— Fatim Diarra

Fatim Diarran puhe puoluevaltuuskunnassa 26.9.2020

Olisi ihanaa olla siellä teidän kanssamme, mutta valitettavasti olen aivastellut, joten näin korona-aikana pitää olla erityisen varovainen. Lähetän teille kaikille valtavasti etähaleja sekä toivon vilkasta keskustelua.

Terveisiä täältä Alvar Aallon kaupunginosasta Munkkiniemestä ja tervetuloa rakkaaseen kotikaupunkiini Helsinkiin, ei Hesaan niin kuin forssalainen aviomieheni välillä erehtyy sanomaan. Helsinki on ollut ja tulee aina olemaan tulijoiden kaupunki. Suurin osa meistä on kotoisin jostain muualta, ja joka kuudes meistä helsinkiläisistä on ulkomaalaistaustainen. Uuden yleiskaavan mukaan me tulemme rakentamaan Helsinkiin kodin 200 000 uudelle helsinkiläiselle. Minä toivotan heidät kaikki tervetulleeksi.

Helsingissä on koronasta huolimatta kaikki aivan niin kuin ennenkin. Asuminen on edelleen aivan liian kallista, uusia kiinnostavia kulttuuri-ilmiöitä ja ravintoloita tupsahtaa enemmän kuin ehtii huomata, ja Finlandia-talon marmoriseinät halkeilevat taas.

Viime keskiviikkona Helsingin kaupunginvaltuusto julisti ilmastohätätilan. Lähes kaikki puolueet tukivat kaupunginvaltuustossa ilmastohätätilan julistamista, vaikka aloite tulikin vihreän valtuutetun Leo Straniuksen esittämänä. Helsingin päätös julistaa ilmastohätätila alleviivaa sitä, että mikäli me emme suhtaudu vaaditulla vakavuudella ilmastonmuutoksen ja kuudennen sukupuuttoaallon aiheuttamaan, uhkaan olemme pulassa. 

Jotta kaupunki voi kasvaa, on se tehtävä kestävästi. Jotta Helsinki voi toimia Suomen talouden veturina, tehdä tehtävämme maan pääkaupunkina, on meidän tehtävä se kestävästi. Tulevaisuuden on oltava kestävä, tai tulevaisuutta ei ole ollenkaan. Olen onnellinen, että tämä on vihdoin sisäistetty.

Päätin tänään puhua teille naisista, tytöistä ja maailmasta.

Me välillä erehdymme ajattelemaan, että olemme tasa-arvon mallimaa. Moni asia meillä onkin valtavan hyvin. Meillä on lähes kaikkien puolueiden ja ministeriöiden johdossa ollut nainen.

Naisten osuus pörssiyhtiöiden hallitusjäsenistä on kasvanut 28,7 prosenttiin, ja mitä suurempi yritys sitä suurempi osuus naisia on hallitukseen valittu. Muutos on kuitenkin piinallisen hidasta.

Samaan aikaan samapalkkaisuuden edistäminen seisoo. Naisvaltaiset alat ovat vuodesta ja hallituksesta toiseen palkkakuopassa. Naisen euro on Suomessa 84 senttiä.

Suomessa miehet pahoinpitelevät naisia. Suomi on yksi Euroopan väkivaltaisimpia maita perhe- ja lähisuhdeväkivallan osalta. Arvion mukaan joka kolmas nainen joutuu väkivallan tai sen uhan kohteeksi lähisuhteissaan jossakin vaiheessa elämäänsä. 

Noin 50 000 naista joutuu vuosittain seksuaalisen väkivallan kohteeksi, ja vain alle 10 prosenttia kumppanin tekemistä vakavimmista väkivallanteoista tulee poliisin tietoon.

Suomessa naiseksi syntyminen maksaa.

Päätimme eilen puoluehallituksessa kannattaa puolueena kuukautistuotteiden arvonlisäveron laskua. Kuukautiset eivät ole valinnainen hupijuttu tai ylellisyystuote.  Kenenkään ei tulisi joutua valitsemaan, käyttääkö rahansa ruokaan vai kuukautisvälineisiin.

Kuukautissuojista maksetaan 24 prosentin arvonlisävero, kun taas esimerkiksi apteekissa

myytävistä terveystuotteista maksetaan veroa vain 10 prosenttia ja ruoasta 14 prosenttia.

Kuukautissuojien verotusta tulisikin laskea lääkkeiden tasolle, sillä kyse ei ole mistään huvituksesta, vaan aidosta tarpeesta. Tämä on ensimmäinen askel työssä kuukautisköyhyyden poistamiseksi.

Myös aborttilainsäädöntömme on Euroopan vanhimpia, onneksi on käynnissä kansalaisaloite, jonka tavoitteena on päivittäää Suomen laki raskauden keskeyttämisestä nykyaikaiseksi, eurooppalaista lainsäädäntöä vastaavaksi ja raskaana olevan itsemääräämisoikeutta kunnioittavaksi. Ja mikä järki siinäkin on, että alle 30-vuotias nainen tarvitsee miehen suostumuksen sterilisaatioon.

Suomessa on siis paljon työtä tehtävänä, mutta ihmisoikeustyön ei tule pysähtyä valtiomme rajoihin. Minä olen varma, että me selviämme koronaepidemiasta. Me olemme valtavan rikas ja hyvin organisoitu maa. Minä olen peloissani maailman tyttöjen ja naisten puolesta.

Väkivalta naisia kohtaan lisääntynyt. On entistä vaarallisempaa syntyä tytöksi. Kiinassa kotiväkivalta kolminkertaistui karanteenin aikana, ja ulkonaliikkumiskiellot taas ovat estäneet naisia hakeutumasta turvakoteihin. Koti on monelle naiselle se kaikista vaarallisin paikka.

Olen aivan rikki siitä, että tyttöjen silpomisluvut ovat pitkän laskun jälkeen kääntyneet kasvuun. Koronavirus jarruttaa sukuelinten silpomisen vastaista työtä, ja tavoite lopettaa silpomisperinne maailmassa vuoteen 2030 mennessä tulee hidastumaan kolmanneksella. Sukuelinten silpomisen joutuu seuraavan vuosikymmenen aikana läpikäymään 2 miljoonaa tyttöä, jotka ilman pandemiaa olisivat voineet välttyä leikkaukselta.

Koulujen sulkeutuminen näyttäytyy vanhemmille tilaisuutena ympärileikata tyttö, ja samalla kasvava talousahdinko nopeuttaa perheiden tarvetta naittaa tyttärensä toimeentulon turvaamiseksi. Ei tyttöjä silvota vanhempien pahuuden tähden vaan tietämättömyyden tähden. Silpominen on myös monelle ainoa tulonlähde. Taistelu silpomista vastaan on myös taistelu köyhyyttä vastaan.

Virus uhkaa välittömästi miljoonien pakolaisiksi joutuneiden tyttöjen ja naisten terveyttä. Terveyskriisin aikana naiset kantavat maailmanlaajuisesti suuremman hoivavastuun, ja tämä altistaa meidät tartunnoille ja tarkoittaa meille myös erityistä kuormitusta.

Kriisit iskevät pahimmin maailman heikoimmassa asemassa oleviin lapsiin ja erityisesti tyttöihin. Koronapandemian kaltaiset kriisit ja niiden tuoma taloudellinen epävarmuus vaikeuttavat koulunkäyntiä ja syventävät köyhyydessä elävien ahdinkoa sekä lisäävät lasten ja tyttöjen hyväksikäytön sekä sukupuolittuneen väkivallan ja lapsiavioliittojen riskiä.

Korona aika on tuonut myös sellaisen asian suomalaiseen keskusteluun, jota pidän valtavan vaarallisena. Tämä on sisäänpäin kääntyminen ja suomalaisuuden ylivertaisuuden korostaminen, uteliasuuden ja maailmankansalaisuuden katoaminen.

Kun rajat on ymmärrettävästi jouduttu osittain sulkemaan ja kaikesta mikä ei tule oman maamme rajojen sisäpuolelta on tullut vaarallista ja pelottavaa. Tämä on kammottavaa. Me olemme yksi ihmiskunta, yhdellä planeetalla. Kun ihmiset kääntyvät sisäänpäin, ja kaikki mikä ei tapahdu omassa postinumerossa muuttuu pelottavaksi ja uhkaavaksi, muuttuvat ajatukset myös synkiksi ja yksinkertaisiki. Vaarana on uteliaisuuden kuolema. 

Ihmiskunta on kehittynyt ainoastaan sen kautta, että olemme uteliaita ja haluamme oppia toisiltamme. Se tarkoittaa myös sitä ihmisten on matkustettava, koettava, haistettava ja maistettava. Minä toivon, että tulevaisuudessa me voimme liikkua kestävämmin. Minä en halua, että maailma pysähtyy.

Minä en ajattele, että me olemme italialaisia tai senegalilaisia parempia.

”Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.” Näin todetaan YK:n ihmisoikeusjulistuksessa. Toivon, että palautamme nuo sanat mieleemme useammin.

Minulle yksi syy liittyä juuri tähän puolueeseen oli se, että en ajattele, että me katsoisimme ihmisiä lähtökohtaisesti heidän kansalaisuuksien läpi. Nyt vallalla on suomalaiset vastaan muut -ajattelu, jota pidän vastenmielisenä. Se, että me kehumme itseämme ja suhtaudumme pilkallisesti isompien maiden terveydenhuoltoon, on surullista. Me pystymme parempaan. Ei voi olla niin, että meidän myötätuntomme herää vasta kun Lapin matkailu on uhattuna. Aivan samalla tavalla Kreikan saarilla konkurssit ovat totisinta totta. Ainoastaan sillä erolla, että näillä ihmisillä ei ole samanlaista valtion turvaverkkoa, mutta he ovat kantaneet suuremman taakan pakolaisten tulevaisuudesta.

Vaarallista on myös, jos tämä johtaa siihen, että alamme ajattelemaan, että kaikki on hyvin kunhan Suomi pitää vain omistaan ja omastaan huolta. 

Kuinka monta kertaa me kaikki olemme sanoneet, että ilmastonmuutos ei katso valtioiden rajoja. Kuinka moni teistä oli järkyttynyt Amazonin polttamisesta. Me olemme vihreitä, emme vain oman kuntamme tähden, vaan sen tähden, että meille ihmiskunta on yksi ihmiskunta, jonka lapsia me kaikki olemme. Meille on vain yksi planeetta, ja me ymmärrämme, että siitä ei pidetä huolta vain omaan napaan tuijottamalla, vaan globaalilla yhteistyöllä.

Kiitos.