— Iiris Suomela

Iiris Suomelan ryhmäpuhe 9.6.2020

Kuva Iiris Suomelasta

Korona on ajanut yhteiskunnan ja sitä myötä talouden syvään kriisiin, josta ei nousta ilman kestävää elvytystä. Nyt on varmistettava, että me kestämme myös tulevat kriisit entistä paremmin. Tämä vaatii vihreää uudelleenrakennusta, joka tähtää päästöjen ja köyhyyden vähentämiseen samalla, kun talous nostetaan takaisin jaloilleen.

Ilmastonmuutosta ja eriarvoisuutta kiihdyttävä fossiilitalous on hyvin hutera ja riskialtis pohja hyvinvointivaltiolle. Siksi fossiilitaloudesta on syytä pyrkiä eroon. Tämä on järkevää niin talouden kestävyyden kuin kilpailukyvyn kannalta. Jo nyt ilmastonmuutos saa jopa Yhdysvaltain kovimmat kapitalistit siirtämään rahansa pois saastuttajilta. Ilmastonmuutosta torjuville sijoituskohteille on paljon enemmän kysyntää kuin tarjontaa. Tähän meidän kannattaa nyt tarttua, kun rakennetaan Suomen tietä ylös koronan aiheuttamasta talouskriisistä.

Meidän on siis pyrittävä uudistumaan samalla, kun korjaamme koronakriisin jälkiä. Tätä on vihreä uudelleenrakennus.

Korona on vienyt valitettavan monelta työn, toimeentulon tai jopa rakkaan läheisen hengen. Tuhannet suomalaiset kaipaavat nyt apua ja tukea kriisistä toipumiseen. Tämä ei ole ensimmäinen kerta Suomen historiassa, kun ihmisten hyvinvoinnin turvaaminen vaatii suuren yhteisen ponnistuksen. On syytä muistaa, että hyvinvointivaltio rakennettiin kahden maailmansodan raunioille juuri vaikeiden hetkien turvaksi. Siksi nyt on aika vahvistaa turvaverkkoja eikä leikata näistä monelle elintärkeistä palveluista.

Leikkaamisen sijaan on tullut aika rakentaa uutta.

Vihreä uudelleenrakennus nojaa viidelle periaatteelle:

Ensinnäkin meidän on pidettävä ilmaston lämpeneminen alle 1,5 asteessa - muuten edessä on paljon koronaa suurempi kriisi. Tämä vaatii nopeita päästövähennyksiä ja niitä vauhdittavia investointeja niin energiaremontteihin kuin kestävään liikenteeseen.

Samalla on syytä uudistaa verotusta ja yritystukia niin, että kestävästä valinnasta tehdään aina se kannattavin valinta. 

Toiseksi meidän on turvattava ihmisten toimeentulo ja hyvinvointi sekä torjuttava eriarvoisuuden kasvua. Tämä vaatii niin sosiaaliturvan kuin sosiaali- ja terveydenhuollon vahvistamista. Ketään ei saa jättää yksin sairautensa tai ahdistuksensa kanssa. 

Kolmanneksi on syytä panostaa koulutukseen. Näin parannetaan niin työllisyyttä ja tuottavuutta kuin ihmisten hyvinvointia. Etenkin kriisiaikoina on syytä huolehtia, että jokainen pysyy mukana muuttuvan maailman kehityksessä. Tarvitaan aidosti maksuton koulutus ja koulutuspolku, joka jatkuu jokaisella viisivuotiaista aikuisuuteen asti. 

Korkeakoulujen aloituspaikkoja on syytä lisätä vielä ensi syksyn jälkeenkin, sillä Suomen tulevaisuus rakentuu korkealle osaamiselle. 

Neljänneksi koronakriisistä toipuminen vaatii kansainvälistä yhteistyötä.

Pandemia ei ole ohi Suomessa ennen kuin se on taltutettu koko maailmassa.

Maailman toipuminen koronasta on keskeinen edellytys myös Suomen talouden elpymiselle. Suomi on pieni, vientivetoinen avotalous, joka ei elvy yksinään. Yli puolet Suomen viennistä suuntautuu EU-alueelle, joten EU-elvytystoimet ovat erityisen keskeisiä meidän tulevaisuutemme kannalta. 

Lopuksi meidän on varmistettava, että koronakriisin aiheuttama taakka jaetaan oikeudenmukaisesti eri sukupolvien välillä. Tämän on hallitus jo kehysriihen yhteydessä sitoutunut varmistamaan.

Lasten ja nuorten yli 300 miljoonan kriisipaketti sekä mittavat ilmastopanostukset olivat upea alku tälle työlle.

Nuoret ikäluokat ovat edeltäjiään pienempiä. Me emme pysty kantamaan vastuutamme ilmaston, hyvinvointivaltion ja talouden pelastamisesta, jos emme pärjää työelämässä poikkeuksellisen hyvin. Tämä ei onnistu ilman kunnon panostuksia hyvinvointiin - ennen kaikkea mielenterveyteen, joka on noussut yleisimmäksi syyksi työkyvyttömyydelle.

Tehokkaimmat panostukset työkykyyn ja tuottavuuteen tehdään tämän maan päiväkodeissa ja kouluissa. Lasten ja nuorten osaamistaso on nostettava korkeammalle kuin ikinä aikaisemmin. Ei ole kestävää, että ilman lisätoimia minun vanhempieni sukupolvi on jäämässä historian koulutetuimmaksi sukupolveksi, kun samaan aikaan työelämän vaatimukset kasvavat yhä kiristyvään tahtiin.

Jos nyt leikataan siivet niin ihmisten kuin talouden toipumiselta, silloin emme ainakaan nouse tästä kriisistä. Lapsille ja nuorille on annettava kunnon eväät tulevaisuuden kriisien ratkomiseen. Pelkkä puhe velkataakasta ei tätä ratkaise. Tarvitaan toimia: panostuksia hyvinvointiin ja osaamiseen.

Samalla on laitettava saastuttajat maksamaan, sillä kaikista suurin riski niin lasten kuin talouden tulevaisuuden kannalta on ilmastonmuutos. Siksi on hienoa, että hallitus on sopinut päättävänsä syksyllä verotuksen ja yritystukien uudistamisesta. Näin uudelleenrakennetaan taloutta entistä kestävämmälle pohjalle.

Kaiken on muututtava, sillä kuolleella planeetalla ei ole sen koommin velkakelloja kuin hyvinvointivaltiotakaan. Kaiken on muututtava, sillä muuten lapsilla ja nuorilla ei ole tulevaisuutta - tulevista sukupolvista puhumattakaan.

Juuri lapset ja nuoret ovat tärkein syy ilmastotoimille. Nyt on kiire varmistaa, että maapallo on elinkelpoinen vielä 40 vuoden kuluttua - silloin, kun tänä syksynä koulun aloittavat lapset yltävät tämän salin keski-ikään eli 47 ikävuoteen.

7-vuotias ei saa äänestää vielä yli kymmeneen vuoteen. Siksi tässä salissa on muistettava puolustaa äänestäjien lisäksi myös kaikkia niitä, joiden ääni ei täällä kuulu. Uskon ja luotan, että tämä yhdistää meitä kaikkia. Uskon esimerkiksi jokaisen vanhemman ja isovanhemman tahtovan lapsilleen ja lastenlapsilleen pelkkää hyvää. 

Siksi nyt on vihreän uudelleenrakennuksen aika.