— Maria Ohisalo

Maria Ohisalon vappupuhe 1.5.2020

Tänä vuonna moni on joutunut poikkeamaan tavanomaisista vapunviettotavoistaan. Vaikka pidämme fyysistä etäisyyttä, vappu on siitä huolimatta iloinen juhla. Minä aion viettää tätä vappua laittamalla olohuoneen lattialle piknikin ja katsomalla virtuaalivappuohjelmaa. Toivottavasti tekin kaikki olette löytäneet oman tapanne nauttia keväästä ja ystävien seurasta etäyhteyksien välityksellä.

Haluan erikseen kiittää tänä vuonna opiskelijoita siitä, kuinka hienolla tarmolla opiskelijajärjestöt ryhtyivät järjestämään etävappuohjelmaa ja osallistuivat siten tärkeisiin koronatalkoisiin. Patsaita on lakitettu ja puheita on pidetty, vaikka vapun viettäjät eivät fyysisesti ole voineetkaan kokoontua. Itsekin katsoin lähetystä, jossa taideyliopiston ylioppilaskunta lakitti Mantan täysin virtuaalisesti.

Tänäänkin me voimme vielä kohottaa simalaseja parvekkeilla ja levittää piknikvilttejä olohuoneiden lattioille.

Jos tämä vappu on ollut poikkeuksellinen, niin on ollut myös koko kevät.

Coronasituationen har krävt enorma ansträngningar av oss alla. Sådana här omfattande restriktionsåtgärder har vi inte sett sedan krigstiden.

Myös kaikkien meidän arki on mennyt uusiksi. Monet voivat edelleen tehdä etätöitä, mutta osalla tilanne on haastava juuri päinvastaisesta syystä.

Asiakkaitaan edelleen kohtaavat poliisit, bussikuskit, kaupan kassat ja monet muut ansaitsevat tänä vappuna meidän kaikkien kiitoksemme.

Viime kuukaudet ovat olleet erityisen rankkoja hoitohenkilökunnalle, joka joutuu kovassa paineessa työskentelemään lähellä tartunnan saaneita.

Kiitokseksi tästä työstä annoin sisäministerinä tällä viikolla suosituksen liputtaa vappuna koko maassa kaikkien koronan vastaisessa työssä toimivien kunniaksi.

Kiitoksen arvoisia olette ihan yhtä lailla kaikki tekin, jotka olette onnistuneet painamaan tänä poikkeusaikana fyysiset kontaktinne minimiin. Suomalaiset ovat noudattaneet esimerkillisesti ohjeita, ja sen ansiosta tartuntamäärät on saatu ainakin toistaiseksi hallintaan.

Se mahdollistaa sen, että Suomi voi hiljalleen siirtyä laajoista rajoitustoimista kohti ajattelua, jota voi kuvailla neljällä sanalla: “testaa, jäljitä, eristä ja hoida”. Malttia vielä tarvitaan, sillä kaikkia rajoituksia ei voida purkaa kerralla.

Rajoitusten hinta on ollut inhimillisessä mielessä suuri. Meiltä jokaiselta on mennyt kevään ja kesän vapaa-ajan suunnitelmat kokonaan uusiksi. Yksin asuvat ovat joutuneet kokemaan yksinäisyyttä. Isovanhempiin tai lapsenlapsiin ei ole voinut pitää kasvokkain lainkaan yhteyttä.

Koronakriisi on koetellut myös taloudellisesti erityisen voimakkaasti pienyrittäjiä, palvelualan työntekijöitä ja kulttuurialaa. 

Voin vain kuvitella, millaista on ollut ravintolanpitäjille sulkea ravintoloidensa ovet tai miltä partureista ja kampaajista on tuntunut varauskalenterin tyhjentyessä.

Tämä on hetki, jolloin hyvinvointivaltion tukitoimia ja mittavaa elvytystä tarvitaan. 

Meille Vihreille on tärkeää, että nyt ja jatkossa jaettavat tuet eivät vuoda veroparatiiseihin tai runsaita osinkoja jakaville yrityksille, vaan eniten niitä tarvitseville.

Tämä kriisiaika on tuonut myös esille sen, että sosiaaliturvajärjestelmämme on aikojen kuluessa koottu tilkkutäkki, joka kaipaa päivitystä.

Vihreiden ratkaisu on kaikille yhtäläinen perustulo, joka tarjoaa turvaa äkillisissä elämäntilanteen muutoksissa. Se maksetaan automaattisesti, joten sen saamiseen ei liity byrokratiaa, eikä se ruuhkauta järjestelmää kriisitilanteen koittaessa.

Me olemme nyt ottaneet askelia kohti perustuloa, esimerkiksi tarjoamalla myös yrittäjille työttömyysturvaa ja helpottamalla lomautettujen tilannetta niin, että lomautuksen aikana on mahdollista opiskella.

Tällä tiellä on nyt hyvä jatkaa.

Jos meillä olisi normaaliaikoina edes pieni perustuloelementti muiden tukimuotojen ohella, niin me pärjättäisiin kriisitilanteessakin paremmin. Perustuloa voisi helposti tarvittaessa laajentaa, mutta sellaisen luominen tyhjästä on erityisesti kriisin keskellä vaikeaa.

Me olemme jo koronakriisin yhteydessä osoittaneet, että pystymme yhteiskuntana päättäväisiin toimiin. Samaan on pystyttävä myös ilmastonmuutoksen torjunnassa.

On aika rakentaa hiilineutraalia hyvinvointivaltiota. Nyt käynnistettävät elvytystoimet voivat nostaa ihmisiä pois taloudellisesta ahdingosta ja auttaa meitä torjumaan ilmastokriisiä. Näille toimille on laaja ihmisten tuki, jota me päättäjät emme voi sivuuttaa.

Toimivat ratkaisut näyttävät eri puolella Suomea erilaisilta.

Energiaremonteilla voidaan auttaa niin kerrostaloissa, rivitaloissa kuin omakotitaloissakin asuvia ihmisiä pienentämään lämmityskulujaan ja osallistumaan ilmastotalkoisiin.

Rataverkkoa kehittämällä voidaan vähentää päästöjä ja helpottaa ihmisten liikkumista koko Suomessa.

Kävelyn ja pyöräilyn mahdollisuuksia edistämällä työ- ja vapaa-ajan liikkuminen olisi kaikille sujuvampaa, ja samalla saisimme myönteisiä terveysvaikutuksia. 

Luulen, että näin koronakeväänä moni meistä on huomannut, kuinka päivää rytmittävä kävelylenkki selvittää ajatuksia ja auttaa jaksamaan.

Kun Suomea nostetaan jaloilleen, pitää keinoja valitessa katsoa riittävän kauas.

Panostukset esimerkiksi kulttuuriin lisäävät tutkitusti ihmisten koettua terveyttä ja hyvän elämän kokemusta.

Myös se, miten meidän lapsilla ja nuorilla menee nyt, heijastuu heidän tulevaisuuteensa.

Sen takia me pidämme huolen siitä, että koulutuksen puitteet ovat kunnossa myös kriisiaikoina.

Nyt jos koskaan on aika poistaa myös asunnottomuus ja taata jokaiselle koti lisäämällä kohtuuhintaista asuntotuotantoa ja asumisneuvontaa.

Kuten kriisiajat yleensä, myös koronaepidemia on nostanut esiin parhaita puolia meissä jokaisessa. 

Moni on ottanut yhteyttä läheisiin, joihin ei normaalisti huomaa kiireen keskellä olla yhteydessä. 

Moni on auttanut ikääntynyttä naapuria tekemällä kauppareissun.

Harrastusten mentyä tauolle moni on löytänyt uudelleen lähiluonnon, ja puistoissa ja metsissä ulkoilusta on tullut koko maata liikuttava trendi.

Samaan aikaan myös moni työpaikka on taipunut sujuvasti etätyöhön ja osoittanut uutta ymmärrystä perhe-elämän ja töiden yhteensovittamiselle.

Nämä ovat poikkeusaikojen tapoja, joiden toivoisi kestävän.

On meistä kiinni, millaisen Suomen rakennamme uudelleen koronan jälkeen.

Hyvää vappua, glad valborg!