Arktisen ympäristön suojelu ja alkuperäiskansojen ihmisoikeudet EU:n arktisen politiikan keskiöön

Ville Niinistö ja Heidi Hautala

Vihreät järjestivät tänään keskustelutilaisuuden Euroopan unionin arktisesta ulottuvuudesta Arktisen neuvoston ulkoministerikokouksen yhteydessä Euroopan parlamentin jäsen Heidi Hautalan ja entisen ympäristöministeri Ville Niinistön luotsaamana Rovaniemellä kulttuurikeskus Korundissa.

- Arktis on monella tapaa erityisen herkkä alue. Arktinen neuvosto oli ensimmäisten joukossa tuomassa jo vuosia sitten esiin tutkittua tietoa siitä, että ilmastonmuutos lämmittää arktisia alueita hälyttävää vauhtia, Ville Niinistö sanoo. 

- Ilmastonmuutoksen vaikutukset Euroopan ainoan alkuperäiskansan saamelaisten kulttuuriin ja perinteisiin elinkeinoihin ovat katastrofaaliset, Heidi Hautala sanoo. 

- Olemme erityisen huolestuneista tiedoista, joiden mukaan Yhdysvallat vähättelee ilmastonmuutosta myös Arktisen neuvoston ulkoministerikouksen päätelmissä, Hautala ja Niinistö sanovat. 

Keskustelutilaisuudessa puhuivat myös muun muassa EU:n arktinen suurlähettiläs Marie-Anne Coninsx, saamelaiskäräjien ensimmäinen varapuheenjohtaja Heikki Paltto ja Suomen saamelaisnuorten varapuheenjohtaja Enni Similä.

- Arktisen alueen ja koko maailman intressissä on vakauden, vaurauden ja kestävän kehityksen edistäminen ja siksi EU osallistuu arktisen alueen haasteiden ratkaisemiseen. Yhteistyö arktisella alueella on avainasemassa kaikkien kumppanien kesken ja haluan edistää erityisesti nuorison ja naisten verkostoja, Coninsx sanoi. 

- Alkuperäiskansojen oikeudet tuntuvat menevän taaksepäin ja arktisten alueiden maankäytöstä puuttuu kokonaisvaikutusten arviointi. Jäämeren radasta olisi merkittävää haittaa poronhoitoalueille ja isot puunjalostustehtaat, vastuuton metsien käyttö ja kullankaivuu uhkaavat arktisen alueen luontoa ja elinympäristöä, Paltto sanoi.

- Nuorien täytyy päästä mukaan päättämään arktisen alueen tulevaisuudesta. Kyse on meidän tulevaisuudestamme, on tärkeää huolehtia että täällä voi asua jatkossakin. Valtaosa maailman biodiversiteetistä sijaitsee alkuperäiskansojen asuinseuduilla ja perinnetietomme on tärkeää ilmasto- ja ympäristökysymyksiä ratkaistaessa, Similä sanoi.

Lapin yliopiston arktisen keskuksen tiedeviestinnän päällikkö Markku Heikkilä painotti tilaisuudessa arktisen politiikan jatkuvuuden tärkeyttä nyt puheenjohtajuuden päättymisen jälkeen.

- Suomi on ollut 20-vuotta arktinen toimija ja tämän jatkumisesta täytyy huolehtia. Tämän toteutumisessa tärkeässä asemassa on tuleva hallitus. Tarvitsemme johdonmukaista kokonaisvaltaista arktista politiikkaa, Heikkilä sanoi.