Vihreät julkaisivat tavoitteensa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kehittämiseen ensi vaalikaudella

Outi Alanko-Kahiluoto ja Ville Niinistö

Korkeakoulutus ja tutkimus ansaitsevat kunnianpalautuksen. Vihreä eduskuntaryhmä julkaisi tavoitteensa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kehittämiseen ensi vaalikaudella. Vihreät vaativat muutosta muun muassa korkeakoulujen rahoitukseen ja jatkuvaan oppimiseen.

Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluodon mukaan yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tarvitaan luottamusta ja työrauhaa. Sitä voidaan edesauttaa turvaamalla riittävä ja ennakoitava perusrahoitus. Vihreät tavoittelee ensi vaalikaudella yli miljardin euron lisäpanostusta koulutukseen ja tutkimukseen, josta 180 miljoonaa menisi yliopistojen ja 80 miljoonaa ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen.

- Korkeakoulujen rahoitusmalleja tulisi selkeyttää vähentämällä indikaattoreiden määrää. Rahoitusmalliin olisi lisättävä kiinteä perusrahoitusosuus ja tuotettuihin opintojaksoihin perustuva rahoituselementti. Vastikkeettoman perusrahoituksen osuudeksi pitäisi saada 20 prosenttia rahoituksesta, Alanko-Kahiluoto sanoo.

Polku korkeakouluihin ja jatkuvan oppimisen piiriin tulee olla kansanedustaja Ville Niinistön mielestä aidosti avoin kaikille. Vihreät haluaa varmistaa, että mahdollisuus osaamisen täydentämiseen elämän varrella on mahdollista kaikille.

- Korkeakoulutus ja oman osaamisen kehittäminen elämän varrella eivät saa olla vain hyvin toimeentulevien oikeus. Jatkuvaan oppimiseen on tehtävä 65 miljoonan euron panostus, jolla voitaisiin muun muassa laajentaa ja kehittää avoimien yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opetustarjontaa. Avoimia korkeakouluopintoja pitäisi myös tarjota maksuttomasti niille, joilla ei ole korkeakoulututkinnon suoritusoikeutta. Tasa-arvoa voitaisiin parantaa myös järjestämällä valmentavia opintoja maahanmuuttajille ja varmistamalla, että vammaisuus ei estä opintoja, Niinistö sanoo.

Vihreä eduskuntaryhmä haluaa, että korkeakoulujen autonomiaa opiskelijavalinnoissa vahvistetaan ja vaatimukset ensikertalaiskiintiöistä poistetaan. Korkeakoulujen työntekijöiden ja tutkijoiden arjen sirpaleisuuteen on myös puututtava.

- Korkeakoulujen työntekijöiden ja tutkijoiden arkeen tarvitaan vakautta. Sillä taataan se, että tiede, innovaatiot ja tutkimus saavat houkuteltua hyviä osaajia. Tarvitaan paremmin organisoituja tutkijapolkuja. Kaikkien väitöskirjaa tekevien tulisi voida kuulua tutkijakouluun tai -yhteisöön, Alanko-Kahiluoto sanoo.

Vihreiden tavoitteena on nostaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. 

- Tulevina vuosina tiedepolitiikassa on keskityttävä tutkimusrahoituksen lisäämiseen korkeakouluille, Suomen Akatemialle ja Business Finlandille. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen nostaminen neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta edellyttää isoa julkista panostusta, mutta myös kasvavaa yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa elinkeinoelämän uudistamiseksi osaamisen edelläkävijyyden pohjalle. Tieteentekemisen edellytyksien parantamiseksi pitää myös perustaa opetusministerin salkkuun yhdistettävä poikkihallinnollinen tiedeministerin salkku. Tiedeministeri korostaisi tieteen merkitystä ja edistäisi myös tutkitun tiedon käyttöä päätöksenteossa, Niinistö sanoo.

Tutustu Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kunnianpalautus -julkaisuun täällä.