— Antero Vartia

Hallituksen ilmasto- ja energiastrategia ei vähennä päästöjä

Eduskunta käsitteli tänään hallituksen ilmasto- ja energiastrategiaa. Joukossa on hyviä tavoitteita, mutta yksi kriittinen sokea piste. Strategia nojaa niin voimakkaasti metsiemme puusta saatavan bioenergian lisäämiseen, että metsien hiilinielu uhkaa leikkautua puoleen nykyisestä. Tämä on todettu valtioneuvoston omissa vaikutusarvioissa. Suomen metsät siis imevät tulevaisuudessa ilmasta vuosittain puolet vähemmän hiiltä kuin nykyisin.

Ilmaston kannalta nielun pieneneminen on sama asia kuin päästö. Kun lasketaan yhteen Suomen tavoittelemat päästövähennykset ja hiilinielun puolittuminen, tulos on plus-miinus-nolla. Suomen päästöt eivät vähene lainkaan vuoteen 2030 mennessä. Hallituksen strategia muistuttaa hölmöläisten peitonleikkuuta. Ilmasto ei piittaa siitä, ovatko päästöt syntyneet piipun päästä vai vähenevästä metsänielusta.

Strategia nojaa linjaan, jonka mukaan metsien hakkuu bioenergiaksi on hiilineutraalia. Tuoreiden tutkimustulosten myötä hallitus on kuitenkin jäämässä tässä näkemyksessä yksin. Tässä lista vain muutamista tutkija- ja asiantuntijaorganisaatioista, jotka ovat pelkästään tämän kevään aikana kyseenalaistaneet bioenergian ilmastohyödyt:

  • Suomen ilmastopaneeli (1)
  • Euroopan tiedeakatemia (2)
  • 68 suomalaista ilmasto- ja metsätutkijaa julkisessa kirjeessään (3)
  • Suomen ympäristökeskus (lausunnot ympäristövaliokunnalle ja talousvaliokunnalle sekä (4)
  • Euroopan metsäjärjestöjen kattojärjestö Fern (5)

Myös me vihreät olemme kannattaneet bioenergian lisäämistä. Kaikki bioenergia ei kuitenkaan ole samanarvoista päästöjen kannalta, ja uusin tutkimustieto on otettava huomioon. Maatalouden biomassojen sekä metsäteollisuuden sivuvirtojen käyttö energiaksi on järkevää, mutta hallituksen vaatimat hakkuiden lisäykset ovat ilmaston kannalta kestämättömän suuria. Biopolttoaineiden sekoitevelvoitteen nosto ohjaa todennäköisesti myös teollisuudelle kelpaavaa ainespuuta tankkiin. Lisäksi hakkuiden kasvattaminen uhkaa metsäluonnon monimuotoisuutta.

Painottamalla liiaksi metsäbioenergiaa otamme myös poliittisen riskin. EU on tekemässä uusia laskentasääntöjä sille, miten metsien käyttö huomioidaan jäsenvaltioiden päästöjen laskennassa. Myös muut maat ottanevat mallia EU:n säännöistä jahka ne valmistuvat, joten linjauksilla on suuri kansainvälinen merkitys.

Suomi on EU-pöydissä ajanut itsepäisesti omaa linjaansa bioenergian hiilineutraaliudesta. Jos Suomen ajama malli menee läpi, voivat kaikki maat vähentää metsiensä hiilinielua ilman, että tätä huomioidaan päästöjen laskennassa mitenkään. Tämä tarkoittaisi Pariisin tavoitteiden heittämistä romukoppaan.