Krista Mikkosen puhe puoluevaltuuskunnassa 17.11.2018

Hyvä valtuuskunta, hyvät vihreät, Luonnonvarapolitiikka on kokenut uuden tulemisen. Metsien käyttö ja kaivokset puhuttavat. Ympäristö- ja talousarvot ovat paikoitellen törmäyskurssilla ja sosiaalinen kestävyyskin askarruttaa.

Metsät ovat aina olleet tärkeitä meille suomalaisille. Ne ovat hyvinvointimme lähde, niin henkisesti kuin taloudellisestikin. Ne ovat myös suomalaisen luonnon monimuotoisuuden linnake.

Metsät ovat nousseet uuteen rooliin ilmastopolitiikan myötä. Metsien kyky toimia hiilinieluna on ratkaisevaa ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Hyvät ystävät,

Meillä on vain yksi maapallo. Se ei voi hyvin.

Luonnon monimuotoisuus katoaa hälyyttävästi.

Meneillään on kuudes sukupuuttoaalto. Toisin kuin planeettamme kohdanneet aiemmat sukupuuttoaallot, tämä on yhden lajin aiheuttama. Meidän ihmisten.

Edellinen sukupuuttoaalto koettiin 65 miljoonaa vuotta sitten, joka tuhosi dinosaurukset ja monet maa- ja merieläimet. Syynä oli todennäköisesti asteroidien törmäys. Nyt siis käsillä on yhtä massiivinen lajien häviäminen.

Luonto köyhtyy kaikkialla maailmassa, myös meillä. Suomi on sitoutunut pysäyttämään monimuotoisuuden vähenemisen vuoteen 2020 mennessä. Sipilän hallitus on jo tunnustanut, ettei siihen päästä.

Tarvitaan kiireesti merkittävästi vaikuttavampia toimia, mitä nykyhallitus on kyennyt tekemään.

Vihreä eduskuntaryhmä julkaisi eilen monimuotoisuuspaketin. Siinä esitämme konkreettisia toimia lajikadon pysäyttämiseksi ja monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Suojeluohjelmia on vahvistettava. Luonnonsuojelualueiden rahoituksen taso on nostettava sataan miljoonaan euroon vuodessa.

Suojelutarpeessa ovat erityisesti suoluontomme ja eteläisen Suomen metsät. Sipilän hallitus on laiminlyönyt näiden suojelun.

Se leikkasi ensitöikseen rajusti METSOn rahoitusta, minkä vuoksi Etelä-Suomen metsien suojelu on hidastunut.

Toteutusvalmista soidensuojeluohjelmaa nykyhallitus ei ole toimeenpannut. Se pitää tehdä ensi hallituskaudella.

METSO-ohjelmaa tulee jatkaa, kunnes etelä-Suomen metsistä 10 prosenttia on suojeltu, nyt niistä on tiukan suojelun piirissä noin kolme prosenttia. On myös varmistettava pohjoisen Suomen metsien riittävä suojelutaso.

Suot, kosteikot ja lintuvedet tarvitsevat ennallistamista. Yhtään uutta suota ei enää pidä avata turpeenotolle.

Hyvät vihreät ystävät,

Luonnonsuojelualueilla ei ratkaista monimuotoisuuden turvaamista, se ratkaistaan talousmetsissä. Metsänhoitotavat on saatava kestävämmälle tolalle.

Lahopuiden ja järeiden säästöpuiden määrää pitää lisätä, maanmuokkausta ja kesähakkuita rajoittaa.

Valtion omissa metsissä avohakkuut tulee siirtää historiaan. Niissä tulee siirtyä peitteiseen kasvatukseen ja ottaa käyttöön FSC-sertifikaatti.  

Metsähallituksen tuottotavoitetta on laskettava. Nyt ylisuuri tuottotavoite on ajanut valtion hakkaamaan metsiä yhä nuorempina sekä virkistys- ja luontoarvoiltaan merkittäviä metsiä.

Luonnonvaraisista vaelluskalakannoistamme on jäljellä vain rippeet. adot ja muut esteet estävät kaloja pääsemästä perinteisille kutupaikoilleen.

Tärkeimmät virtavesikohteet on avattava kalojen nousulle. Voimalaitosyhtiöiden on aika osallistua kustannuksiin.

Erityinen vastuu meillä suomalaisilla on saimaannorpan suojelusta. Norppa elää vain meillä – jos se häviää Saimaalta, se häviää koko maailmasta.

Viime aikoina norpan kanta on kääntynyt kasvuun kaikkien Pullervo-fanien riemuksi. Meidän Vihreiden tehtävä on varmistaa, että tämä suunta pysyy.


Hyvät vihreät,

Metsät ratkaisevat myös sen, miten pystymme torjumaan ilmastonmuutosta.

Kansallinen ilmastopaneeli kertoi viikko sitten, mitä ilmastonmuutoksen pysäyttäminen 1,5 asteeseen vaatii Suomelta. Siinä avainasemaan nousevat nielut.

Metsät, maaperät ja suot pystyvät siihen, mihin ihmisen teknologia ei aukottomasti pysty: sitomaan hiiltä ilmakehästä.

Ilmastonmuutoksen torjuntaan meillä on kaksi keinoa: päästöjen vähentäminen ja hiilen sitominen ilmakehästä. Tarvitsemme molempia yhtä aikaa.

Nielujen kasvattaminen on helpoin ja halvin keino torjua ilmastonmuutosta. Fossiilisten päästöjen vähentäminen on paljon vaikeampaa.

Jos nielut pienenevät, päästöjä on vähennettävä vielä nykyistä radikaalimmin. Jo ennestään Vaikea tehtävä päästä Pariisin sopimuksen ilmastotavoitteisiin muuttuu mahdottomaksi.

Silti Sipilän hallitus kaavailee metsähakkuiden merkittävää lisäämistä. Se on järjetöntä.

Hallituksen tavoittelema hakkuiden lisäys 80 miljoonaan kuutioon pienentäisi hiilinielun puoleen vuoteen 2014 verrattuna. Ja nielu pysyisi kitukasvuisena vähintään vuosikymmeniä.

Hakkuita ei kerta kaikkiaan voi kasvattaa nykytasosta. Se ei ole ilmastolle kestävää.

Se tarkoittaa, että suunnitelluille uusille jättiselluhankkeille ei ole enää tilaa Suomessa.

Tutkijat ovat pitkään varoittaneet, että hakkuiden lisääminen tekee tyhjäksi kaikki Suomen päästövähennykset vuoteen 2030 mennessä. Näin sanoo myös hallituksen oman ilmastostrategian vaikutusarvio.

Hallituksella on kuitenkin metsäpolitiikassa valikoiva kuulo. Tutkijoiden viesti on kaikunut kuuroille korville, sen sijaan metsäteollisuuden sanoma on mennyt hyvin  perille.

Ilmastokeskustelussa liikkuu paljon puolitotuuksia ja vääriä väittämiä.

Yksi näistä on väite siitä, että kun metsät kasvavat hakkuita enemmän, myös hiilinielu kasvaa.

Asia ei ole näin yksinkertainen.

Eri ikäinen metsä sitoo hiiltä eri tavalla. Avohakkuun jälkeen kestää vähintään 20 vuotta ennen kuin istutettu metsä alkaa toimia hiilinieluna. Sitä ennen myllätty maaperä vapauttaa enemmän hiiltä kuin hennot taimet pystyvät sitomaan.

Suomalaisten metsien hakkuukierto on lyhentynyt. Metsiä hakataan yhä aikaisemmin, jolloin puut ehtivät sitoa  ja varastoida hiiltä vähemmän.

Metsien hakkaaminen nykyistä vanhempina olisi helppo tapa kasvattaa hiilinieluamme. Metsänomistajille pitäisikin ryhtyä maksamaan siitä, että hakkuita lykätään ja nielua vahvistetaan.

Toinen usein kuultu väärä väite liittyy siihen, että sama se on, kasvavatko metsät nyt vai sadan vuoden päästä. Siksi nielua voisi pienentää nyt, jos sen annetaan palautua myöhemmin.

Väärin. Seuraavat parikymmentä vuotta ovat kriittisiä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Sadan vuoden päästä on jo myöhäistä.


Hyvät ystävät,

Ulkomaiset kaivosyhtiöt ovat lisänneet aktiivisuuttaan Suomessa ja ympäri maata on syntynyt kaivoksiin liittyviä konflikteja.

Ei ihme, sillä kaivoslainsäädäntömme on yksi maailman löperöimmistä. Se suorastaan yllyttää mineraalivarojen ryöstökäyttöön.

Kuka tahansa voi varata minkä alueen tahansa malminetsintään pelkällä ilmoituksella. Jos arvokasta mineraalia löytyy, löytäjä saa sen pitää ilman kummempia korvauksia.

Ulkomaiset kaivosyhtiöt vetävät verosuunnittelulla välistä voitot. Verotuloja kaivokset jättävät Suomeen vain 2,4 prosenttia malmin arvosta. Ympäristötuhot jäävät kaivoksen lopetettua veronmaksajien siivottaviksi.

Miksi kummassa me sallimme tällaista?

Suomen kaivoslaki tarvitsee välitöntä tiukentamista.

Tarvitaan louhintamäärään perustuva kaivosvero. Se estää veronkiertoa, kannustaa aloittamaan toiminnan vasta kyllin rikkaissa esiintymissä ja vähentää jätteen määrää.

Löytäjä saa pitää -periaatteesta pitää luopua. Malmit ovat yhteistä omaisuuttamme, ja valtion on oikeus saada niistä järjellinen korvaus.

Kunnilla tulee olla yksiselitteinen oikeus kieltää malminetsintä ja kaivostoiminta alueellaan. Etsintää ei pidä sallia luonnonsuojelualueilla.

Kaivosteollisuutta tarvitaan, mutta sille ei pidä uhrata mitä tahansa. Kaivosten hyödyt on tarkoin punnittava niiden haittoihin.

Hyödyt ovat väliaikaisia, haitat usein liiankin pysyviä.

Näin on myös Heinäveden alueelle ja ympäryskuntiin suunnitellun grafiittikaivoksen suhteen. Avolouhoksen ympäristöhaitat olisivat massiiviset ja tuhoaisivat Saimaan alueen ainutlaatuista järviluontoa kenties peruuttamattomasti.

Suunniteltuja avokaivoksia puhtaan veden äärelle ei tule sallia.

Osallistun ensi viikolla Puolueiden kansainvälisen demokratiayhteistyön Demon järjestämälle matkalle Mosambikiin. Tapaamme kansanedustajaporukalla paikallisia kollegoja tukeaksemme heitä kaivosalan demokraattisen hallinnan lisäämisessä.

Tilanne on vähän kuin sokea taluttaisi toista sokeaa. Voi olla, että meillä on enemmän opittavaa Mosambikista kuin heillä on meiltä.


Hyvät ystävät,

Nyt käydään taistelua ympäristöstä. Kenen ehdoilla määritetään kestävä hakkuutaso? Kuinka paljon toimia ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatii? Asetetaanko kaivospolitiikassa raha ympäristön edelle?

Tämä taistelu on meidän voitettava. Sillä kyse on koko planeetan tulevaisuudesta.

Ilmastosta puhuvat nyt kaikki. Huoli on yhteinen.
Mutta se ei saa jäädä puheen tasolle, tarvitaan tekoja.

Tarvitaan tekoja myös silloin - ja erityisesti silloin - kun se on ristiriidassa teollisuuden lyhytnäköisen taloudellisen hyödyn kanssa. Silloin kun fossiilisten veroedut ja yritystuet pitää lopettaa. Ja silloin kuin metsähakkuiden määrää ei voi kasvattaa.

Tarvitaan tekoja silloin, kun kuluttajien käytöstä pitää ohjata verottamalla ympäristölle ja ilmastolle haitallista toimintaa. Silloin kun liikennettä ohjataan kohti päästöttömyyttä.

Ilmastonmuutosta ei torjuta puheilla, sitä torjutaan teoilla.

Hyvät ystävät, siihen tarvitaan meitä Vihreitä, sillä muissa puolueissa jäädään liian usein vain puheen tasolle.

Eduskuntavaaleista on tehtävä ilmastovaalit. Niiden tulos ratkaisee, kuinka Suomi kykenee torjumaan ilmastonmuutosta ja pystymmekö tarjoamaan ratkaisuja myös muulle maailmalle. Hyvät ystävät, tarvitsemme vihreän vaalivoiton.


Hyvät ystävät,

Ihan lopuksi haluan nostaa esiin aivan erityisen iloisen uutisen. Sellaisen, joka osoittaa, että maailma muuttuu, kun sitä muutetaan.

Suostumus2018-kansalaisaloite on kerännyt tarvittavat 50 000 nimeä ja se tulee käsiteltäväksi seuraavalle eduskunnalle.

Meillä on tällä hetkellä voimassa lainsäädäntöä, joka ei kunnioita ihmisten oikeutta omaan kehoonsa. Lain mukaan raiskaus on raiskaus vain silloin, kun uhria vastaan on käytetty tai uhattu käyttää väkivaltaa.

Kuitenkin tiedämme, että raiskaustilanteessa moni uhri jähmettyy. Väkivaltaa tai edes sillä uhkaamista ei tarvita.

Vain määrittelemällä raiskaus suostumuksen puutteen kautta varmistetaan, että uhrit saavat oikeutta ja jokaisen oikeutta päättää omista rajoistaan kunnioitetaan.

Ruotsi on hoitanut jo tämänkin asian kuntoon. Kansalaisaloitteen 50 000 allekirjoitusta osoittavat, että suomalaiset haluavat samaa.

Tarvitsemme vihreän vaalivoiton, niin saadaan tämäkin asia korjattua ensi kaudella.