— Krista Mikkonen

Suomen on puolustettava arktista luontoa

Viikko sitten Suomi aloitti Arktisen neuvoston puheenjohtajana. Puheenjohtajuuskauden ohjelman tärkein teema on ympäristönsuojelu. Niin kuuluukin ollakin, sillä Arktiksen luonto on erityisen herkkä ja pohjoinen merijää sulaa ilmastonmuutoksen seurauksena hurjaa vauhtia.

Nyt on huolehdittava, että Suomi pitää tavoitteistaan kiinni ja ajaa niitä aktiivisesti, vaikka Arktisen neuvoston suurvallat Yhdysvallat ja Venäjä, tai edes muut Pohjoismaat, eivät ole osoittaneet kiinnostusta ympäristönsuojeluun. Yhdysvalloissa presidentti Trump haluaa jälleen sallia öljynporauksen arktisilla vesillä. Norja puolestaan on antanut öljynporauslupia uusille alueille arktisella Barentsinmerellä ja vastustaa mertensuojelua yhdessä Tanskan ja Islannin kanssa. 

Jos haluamme pysäyttää arktisen merijään sulamisen, suurin osa maapallon fossiilisista varoista on jätettävä hyödyntämättä. Tämä tarkoittaa, että Arktisella yhtäkään uutta öljykenttää ei voida enää ottaa käyttöön. Alueelle on saatava voimaan pysyvä öljynporauskielto.

Ison riskin herkälle arktiselle luonnolle aiheuttaa raskas polttoöljy, jota monet alueella seilaavista rahtilaivoista käyttävät polttoaineenaan. Öljyonnettomuus olisi Arktisen eliöstölle tuhoisa. Etelänavalla raskaan polttoöljyn käyttö on jo kielletty laivoissa, ja samanlainen kielto pitää saada myös pohjoiselle napa-alueelle. Viime vuonna Pohjoismaiden Neuvoston kokouksessa pääministeri Sipilä lupasi ajaa raskaan polttoöljyn kieltämistä Arktisen neuvoston puheenjohtajana. Nyt on aika lunastaa lupaus.

Arktiksen suojelulla on kiire, sillä pohjoinen luonto muuttuu nyt nopeasti. Arktinen alue on lämmennyt yli kaksi kertaa niin nopeasti kuin koko maapallo viimeisen 50 vuoden aikana. Tutkijat ovat havainneet, että merijää ja lumipeite ovat sulamassa, jäätiköt ja ikirouta hupenemassa ja Pohjoinen jäämeri lämpiämässä.

Jääpeitteen sulaminen on katastrofi sekä ihmisille että merieläimille. Jo nyt grönlanninhylkeiden kunto on huonontunut hälyttävästi ja norpille sopivat pesintäympäristöt huvenneet. Tällä hetkellä Pohjoinen Jäämeri on yksi maailman vähiten suojelluista meristä. Arktinen neuvosto on tunnistanut 14 miljoonan neliökilometrin verran ekologisesti ja kulttuurisesti merkittäviä alueita, mutta nyt niistä on suojeltu vain 5 %. YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa olemme sitoutuneet nostamaan luvun 10 prosenttiin kolmen vuoden sisällä.

Arktinen luonto jääkarhuineen ja hylkeineen tarvitsee suojelua nyt. Suomen puheenjohtajakausi on avainasemassa ratkaisemassa Arktisen alueen tulevaisuutta. Suomelta tarvitaan tinkimättömyyttä ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi.