa ottamasta kantaa esityksiin, joissa on ollut perustuslaillisia ulottuvuuksia.

Erityisesti on pyritty heikentämään turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksia: heidän oikeusturvaansa on romutettu ja perheenyhdistämisestä on tehty käytännössä lähes mahdotonta.

Tämän politiikan seuraukset voidaan nähdä Helsingin keskustassa, jossa turvapaikanhakijat osoittavat teltoissaan mieltä epäinhimillistä kohtelua vastaan.

Hallitus on tietoisesti murentanut oikeusvaltion perustoja heikentämällä kansalaisten mahdollisuutta saada oikeusapua.

Turvapaikanhakijoiden ohella osuutensa ovat saaneet ruotsinkieliset, saamelaiset ja viime viikolla seksuaalivähemmistöt, kuten näytelmä avioliittolain ympärillä osoitti.

Hallituksen perustama lainsäädännön arviointineuvosto on toistuvasti moittinut hallitusta siitä, ettei hallitus arvioi esitystensä vaikutuksia tulonjakoon ja eriarvoisuuteen.

Hallitus tuo toistuvasti esityksiä, joilla ajetaan suurituloisten etua ja heikennetään pienituloisten asemaa. Ihmisten ajaminen köyhyyteen ja toimeentulotukiriippuvuuteen sotii hallituksen omaa työllisyystavoitetta vastaan.
Sukupuolten tasa-arvossa on otettu lähes yksinomaan takapakkia, vaikka tasa-arvolaki edellyttää päinvastaista.

Arvoisa rouva puhemies,

Hallituksen ja ennen kaikkea pääministerin on otettava tämän keskustelun viesti vakavasti:
Suomen ei pidä lähteä perusoikeuksien heikentämisessä Puolan ja Unkarin tielle. Perustuslakia on kunnioitettava.

Oikeuskanslerin ja valtiosääntöoppineiden esittämä kritiikki hallituksen lainvalmistelun puutteista on selvitettävä perusteellisesti.

Perusoikeudet turvaavat enemmistön mielivallalta erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevia, mutta viime kädessä meitä kaikkia.