— Krista Mikkonen

Krista Mikkosen ryhmäpuhe selonteosta Suomen osallistumisen jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa 27.6.2018

Arvoisa puhemies,
 
Kesäkuussa 2014 ISIL ryhtyi kokoamaan voimia islamilaisen kalifaatin muodostamiseksi Irakiin. Sen brutaalit ihmisoikeusrikokset herättivät nopeasti paikallisen ja kansainvälisen vastareaktion.
 
Laaja kansainvälinen ISILin vastainen koalitio aloitti toiminnan Irakissa syksyllä 2014. Suomi päätti maaliskuussa 2015 osallistua koalition sotilaalliseen OIR-operaatioon kouluttamalla Pohjois-Irakin kurdijoukkoja.
 
Toiminta on ollut tuloksekasta. Vuonna 2014 Irakin pinta-alasta ISILin hallussa oli 40 prosenttia, enää vain 2 prosenttia.
 
Tämä eduskunta käsittelee nyt kolmannen kerran Suomen jatkamista OIR-operaatiossa. Jatkosta on päätetty aina vuodeksi kerrallaan. Vihreät kannattavat valtioneuvoston esitystä Suomen osallistumisen jatkamisesta vuoden 2019 ajan.
  
Irakin vakauttaminen ja alueiden takaisinvaltaaminen terroristijärjestö ISILiltä ovat kansainvälisesti tärkeitä tavoitteita, joita meidän tulee olla tukemassa. Koulutusyhteistyö on Suomelle luonteva tapa tähän.
 
Arvoisa puhemies,
 
On kuitenkin joitakin kysymyksiä, joita tässä yhteydessä on nostettava esille.
 
Ensimmäinen niistä on Irakin sisäpoliittinen kehitys.
  
Irakin pääkaupungin Baghdadin ja Pohjois-Irakin Kurdistanin autonomisen alueen välit kiristyivät syksyllä 2017, kun Kurdistan järjesti kansanäänestyksen itsenäistymisestään.
 
On tärkeää, että myös jatkossa kurdien oikeuksia kunnioitetaan, samalla kun Irakin yhtenäisyys säilyy. Olisi kestämätöntä olla mukana operaatiossa, jos autettavat osapuolet, Pohjois-Irakin kurdit ja maan keskushallinto, ajautuisivat sotajalalle. Kurdistanin itsehallintoalueen vaalit syksyllä ovat tässäkin mielessä tärkeä virstanpylväs.

Toinen kysymys on poliittinen kehitys pääkaupungissa Baghdadissa. Toukokuussa pidettyjen vaalien voittajaksi nousi hengellisen shiiajohtaja Al-Sadrin liittouma, (jossa oli mukana myös kommunistipuolue ja maallistuneita liikkeitä.)
 
Se lupasi muutosta nykypolitiikkaan, panostamista jälleenrakennukseen sekä kansalaisten peruspalvelujen parantamiseen. Al-Sadr on vastustanut sekä USA:n että Iranin vaikutusvallan kasvua Irakissa.

Meidän on seurattava tarkasti Irakin sisäpoliittista kehitystä ja ennen kaikkea suhtautumista kansainvälisesti tuettuihin operaatioihin. Voimme jatkaa toimintaa Irakissa vain, jos sille on Irakin hallituksen varaukseton tuki.
 
Kolmas kysymys on pitkään valmistellun mahdollisen NATO-koulutusoperaation alku Irakissa. Valtioneuvoston piirissä on kaavailuja Suomen osallistumiseksi tähänkin operaatioon. Siksi olisi ollut paikallaan, että eduskunta olisi saanut kaiken käytettävissä olevan tiedon myös siitä tässä samassa yhteydessä. Nyt se kuitataan vain lyhyellä maininnalla selonteossa.

Arvoisa puhemies,
 
Neljäntenä haluan nostaa esiin Irakin pakolaisiin liittyvän inhimillisen näkökulman.

ISILin brutaali voimankäyttö pakotti miljoonat ihmiset pakenemaan kodeistaan. Nyt lähes neljä miljoonaa on voinut palata takaisin. Silti maan sisäisiä pakolaisia on yli kaksi miljoonaa.
 
Myös Suomeen on tullut Irakista paljon turvan etsijöitä. Pari vuotta sitten heitä oli enemmistö meille tulleista pakolaisista.
 
Olemme huolestuneena seuranneet, että ihmisiä on palautettu olosuhteisiin, joissa heidän turvallisuutensa ei ole ollut taattu. Näissä kysymyksissä Suomen on noudatettava tarkasti varovaisuusperiaatetta. Ketään ei saa palauttaa tilanteisiin, jossa hänen turvallisuuttaan ei voi taata.
 
Ongelmat turvapaikkaprosessin tulkkauksessa ja oikeusavussa ovat lisänneet riskiä, että kaikkia turvan tarpeessa olevia ihmisiä ei ole pystytty tunnistamaan.
 
Nyt, kun ruuhka hakemusten käsittelyssä on purkautunut, Maahanmuuttoviraston on käsiteltävä uudelleen hakemukset, jotka on aiemmin kiireessä käsitelty huolimattomasti. Pakkopalautukset Irakiin on keskeytettävä, kunnes on varmaa, että turvapaikkaprosessi takaa hakijoiden oikeusturvan ja ihmisoikeudet.

Arvoisa puhemies,
Viimeisenä nostan esiin Irakin laajemman vakauttamisen, joka ISILin vastaisen taistelun jälkeen on ensisijaista. Siinä sotilaallisen kriisinhallinnan, siviilikriisinhallinnan, humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön tulee muodostaa kokonaisuus. 
Suomella on aikanaan ollut hyvin vilkkaat taloussuhteet Irakiin. Olisi hyvä, että kriisistä toipuville alueille, humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön rinnalla, tulisi mahdollisimman nopeasti yksityisen sektorin toimeliaisuutta.
 
Kaikessa kehityksessä Irakissa tulee erityisesti panostaa tyttöjen ja naisten asemaan ja heidän koulutukseensa. Naisissa on myös Irakin tulevaisuus.
 

Jaa sivu: