— Iiris Suomela

Iiris Suomelan ryhmäpuhe 17.12.2019

Kuva Iiris Suomelasta

Ensi vuonna alkaa uusi vuosikymmen ja sitä myötä uusi aikakausi. Siksi on ollut hienoa nähdä, miten Suomi ja pääministeri Marinin hallitus ovat nousseet kansainvälisesti juhlituksi esimerkiksi siitä mitä 2020-luvun politiikka voi parhaimmillaan olla. 

Olennaisinta on, että tämä edelläkävijyys näkyy rohkeutena tarttua käytännön toimiin. Tasa-arvotyö ei nimittäin ole pelkkiä juhlapuheita. Tarvitaan myös uskallusta tunnistaa epäkohtia ja puuttua niihin, vaikka se vaatisi erittäin epämiellyttävien asioiden tuomista julki.

Joka kolmas suomalaisista naisista on kokenut elämänsä aikana väkivaltaa. Seksuaalisen häirinnän kohdalla luku on vielä järkyttävämpi: 80 % on kokenut häirintää. Sukupuolittunut väkivalta onkin yksi Suomen suurimmista ongelmista. 

Tämän hallituksen tavoite on, että jatkossa yksikään väkivallan uhkaa kokeva ei jää yksin. Se vaatii niin lakien uudistamista kuin kunnon lisäpanostuksia väkivaltaa torjuviin palveluihin. Niin tämä hallitus tekee.

Turvakoteja ja seksuaalirikosten uhrien tukikeskuksia perustetaan tällä hallituskaudella ennätystahtiin. Auttaviin puhelimiin ja muihin matalan kynnyksen palveluihin panostetaan. Yhdenkään ihmisen ei pidä joutua kuuntelemaan varatun numeron piippausta hädän hetkellä. Samalla poliisien määrää lisätään ja kaikkien viranomaisten osaamista yhdenvertaisuus- ja ihmisoikeusasioissa kehitetään.

Myös päiväkotien ja koulujen yhdenvertaisuus- ja seksuaalikasvatukseen panostetaan, jotta jokaiselle on pienestä pitäen selvää, miten omia ja muiden rajoja kunnioitetaan.

Yhdenvertaisuus vaatii toimia politiikan jokaisella osa-alueella. Tiedossa on, että juuri tytöt, naiset ja vähemmistöjen edustajat kärsivät kaikista eniten kriiseistä - oli kyse sitten ilmastokatastrofista tai sodasta. Siksi tasa-arvoa, ilmastotoimia ja rauhaa ei voi erottaa toisistaan.

Juuri vakaan ja turvallisen tulevaisuuden tähden tämän hallituksen tärkein tavoite on rakentaa maailman ensimmäinen hiilineutraali hyvinvointivaltio. Viime viikon surullisenkuuluisaksi kääntynyt Madridin ilmastokokous vain vahvistaa Suomen ja Euroopan merkitystä ilmastonmuutoksen hidastamisessa.

Kun suurvaltojen johto kääntyy kohti itsekästä ja lyhytnäköistä oikeistopopulismia, meidän on noustava entistä vahvemmaksi vastavoimaksi puolustamaan maapallon pitämistä elinkelpoisena. Me emme saa antaa tämän maailman bolsanarojen ja trumpien tuhota lasten tulevaisuutta. Aikaa ei ole hukattavaksi.

Ilmastonmuutos ei ole jossain hamassa tulevaisuudessa, vaan sen vaikutukset näkyvät jo nyt. Australiassa roihuavat valtavat maastopalot. Venetsian upeat maailmanperintökohteet hukkuvat Välimereen. Lähi-idässä vesi ja viljelymaa loppuvat kesken jo pitkään pahentuneen kuivuuden ja aavikoitumisen tähden, mikä kiihdyttää alueen konflikteja. Tämä näkyy kipeällä tavalla esimerkiksi Syyriassa.

Siksi ilmaston elinkelpoisuudesta huolehtimisella on yhä keskeisempi rooli sotien ennaltaehkäisyssä, mikä lienee tämän salin jaettu tavoite. Se on sitä kuuluisaa ”paikan päällä auttamista”.

Samalla ei pidä unohtaa, että pohjoinen luonto on ilmastonmuutokselle kaikista haavoittuvaisin. Maapallon keskilämpötilan nousu voi johtaa jopa kolminkertaiseen lämpenemiseen arktisella alueella. Uhattuna on paitsi Lapin ainutlaatuisen kaunis luonto, myös matkailu ja kaikki muut säällisestä säästä riippuvaiset elinkeinot.

Tämän kehityksen pysäyttämisessä Suomen on otettava aktiivinen rooli. Näin toimimme Madridin ilmastokokouksessa ja näin toimimme myös kotimaassa.

Suomen luontoa ei suojella missään muualla kuin täällä, ja siksi hallitus tekee historiallisen 100 miljoonan panostuksen luonnonsuojeluun. Lisäksi valtiovarainvaliokunta esittää lisäpanostusta luontomatkailuun ja kansallispuistojen kunnossapitoon, jotta yhä useampi pääsee nauttimaan maamme upeista luontokohteista.

Ilmastotoimia tämä hallitus tekee ensi vuonna kahden miljardin euron edestä, kuten budjettimietinnön alussa kuvataan. Me investoimme raiteisiin, pyöräteihin sekä niin kotien kuin yritysten energiaremontteihin.

Muutos kohti hiilineutraalia taloutta ei tapahdu suurella loikalla vaan miljoonin pienin askelin. Siksi on syytä varmistaa, että jokainen eteenpäin astuva saa vanhan tilalle jotain uutta - mielellään jotain entistä parempaa. Muutos ei nimittäin ole sama asia kuin luopuminen.

Siksi ilmastotoimet kulkevat käsi kädessä hyvinvointivaltion kehittämisen kanssa. Perusturvaa korotetaan, pienituloisten verotusta kevennetään, sosiaali- ja terveydenhuoltoa kehitetään ja koulutukseen panostetaan. Näin varmistetaan, että kaikki pysyvät mukana muutoksessa.

Hiilineutraalin hyvinvointivaltion rakentaminen on haastavaa mutta ei mitenkään mahdotonta. Maailman parhaiden yhteiskuntamallien rakentamiseen on Suomessa pystytty ennenkin - nimenomaan vaikeina aikoina.

Nykymuotoinen hyvinvointivaltio rakennettiin kahden maailmansodan raunioille. Samalla se rakennettiin halvan fossiilisen energian varaan.

Nyt on täysin selvää, että tämä aika on ohi.

Jopa Yhdysvaltain kovimmat kapitalistit vetävät sijoituksensa pois fossiilitaloudesta

Ei hyvää hyvyyttään, vaan koska helposti hyödynnettävät ja halvat fossiiliset polttoaineet alkavat loppua. Fossiilitalouden riskit ovat yksinkertaisesti liian kovat ainakin institutionaalisille sijoittajille, kuten tuhansien ihmisten eläkevaroja hallinnoiville rahastoille. Samalla esimerkiksi raideinvestoinnit ja uusiutuva energia tarjoavat vakaan, houkuttelevan sijoituskohteen.

Tätä finanssitalouden murrosta ei ole syytä vähätellä. Samalla on kuitenkin selvää, ettei nykymallinen fossiilikapitalismi korjaa itse itseään riittävän perusteellisesti tai nopeasti.

Talouden rakenteiden korjaaminen vaatiikin sekä kasvavaa yritysvastuuta että määrätietoista politiikkaa. Saastuttaminen aiheuttaa suoraa haittaa, jolle on asetettava selkeä hintalappu. Ei voi olla niin, että yhteistä ilmastoa saa pilata ilmaiseksi.

Vielä vähemmän hyväksyttävää on saastuttamisen tukeminen uusia ratkaisuja kehittävien yritysten kustannuksella. Siksi tämä hallitus uudistaa koko verojärjestelmän ja käy läpi etenkin yritystuet tarkalla kammalla.

Saastuttamisen sijaan on tuettava uusien ratkaisujen kehittämistä, tutkimusta ja koulutusta. Talouden rakenteita on muutettava, koska ei ole kestävää valaa hyvinvointivaltion pohjaa auttamatta vanhanaikaisille ja saastuttaville toimintatavoille.

Kaiken on muututtava, sillä kuolleella planeetalla ei ole sen koommin velkakelloja kuin hyvinvointivaltiotakaan. Nyt on kiire varmistaa, että maapallo on elinkelpoinen vielä 40 vuoden kuluttua - silloin, kun tänä syksynä koulun aloittaneet lapset yltävät tämän salin keski-ikään eli 47 ikävuoteen.

Maailman ensimmäisen hiilineutraalin hyvinvointivaltion rakentaminen ei tapahdu helposti, hätäisesti tai ilmaiseksi, mutta silti se on tehtävä. Tämä budjetti on vasta alkua. Tällä tiellä meidän on jatkettava, jotta 2020-luvusta tehdään se vuosikymmen, kun maailma kääntyy vihdoinkin kestävän kehityksen tielle.