Johanna Karimäen ryhmäpuhe 1.3.2017

Arvoisa puhemies,
 
Viennin edistämiseksi ja maatalouden kannattavuuden parantamiseksi selonteossa korostetaan tutkimusta ja innovaatioita, mutta samalla hallituksen rajut koulutus- ja tutkimusleikkaukset heikentävät uusien hittituotteiden kehitysmahdollisuuksia. Esimerkiksi nyhtökauran suosio on osoittanut, että uusille tuotteille on tilausta.

Viime aikoina maataloutta on kohdannut syvä kannattavuuskriisi. Kotimaisen ruuantuotannon turvaamiseksi on alkutuotannon kannattavuutta parannettava. Suuret kauppaketjut vievät liian ison siivun ruokaketjun tuotosta ja siksi tarvitaan uusia suoramyynnin väyliä. Kaupunkilaisten suosiotaan kasvattavat ruokaosuuskunnat ovat hyvää kehitystä.

Me kuluttajat haluamme lisää luomuruokaa. Luomun edistäminen vähentää riippuvuutta tuontilannoitteista ja niiden valmistukseen käytetyistä fossiilisista polttoaineista. Hallitus ei näytä uskovan luomun mahdollisuuksiin, sillä se jää hyvin vähälle huomiolle selonteossa. Vihreiden tavoitteena on, että julkisissa keittiöissä tarjotusta ruoasta 20 prosenttia on luomua vuoteen 2020 mennessä.

Pienilläkin henkilökohtaisilla ruokavalinnoilla on ympäristövaikutuksia. Tutkijat ja asiantuntijat ovat kehittäneet kuluttajien tueksi uusia apuvälineitä, kuten Itämeri-laskurin ja lihalaskurin, joiden avulla voi tarkkailla ruokavalintojen merkitystä. Laskureille oli selvästi tilausta, mutta julkisessa keskustelussa on ryöpytetty tutkijoita kohtuuttomasti. On keskeistä, että ymmärrämme minkälainen hiiliselkäreppu elintavoillamme on.

Suomen Ympäristökeskuksen mittaukset tutkimusalus Arandalla povaavat ennätyssuura leväkesää. Kuka haluaa tarjota lapsillemme leväpuuroa? Me vihreät emme ja siksi uudistaisimme maataloustuet kokonaan. On tärkeää, että tuotannosta syntyy kestävää lisäarvoa ja tuet kohdistuvat eettiseen ja ympäristöystävälliseen tuotantoon, ekosysteemipalveluihin.

Ruoassa on kyse myös eläinten oikeuksista. Tuotantoeläinten oloja on parannettava takaamalla enemmän liikkumatilaa, virikkeitä ja mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen. Tarvitaan laaja eläinsuojelulain kokonaisuudistus. On huolestuttavaa, ettei hallituksen selonteossa ole mainintaa eläinsuojelulaista. Sen sijaan toimenpiteenä esitetään eläinten hyvinvointiin liittyvä laatumerkintää. Kaiken tuotannon tulee olla kestävää ja lakimme on saatava pohjoismaiselle tasolle eläinten hyvinvoinnissa. Eläinten hyvinvoinnin lisäksi tulisi kiinnittää huomioita myös kotimaisen kasvivalkuaisravinnon saannin parantamiseen. Tuotantoeläimillemme ravinnosta rahdataan edelleen merkittävä osa ulkomailta sen sijaan, että työllistäisimme omat viljelijämme kasvattamalla ravinnon itse.

”Aluetalous hyötyy paikallisista maatalousyrityksistä” on yksi selonteon pääviesteistä. Kuitenkin selonteosta uupuu tilojen energiaomavaraisuusnäkökulma. Ravinteiden järkevä kierrätys ja maatilojen oma lähienergian tuotanto ovat molemmat kannatettavia tavoitteita. Biokaasulaitokset tarjoavat hyvän ratkaisun. Tämän uusiutuvan energian edistämiseksi tarvitaan valtiolta räätälöity tukiratkaisu.

Hallituksen leikkaukset Luonnonvarakeskukselta haittaavat maaseudulle tärkeän lähienergian edistämistä. Luken tutkijoilta maakunnista on tullut hätäviestiä. Aikooko hallitus ajaa Luken tutkimustoiminnan alas maakunnista ja keskittää toiminnot pääkaupunkiseudulle?

Hallitus haluaa selonteolla edistää kotimaisen kalan menekkiä. Tämä on kannatettavaa, ja esimerkiksi särjen kulutus on terveydelle ja ympäristölle hyväksi. On silti muistettava, että maailman kalakannat, mukaan lukien Itämeren turska ja luonnonlohikannat ovat vaarantuneet. Kalan kulutuksessa on siirryttävä kestävästi pyydetyn kalan käyttöön ja kalan alkuperästä ja pyynnin kestävyydestä kertovaa jäljitettävyysjärjestelmää on kehitettävä.

Hallituksen selonteossa nostetaan esiin ruokakulttuuri ja ruoan arvostus. Yhdessä syöminen onkin yhteisöllinen ja tärkeä hetki. Ruoka on arvokasta ja sen eteen on tehty työtä. Suomi ja Ruotsi ovat ainoat maat maailmassa, joissa lapsille tarjotaan kouluissa maksuton lämmin ateria. Olisiko valtakunnallisesti kouluissa järjestettävä viikoittainen kasvisruokapäivä kouluruokailumme seuraava menestystarina, sata vuotta täyttävässä Suomessa?

Meille kaikille on merkityksellistä, mitä lapset syövät päivähoidossa ja kouluissa, mitä vanhukset syövät vanhainkodeissa. Lapset ja vanhukset ansaitsevat turvallista, maukasta ja terveellistä ruokaa. Kuntapäättäjillä on iso vastuu varata riittävät määrärahat hyvien hankintojen tekemiseen sekä lähi- ja luomuruuan lisäämiseen. Hankintalakia voi soveltaa painottaen muun muassa tuoreutta ja toimitusaikaa.

Ruoka on elinehto, mutta se on myös kulttuuria, elämyksiä, perinteitä, yhdessäoloa, paljon enemmän kuin pelkkiä kaloreita.