Ville Niinistön puhe puoluevaltuuskunnassa 30.11.2019

Rakkaat ystävät,
Maailma, jossa elämme, on murroksessa.

Viimeiset pari sataa vuotta ihminen on pyrkinyt hyödyntämään yhä tehokkaammin maapallomme luonnonvaroja.
On poltettu hiiltä ja öljyä, kaivettu mineraaleja. Yhä enemmän, yhä syvempää, yhä koskemattomammista paikoista.
Ihminen on muokannut maapallomme luontoa ja ympäristöä peruuttamattomasti. Niitä koskemattomia paikkoja ei enää paljoa ole jäljellä.
Kaiken tämän seuraukset ovat nyt edessämme.

Ilmasto ei enää vain muutu, vaan se on hätätilassa. Luonto heikkenee, lajikato uhkaa jo miljoonan lajin tulevaisuutta. Ihmisen toiminnan on muututtava.
Tämän takia Euroopan parlamentti julisti viime viikolla ilmastohätätilan.
Tarvitaan välittömiä toimia, jotta voimme välttää ilmastokriisin kohtuuttomat seuraukset.
Parlamentti samalla velvoitti komissiota varmistamaan, että kaikki sen tulevat esitykset ovat Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen mukaisia, että ne eivät heikennä luonnon monimuotoisuutta, ja että eri politiikan lohkojen toimet tukevat yhdessä tätä tavoitetta.

Tutkijoiden viesti on koko ajan vahvistunut: jollemme pysty rajoittamaan ilmaston lämpenemistä 1,5 asteen tuntumaan, seuraukset ovat kohtuuttomat oman lajimme ja maapallon ekosysteemien tulevaisuudelle.
YK:n ympäristöohjelman tuorein selvitys tältä viikolta arvioi, että päästövähennysten tahtia maailmalla pitää viisinkertaistaa, jotta voisimme saavuttaa tämän Pariisin sopimuksen mukaisen tavoitteen.

Tämä velvoittaa meitä Suomessa ja Euroopassa.
Samalla kun meidän on tehtävä enemmän, voimme myös vaatia muilta enemmän.
Mitä parempia sääntöjä saamme luotua poluksi kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa, sitä vauhdikkaammin voimme ottaa käyttöön uutta päästöjä vähentävää osaamista.
Näitä sääntöjä meidän on luotava niin kansallisesti, Euroopan tasolla kuin maailmanlaajuisesti.
Kansainvälinen ilmastoliike, nuoret sukupolvet, odottavat meiltä päättäjiltä nyt vastuunkantoa.

Rakkaat ystävät,
Positiivinen uutinen on se, että politiikan suunta on muuttumassa.
Kotimaan politiikan arjen kohuissa sitä ei välttämättä huomaa, mutta Euroopassa on suunta muuttumassa, ja meidän suomalaisten on oltava aloitteellinen osa tätä muutosta.
Eurovaaleissa syntyi vahva vihreä aalto. Nykyinen europarlamentti on vihreämpi kuin koskaan – eikä se koske vain oman puolueryhmämme historiallisen korkeaa kannatusta.
Koko Euroopan tason politiikka on muuttumassa.

Jos Junckerin komissio viisi vuotta sitten vielä halusi purkaa ympäristösääntelyä paremman sääntelyn nimissä,
nyt uuden von der Leyenin komission päähuomio on ollut vihreän talouden ohjelmassa – green deal on nyt se, mistä kaikki puhuvat.
Tähän me vihreät olemme tähdänneet.
Nyt on meidän tilaisuutemme näyttää suuntaa Euroopan tulevaisuudelle.
Tätä työtä me vihreät teemme europarlamentissa.

Tällä viikolla uusi komissio nimettiin. Vihreistä annoimme komissiolle keltaista valoa, eli äänestimme tyhjää.
Emme voineet tukea komissiota siksi, että kuulemisissa kaikki komissaarit eivät olleet sitoutuneet kunnolla ilmastotavoitteisiin tai ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion puolustamiseen.
Komission koostumus on liikaa poliittinen kompromissi maiden johtajien välisen kaupankäynnin tuloksena, eikä heijasta täysin eurovaalien tulosta.
Emme halunneet myöskään torjua komissiota siksi, että suunta on kaikesta huolimatta kääntymässä parempaa kohti.
Keltainen valo oli merkki siitä, että olemme valmiita komission kanssa yhteistyöhön, kunhan se on valmis ekologisesti ja sosiaalisesti vastuulliseen politiikkaan.
Tämä on Euroopan tasolla vihreiltä iso hyppäys kohti vastuunkantajan roolia, sillä useimmilla muilla vihreillä puolueilla ei ole Suomen vihreiden kaltaista kokemusta hallituksessa toimimisesta.
Tämä asetelma on myös antanut meille suomalaisille mepeille, minulla ja Heidille, painoarvoa ryhmän työssä.

Olen vihreiden ryhmävastaavana energia-, teollisuus ja tutkimusasioissa tavannut ja neuvotellut lukuisten komissaarien kanssa uuden komission ohjelmasta.
On innostavaa olla osana tätä murrosta.
Viestini teille on, että Euroopan politiikan suunta on muuttumassa kovempaa kuin Suomessa ymmärretään.

Komission vihreän talouden ohjelmaa valmistellaan parhaillaan, mutta luonnos siitä tuli julki eilen Euractiv-median kautta.
Siksi voin sitä nyt myös siteerata.
Komissio suunnittelee mm: ilmastolakia, jossa sitoudutaan hiilineutraalisuuteen 2050 mennessä, päästövähennystavoitteen nostamista vähintään 50%:iin ja kohti 55%:ia vuoteen 2030 mennessä, laajaa vihreän talouden investointiohjelmaa, EU:n päästökaupan kiristämistä ja laajentamista merenkulkuun, energiaverodirektiivin uudistamista fossiilisten polttoaineiden vähimmäisverokantojen nostamiseksi, valtiontukisäädösten uusimista ympäristöratkaisujen vauhdittamiseksi, kaiken metsä- ja maatalouslainsäädännön sovittamista ilmasto- ja luontotavoitteisiin sekä ilmalle ja vedelle haitallisten aineiden käytön rajoittamista.

Kaikkien näiden toimien yhteisvaikutukset ovat mittavia, ja ne muuttavat koko taloutemme perustaa.
Jatkossa kilpailukykyään kasvattavat ne yritykset, jotka investoivat uuteen osaamiseen ja ympäristöteknologiaan.
Vihreän talouden ohjelma ei ole vain ohjelma päästöjen vähentämiseksi. Se on myös ohjelma Euroopan nostamiseksi uuden osaamisen, tutkimuksen ja teknologian kärkialueeksi.
Se on myös teollisuuden uudistamisen ja työpaikkojen luomisen ohjelma.
Siihen nivoutuu tiiviisti mukaan myös toinen iso murros, digitalisaatio.

Jotta Eurooppa voi pärjätä tässä murroksessa, on meidän myös uskallettava investoida tulevaan.
Kiina ja Yhdysvallat ovat ohittaneet meidät panostuksillaan tulevaisuuteen.
On huolestuttavaa, että tänä päivänä ei Euroopassa käytetä enää yhtä paljon rahaa puhtaan energian edistämiseen sekä tutkimuksessa että investoinneissa kuin 2010-luvun alussa.
Investoinnit täytyy kääntää välittömästi kasvuun, jos haluamme torjua ilmastonmuutosta tosissaan.
Tutkimusrahoitusta on lisättävä.
Aurinko- ja tuulivoima ovat jo nyt edullisimmat uusinvestointien kohteet energiantuotannossa.
Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden käyttöönottotahdin on moninkertaistuttava.
Itä-Euroopan maat tulevat kyllä mukaan päästövähennyksiin, mutta heidän puhtaiden energiaratkaisujen vauhdittamista on myös tuettava.
Maataloustuet on uudistettava hiiliviljelyä ja uusi ratkaisuja tukeviksi.

Kaikkeen tähään tarvitaan myös rahaa. Suurin haaste ilmastotoimille on investointilama.
Nyt tarvitaan julkisen sektorin panostuksia, jotta investoinnit puhtaaseen osaamiseen lähtevät liikkeelle.
Euroopassa nähdään nyt, että ilmastoinvestoinnit ovat merkittävä osa ihmisten luottamuksen palauttamista tulevaisuuteen.
Samalla kun ratkomme ilmastokriisiä ja turvaamme lastemme tulevaisuutta, luomme myös kestävän talouden työpaikkoja ja toivoa hyvästä arjesta ihmisille.

Euroopan investointipankki teki jo päätöksensä luopua fossiilisten polttoaineiden rahoittamisesta kokonaan ja ryhtyä ilmastopankiksi. Europarlamentissa keskustellaan paljon myös siitä, miten Euroopan keskuspankin rahapolitiikka voisi tukea ilmastonsuojelua.
Näin tapahtuu esimerkiksi, jos sen elvytysohjelma ostaa investointipankin vihreitä bondeja.
Seuraavaksi hyväksyttäväksi tulee kestävän rahoituksen pelisääntöjä määrittelevä esitys, jonka tavoite on luoda uskottavat kriteerit vihreänä markkinoiduille investoinneille ja ohjata myös yksityisen sektorin investointeja Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisiin kestäviin kohteisiin.

Myös Euroopan unionin tulevien vuosien rahoituskehys on osa keskustelua.
Suomessa usein puhutaan siitä, että budjettia pitää supistaa ja menoja leikata. Suomella on maine Euroopassa tiukan budjettilinjan maana.
Nyt tällainen linja voi vaarantaa Euroopan vihreän talouden investointiohjelman tulevaisuuden.
Siksi Suomen hallituksenkin on tehtävä parhaansa, että EU:n rahoituskehyksessä kasvava osa menee tutkimukseen ja uuden ilmastosaamisen käyttöönottoon.
Tässä meillä ei ole varaa epäonnistua.
Suomen kannattaa olla edelläkävijä tässä murroksessa, niin toimillaan Euroopan unionissa kuin kotimaan päätöksissäkin.
Siksi kannustan hallitusta toteuttamaan ripeästi toimia, jotta sen rohkea tavoite tehdä Suomesta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä toteutuu.

Rakkaat ystävät,

Olemme nyt täällä Suomen Turussa, Itämeren aaltojen rannalla.
Täältä on jo vuosisatoja kuljettu veden yli muualle Eurooppaan. Tieto on kulkenut, ihmiset ovat liikkuneet, kauppa on käynyt.
Turussa on aina ajateltu niin, että Aurajoen rannoilla pärjätään kun ymmärrämme paikkamme ajan virrassa.
Olemme olleet niin portti länteen kuin portti tietoon ja osaamiseen.
Täältä on lähdetty keskiajalla rehtoriksi Pariisin yliopistoon, sitten sitä tietoa on tuotu takaisin.
Turun Akatemia perustettiin jo vuonna 1640. Turussa menneisyys ja tulevaisuus ovat alati läsnä.

Kun tiedämme, mistä tulemme, ymmärrämme myös paremmin, mihin haluamme mennä.
Täällä on hyvä hetki myös nyt muistaa vahvuutemme.
Turussa tehdään yhä maailman suurimpia risteilijöitä – mutta niitä ei enää tehtäisi, jollei suomalainen ympäristöteknologia olisi maailman parasta.
Wärtsilät ja muut meriteollisuutemme osaavat saavat markkinoita, kun puhdistamme maailman merenkulkua päästöistä.
Nyt Turun yliopistossa, kiitos Rinteen hallituksen, päästään panostamaan myös tekniikan tutkintoanto-oikeuden laajentamiseen myötä automatisaatioon ja materiaalitekniikkaan.
Varsinais-Suomessa on myös Suomen vilja-aitta – mutta myös merkittävät ravinnepäästöt Itämereen, savimaalla kun elämme.
Se, mikä nyt on osa ongelmaa, voi olla osa ratkaisua.
Paraisilla Ilkka Herlin, Soilfood ja kumppanit kehittävät kiertotalouslannoitteita ja hiiliviljelyä, jotta maatalous voi olla ilmastonsuojelun väline ja vetemme puhdistuvat liikaravinteista.

Suomalainen teollisuus ei ole enää sitä muiden puolueiden muistelemaa 1970-luvun savupiipputeollisuutta, jota pitää suojella ympäristövaatimuksilta.
Teollisuutemme ja maa-ja metsätaloutemme pärjää, kun se on osa ilmastoratkaisua.
Siihen tarvitsemme panostusta tutkimukseen ja osaamiseen, mutta myös talouden pelisääntöjen uudistamista.
Me suomalaiset ja eurooppalaiset pärjäämme, kun valjastamme taloutemme olemaan osa ilmastoratkaisua.
Tämä on viesti, joka meidän on lähetettävä täältä Aurajoen rannoilta maailmalle.
Maailman parantaminen on tehtävämme.
Hyvää kokousta kaikille.