— Hanna Holopainen

Hanna Holopaisen ryhmäpuhe 6.5.2020

Suomi on johdonmukaisesti tukenut Euroopan Unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä kriisinhallintakyvyn kehittämistä. Myös nykyisessä hallitusohjelmassa sitoudutaan edistämään vahvaa ja yhtenäistä Euroopan Unionia, jolla on kykyä ratkaista globaaleja haasteita. Euroopan Unionia, joka osoittaa johtajuutta ja luo vakautta ja turvallisuutta ympäristöönsä.

Euroopan Unionilla on käytettävissään monipuolinen työkalupakki siviili- ja sotilaallisen kriisinhallinnan elementtejä. Valmiudessa olevat nopeaan toimintaan kykenevät taisteluosastot ovat tärkeä täydennys tuohon työkalupakkiin. Ne on kehitetty välineeksi Unionin alueen ulkopuolella tapahtuvaan kriisinhallintaan.

Taisteluosastoa voidaan käyttää kestoltaan rajattuun ja osaston koon mukaan mitoitettuun tehtävään, joko erillisenä kriisinhallintajoukkona tai osana laajempaa operaatiota. Konseptin mukaan se soveltuisi esimerkiksi etujoukoksi jonkin keskeisen kohteen turvaamiseen tai se voisi turvata humanitääristen kuljetusten perille toimittamista.

Vuodesta 2007 lähtien Euroopan unionilla on ollut valmiudessa samanaikaisesti kaksi taisteluosastoa. Kunkin taisteluosaston valmiusvuoro kestää puoli vuotta ja sitä edeltää perusteellinen koulutus- ja valmistelujakso. Valmiusvuoron aikana taisteluosasto on keskitettävissä kohdealueelle 10 päivän kuluessa päätöksestä.

Näitä taisteluosastoja ei ole kuitenkaan kertaakaan käytetty. Haasteena on ollut yhtenäisen poliittisen tahdon puute ja valmiusvuorossa olevan taisteluosaston sopivuus ajankohtaisen kriisinhallintaoperaation hoitamiseen. Merkittävin syy on todennäköisesti konseptin taloudelliseen taakanjakoon liittyvä valuvika.

Mahdollisen operaation kustannukset lankeavat pitkälti taisteluosastoon osallistuville maille, mikä on todennäköisesti nostanut operaation käynnistämisen kynnystä.

Euroopan Unionin toimintakyvyn kannalta on oleellista, että on olemassa aito valmius käyttää tätä nopean toiminnan kykyä. Suomi on johdonmukaisesti pyrkinyt tukemaan taisteluosastojen käytettävyyden parantamista ja yhteisrahoitusmallin kehittämistä. Tätä vaikuttamistyötä on edelleen syytä jatkaa.

Suomi on osallistumassa valmiusosastoon nyt seitsemättä kertaa. Tällä kertaa olemme osallistumassa Saksan johtamaan taisteluosastoon. Suomi asettaa valmiuteen 82 sotilaan panssaritiedustelujoukkueen, jonka osana on minilennokkiryhmä, esikuntaupseereita ja kansallinen huolto-osa. Osaston kokonaisvahvuus on noin 4 100 sotilasta, joista suurin osa on saksalaisia, noin 2500.

Suomi on aiempien kokemusten perusteella kehittänyt omaa valmistautumistaan siten, että mm. kustannustehokkuutta on saatu parannettua. Taisteluosastoihin osallistumisella on osaltaan tärkeä merkitys puolustusvoimien suoristuskyvyn kehittämisessä. Niihin osallistuminen kehittää Suomen kriisinhallintavalmiuksia ja syventää suomalaisjoukkojen yhteistoimintakykyä muiden unionimaiden kanssa.

Tämä parantaa Suomen valmiutta sotilaallisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen. Erityisen tärkeää on saada mahdollisuus osallistua sotilaallisesti merkittävien EU-maiden johtamiin taisteluosastoihin.

Viruspandemian yllättäminä länsimaiset valtiot ja myös Euroopan Unionin jäsenmaat ensireaktiona keskittyivät ratkaisemaan ongelmaa yksin kukin omalla tahollaan. On kuitenkin aivan selvää, että myös tässä tilanteessa yhteistyö on välttämätön osa pandemiakriisistä ulospääsyä.

Sisäänpäin käpertyminen ei ole pitkällä tähtäimellä kestävä tapa toimia missään globaalissa kriisitilanteessa. Suomen edun mukaista on edistää eurooppalaista yhteistyökykyä ja yhteisten ratkaisuiden syntymistä.

Koronapandemian aiheuttamien poikkeusolojen myötä myöskään muut globaalit haasteet kuten ilmastonmuutos ja erilaiset vakautta ja turvallisuutta uhkaavat konfliktit eivät suinkaan ole peruuntuneet. Ne ovat edelleen olemassa. Niiden ratkaisemiseksi tarvitaan johtajuutta ja yhteistä tahtotilaa.

Meidän on tärkeää osaltamme sparrata Eurooppaa oikeaan suuntaan. On edelleen vahvistettava eurooppalaista solidaarisuutta ja ylläpidettävä yhteisiä rakenteita.

Vihreä eduskuntaryhmä näkee tärkeänä edistää Euroopan Unionin kriisinhallintakykyä ja -valmiutta ja tukee Suomen osallistumista valmiusvuoroon.