— Ozan Yanar

Ozan Yanarin ryhmäpuhe budjetin palautuskeskustelussa 13.12.2017

Arvoisa puhemies,

Me vihreät olemme olleet ilahtuneita siitä, että Suomi on päässyt mukaan maailmantalouden imuun. Talouden piristyminen on iloinen asia. Olemme samaan aikaan valtavan pettyneitä siihen, että hallitus ei millään pysty jakamaan talouskasvun hedelmiä paremmin. Hallituksen jokaisen budjetin arvovalinnat ovat tähän asti olleet pielessä, eikä hallitus ole kyennyt muuttamaan talouspolitiikkaansa suuntaa kritiikistä huolimatta. Me vihreät olemme tuoneet monesti esille, että inhimillinen, uudistava ja tulevaisuuteen katsova budjetti on mahdollinen ottamatta enempää velkaa kuin hallitus. Jokainen euro on arvovalinta.

Mutta mitä tekee hallitus? Ei korjaa leikkauksiaan pientuloisten tukiin eikä se korjaa niitä leikkauksia, jotka kohdistuvat koulutuksen tasa-arvoon. Hallitus ei myöskään karsi ympäristölle haitallisia tukia. Lisäksi isot rakenneuudistukset kuten perhevapaauudistus ja yritystukiuudistus laahaavat perässä.

Hallitus on budjettiesityksellään jättämässä sellaista velkaa tuleville vuosille, joka ei näy talousarviossa ja jonka takaisin maksaminen tulee erittäin kalliiksi. Hallitus on jättämässä tuleville sukupolville ilmastovelkaa, osaamisvelkaa ja köyhyysvelkaa lyhytnäköisellä politiikallaan.

Arvoisa puhemies,

Hallitus on leikannut koulutuksesta historiallisen paljon. Valtavia leikkauksia on viime aikoina koetettu paikata yksittäisillä hanke- ja projektirahoilla. Ne ovat kuitenkin vain laastareita avohaavoihin. 

Tämä huono politiikka madaltaa Suomen osaamistasoa ja vaarantaa mahdollisuuksien tasa-arvon. Tästä kärsivät tulevaisuuden rakentajat eli nykypäivän lapset ja nuoret ja heidän päiväkotinsa ja koulunsa. Lisäksi tulevaisuuden talouskasvulle elintärkeiden korkeakoulujen ja tutkijoiden tilannetta on vaikeutettu niin, että ennätysmäärä tutkijoita on lähtenyt Suomesta ulkomaille viime vuosina.

Arvoisa puhemies,

Eriarvoisuuden ja köyhyyden velka kasvaa myös sosiaaliturvan heikennyksissä. Myös tulevana vuonna hallitus jatkaa etuuksien jäädyttämistä, ja opintorahaan aiemmin tehdyt leikkaukset pysyvät jatkossakin. Kaikki nämä leikkaukset vievät lisää niiltä, joilla on jo nyt vähiten. Samaan aikaan suurimmat veronkevennykset on kohdennettu hyvätuloisille.

Ristiriitaiseksi tilanteen tekee se, että myös hallitus on myöntänyt, että yhteiskunnan eriarvoistuminen on aikamme suurimpia haasteita. Hallitus on jopa sanonut eriarvoistumisen olevan Suomen suurin turvallisuusuhka. Samalla hallitus on tehnyt poikkeuksellisen arvovalinnan siinä, että se ei edes tavoittele tuloerojen kaventamista.

Eriarvoisuuden kasvu on väärä suunta ja suuri ongelma on se, että osan köyhyys on niin syvää, että perusturvalla ei enää tule toimeen. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien määrä kasvaa, vaikka tuki on suunniteltu aivan viimesijaiseksi. Tutkimuksista tiedetään, että esimerkiksi matalalla koulutus- ja palkkatasolla on yhteys heikompaan terveyteen ja hyvinvointiin. Huono-osaisuus on myös monin tavoin periytyvää. Antamalla köyhyyden jatkua hallitus on vaarassa luoda uutta vähäosaisten sukupolvea. Nyt elettyä köyhyyttä emme voi heille takaisin maksaa.

Arvoisa puhemies,

Olemme kokeneet kolme peräkkäistä ennätyslämmintä vuotta. Lämpeneminen kiihtyy, merenpinta nousee ja tuulet puhaltavat voimakkaammin. Ilmastonmuutos etenee ennusteita rajummin. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat jo täällä, mutta kunnianhimoiset tavoitteet ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi puuttuvat edelleen. Myös tulevassa budjetissa hallitus jatkaa fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytön tukemista, vaikka esimerkiksi turve on ilmastovaikutuksiltaan pahempaa kuin kivihiili. 

Pariisin ilmastosopimuksen solmimisesta tuli eilen kaksi vuotta.  Ilmastokriisiin vastaaminen edellyttää laajempia toimia  kuin mihin hallitus on pystynyt. Ilmastonsuojelulla voidaan luoda mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille. Metsään mennään pahasti silloin, kun biotaloushuumassa pienennetään metsien hiilinielua ja vaarannetaan luonnon monimuotoisuus. Näin tekemällä hallitus jättää tulevaisuuden sukupolville valtavan ilmastovelan. Se on velka, joka kasvaessaan voi vaarantaa koko yhteiskunnan.

Arvoisa puhemies,

Vihreät seuraavat tarkasti, kuinka hallitus suhtautuu asiantuntijoiden ehdotuksiin yritystukien leikkaamistarpeesta sekä perhevapaajärjestelmän uudistamisesta. Isoja rakenteellisia uudistuksia on tehtävä, vaikka hallitus onkin ollut haluton ja hidas näiden uudistusten eteenpäin viemisessä.

Suomen yritystukijärjestelmä polkee paikallaan. Yritystukia maksetaan nyt noin 4 miljardin edestä. Tutkimusten mukaan vain 11 prosenttia kaikista tuista on taloutta uudistavia, ja useat tuet on osoitettu tehottomiksi. Fossiilisten polttoaineiden käyttö hidastaa ilmastonsuojelua ja kasvattaa kustannuksia, tehottomat yritystuet vääristävät kilpailua ja estävät talouden kehittymistä.

Lisäksi perhevapaajärjestelmän uudistaminen auttaisi nostamaan työllisyysastetta. Samaan aikaan äitien asema työelämässä paranisi ja isien asema kotona vahvistuisi. Näin vahvistettaisiin tasa-arvoa suomalaisessa yhteiskunnassa. 

Arvoisa puhemies,

Hallitus jatkaa eriarvoistavaa, koulutusvastaista, lyhytnäköistä ja näköalatonta politiikkaansa myös ensi vuonna. Kuten aiemmin sanottu, hallitus jättää tuleville sukupolville ilmastovelkaa, osaamisvelkaa ja köyhyysvelkaa. Me olemme sitä mieltä, että on tullut aika keskustella hallituksen politiikan pitkäaikaisista vaikutuksista suomalaisten arkeen. Hallituksen valitsema tie ei ole kestävä ja siltä puuttuu tulevaisuuden visio. 

Arvoisa puhemies,

Näillä perustein esitän vihreiden vastalauseen mukaisen epäluottamuslauseen hallitukselle. Viikko aiemmin sata vuotta juhlinut rakas maamme Suomi ansaitsisi paljon parempaa talouspolitiikkaa.