— Inka Hopsu

Inka Hopsun ryhmäpuhe 10.6.2020

Kesä koittaa ja Suomen koronatartuntaluvut ovat vähäisiä, niin hallitus kuin suomalaiset onnistuivat tässä erässä hyvin tavoitteessaan suojella elämää. Talouden luvut ovat synkemmät. Vuoden 2020 neljäs 5,5 miljardin euron lisätalousarvioesitys on osa koronavirusepidemian jälkihoitoa. Siinä korvataan syntyneitä tappioita niin yrittäjille kuin kunnille ja samalla käynnistetään elvytystoimet, joilla tavoitellaan kestävää nousua kriisistä.

Kuntien taloudellinen tilanne oli tukala jo ennen koronan tuomia vaikutuksia.

Nyt saamme kunnille ja sairaanhoitopiireille ennakoitua suuremman, yhteensä 1,4 miljardin paketin koronamenetysten kompensointiin.

Kaikki kunnat eivät ole kärsineet koronan seurauksista samalla tavalla. Hallituksen ohjenuora on ollut jakaa tuet oikeudenmukaisesti niille, jotka ovat eniten kärsineet.

Kuntien korona-kompensaatioiden tarve on arvioitu noin kahden miljardin suuruiseksi. Vajaaksi näyttävät jäävän korvaukset kunnallisverojen menetyksistä.

On tärkeää, että hallitus on sitoutunut syksyn aikana tarvittaessa valmistelemaan seuraavat tukitoimet kunnille.

Myös joukkoliikenteen vähentyneitä lipputuloja kompensoidaan, jotta joukkoliikenteen palvelutaso ei putoa ja yhteydet toimivat kriisin jälkeenkin.

Sairaanhoitopiirit ottivat vastaan suurimman varautumisen vastuun heti pandemian alettua. Osa muusta hoidosta kärsi ja jäi tauolle. Tämä näkyy alijääminä ja kertyneenä hoitovelkana. Hoitovelan purku onkin yhä edessä oleva haaste koko maassa, koronan mahdollisen toisen aallon ohella.

Ympäri maailman niin tutkijat, talousvaikuttajat kuin päättäjät näkevät taloudellisen kriisin vaatimassa elvytyksessä myös mahdollisuuden. Ilmastokriisi ja biodiversiteettikato ovat maailman ja elämänmuotomme suurimmat uhat. Polku Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden täyttämiseksi ja vähähiilisen yhteiskunnan rakentumiseksi ei tapahdu itsestään. Elvytystoimet antavat tähän rakennustyöhön mahdollisuuden, jota emme saa Suomessakaan hukata.

Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on elvytystoimia valitessa hyvä hyödyntää tiedepaneelin kaltaista neuvoa-antavaa tutkittuun tietoon pohjaavaa yhteistyöelintä ja välttämätöntä käyttää perusteena kestävän kehityksen mittareita, niin ilmasto- kuin työllisyysvaikutusten arviointia.

Enää ei riitä vanha fakta, että infrastruktuurin rakentaminen on nopea tapa saada talouteen vauhtia. Pelkkä talouden kasvu ei ole tässä maailman tilassa riittävä saavutus. Tarvitsemme vihreää elvytystä. Onnistuneet valinnat kotimarkkinan elvytyksessä ja panostukset korkeaan osaamiseen, ovat myös edellytyksiä vientivetoisen maamme menestykselle.

Vähähiilistä yhteiskuntaa rakennetaan tässä lisätalousarviossa mm. Energiaremonttiavustuksin, puurakentamista, sähköautojen latausinfraa, muovin kierrätystä, tuulivoiman lupakäsittelyjä edistämällä.

Rahoitusta saavat myös metsien suojelu, lähivirkistysaluepaikkojen korjaukset, kävely ja pyöräily sekä ilmastorahasto, jonka käytön suhteen tulee ohjenuorana pitää hallitusohjelmassakin linjattuja kunnianhimoisia vähähiilisyyden tavoitteita.

Jos lasketaan yhteen lisätalousarvion ja MAL-neuvottelujen tulos niin valtion joukkoliikenne-, raide- ja kävelyn ja pyöräilyn panostukset ovat lähes miljardi euroa. Se on historiallisen suuri panostus vähäpäästöiseen liikenteeseen. 

 Kaupunkien yhä kasvaessa voimakkaasti MAL-sopimusten hankkeet ovat mitä parhaimpia vihreän elvytyksen kohteita. Päästötön liikenne lisääntyy ja asuminen painottuu myös liikenteen kannalta hyville sijainneille. Kaupunkiseudut sitoutuvat asunnottomuuden vähentämiseen ja kipeästi kaivattua kohtuuhintaista asuntotuotantoa kasvatetaan.

Yhteiskunnan elinvoima rakentuu viime kädessä hyvinvoivien yksilöiden varaan. Korona-aika on lisännyt lasten, nuorten ja perheiden pahoinvointia. Etäopetus on lisännyt oppimisvajetta ja kasvattanut oppimiseroja. Siksi lisäyksiä kohdistetaan läpi koulutuspolun varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, oppilashuoltoon ja oppilaanohjaukseen.

Lisätalousarviossa vahvistetaan merkittävästi hyvinvointia. Turvaamme lastensuojelun resurssit ja panostamme lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin. Aloitamme myös Suomen oman harrastusmallin kokeilun.

Elvytyspaketilla ehkäistään myös eriarvoisuuden kasvua. Työttömyysturvan rahoitus turvataan. Perustoimeentuloa nostetaan määräajaksi vuoden loppuun saakka.

On tärkeä huolehtia, ettei Suomi ajaudu osaajapulaan väestön ikääntyessä. Osaamistason nousuun tähtää myös korkeakoulujen aloituspaikkalisäys, jota tulisi suunnata aloille, joilla on työvoiman tarvetta sekä erityisesti alueille, joissa on  vaikea saada koulutuspaikkaa suuren kysynnän vuoksi. Panostuksia saadaan myös jatkuvaan oppimiseen, avoimelle yliopistolle ja TKI-rahoitukseen.

On hyvä, että työllisyystavoitteen kunnianhimosta pidetään kiinni ja jo tässä kohtaa määriteltiin tavoitteeksi yli 60 000 lisätyöllistä. Työuria on pystyttävä pidentämään ja nuorten työllistymistä on parannettava. Myös ikääntyneiden työllisyyteen tulee panostaa, mm. tukemalla työssä jaksamista, osa-aikatyön mahdollisuuksia ja yleistä hyvinvointia esimerkiksi terveyttä ja liikkumista edistävin toimin.

Osaamisen ja hyvinvoinnin varaan on hyvä rakentaa kriisistä elpyvän Suomen ekologista jälleenrakennusta.