Emma Kari: Uusi eläinsuojelulaki on vanhentunut jo syntyessään

Vihreiden kansanedustaja ja eduskunnan eläinsuojeluryhmän varapuheenjohtaja Emma Kari on pettynyt tänään julkistettuun esitykseen uudesta eläinsuojelulaista. Kari olisi toivonut Suomen nousevan eläinsuojelun edelläkävijäksi. Karin mielestä eläinten hyvinvointi pitäisi nähdä arvona, ei pelkkänä kustannuksena.

- Edistyksellinen eläinsuojelulaki olisi palvelus suomalaiselle ruuantuotannolle. Tämä lakiesitys on vanhentunut jo syntyessään. Se, että lainsäädäntömme on muita naapurimaita jäljessä, heikentää suomalaisen ruuan mainetta. Tämä ei ole tuottajien eikä eläinten etu. Laki ottaa pieniä askelia eteenpäin, mutta suuri harppaus jäi ottamatta. Tutkimustieto eläinten hyvinvoinnista on kuitenkin edistynyt valtavasti 20 vuoden aikana. Samaan aikaan ihmiset ovat entistä kiinnostuneempia ruuan eettisyydestä ja eläinten hyvinvoinnista, Kari harmittelee.

Kari kiittää esitystä siitä, että hevospilttuut kielletään ja haitalliseen jalostukseen puututaan. Myös emakkojen tiineytyshäkeistä luopuminen on edistystä, vaikka siirtymäaika onkin pitkä.

- Heikko mahdollisuus liikkumiseen aiheuttaa tutkitusti eläimille tarpeetonta kärsimystä ja estää lajityypillistä käyttäytymistä. Eniten eläinten liikkumista rajoittaviin asioihin on saatava parannuksia. Yksi suurimmista epäkohdista ovat emakoille stressiä aiheuttavat porsimishäkit, joita ei edelleenkään kielletä. Naudoille ei taata pääsyä laitumille eikä naapurimaissa kiellettyjä lehmien parsinavetoita vieläkään kielletä. Eläimille ei edelleenkään anneta oikeutta juoda halutessaan vettä, vaikka eläinten hyvinvoinnin asiantuntijat ovat tätä laajasti vaatineet, Kari luettelee.

Kari on pettynyt siihen, ettei lakiesityksessä puututa turkistarhaukseen, vaikka eläinten lajityypillinen käytös ei ole turkistuotannossa mahdollista. Kari toivoo myös, ettei kivuliaita toimenpiteitä enää sallittaisi ilman kivunlievitystä. Porsaiden kastraatio ja vasikoiden nupotus, eli eläimen sarven alkujen polttaminen, tuottavat eläimelle kipua.

- Erikoista oli se, että eduskunnan eläinsuojeluryhmä sai tietää lakiesityksen julkistuksesta lukemalla siitä MTK:n puheenjohtajan haastattelusta Maaseudun Tulevaisuudesta. Tämä kuvaa hyvin sitä, että lobbareille on suotu lainsäätäjiä parempi yhteys valmisteluun. Valmistelusta vastaava ministeri ei ole kahteen vuoteen suostunut tapaamaan eduskunnan eläinsuojeluryhmää aiheesta, Kari sanoo.