— Iiris Suomela

Iiris Suomelan ryhmäpuheenvuoro 7.10.2020

Elämme ratkaisevia hetkiä Suomen tulevaisuuden kannalta. Jos koronakriisin jälkiä korjatessa ei toimita oikein, nuorille ja tuleville sukupolville jää kohtuuton taakka kannettavaksi. Jo ennen koronaa nuorilla oli kova paine laittaa talous kuntoon, ratkaista ilmastokriisi ja pelastaa ikääntyvä hyvinvointivaltio.

Selvää on, että nuoret eivät selviä tulevaisuuden suurista haasteista, jos heidät jätetään nyt tyhjän päälle keskellä koronakriisiä. Siksi hallituksessa tuemme lapsia ja nuoria yhteensä satojen miljoonien eurojen edestä. Oikeisto-oppositio näkee tämänkin ilmeisesti lähinnä lisävelkana - me näemme tämän päinvastoin panostuksena Suomen tulevaisuuteen.

Nuoret ikäluokat ovat edeltäjiään pienempiä. Nuoret eivät pysty ratkomaan tulevaisuuden suuria haasteita, jos he eivät pärjää työelämässä poikkeuksellisen hyvin. Tämä ei onnistu ilman kunnon panostuksia hyvinvointiin - ennen kaikkea mielenterveyteen, jonka häiriöt ovat nousseet yleisimmäksi syyksi työkyvyttömyydelle.

Tehokkaimmat panostukset työkykyyn ja tuottavuuteen tehdään siis tämän maan päiväkodeissa ja kouluissa. Näitä panostuksia meillä ei yksinkertaisesti ole varaa jättää tekemättä. Ilman lisätoimia minun vanhempieni sukupolvi on jäämässä historian koulutetuimmaksi sukupolveksi, kun samaan aikaan työelämän vaatimukset kiristyvät jatkuvasti.

Me emme voi jättää lapsia ja nuoria pulaan. Nuorten osaamistaso on nostettava korkeammalle kuin ikinä aikaisemmin. Siksi tämä hallitus panostaa koulutukseen kaikilla asteilla varhaiskasvatuksesta aina korkeakoulujen perusrahoituksen ja aloituspaikkojen nostamiseen asti. Kaikille tarjotaan maksuton toisen asteen koulutus, varhaiskasvatusmaksuja alennetaan ja yli 10,000 lasta pääsee kokeilemaan kaksivuotista esikoulua. Päiväkodeissa lisäämme tukea lasten oppimiseen ja kasvuun, jotta jokainen lapsi saa hyvän alun koulupolulle.

Korona on vienyt valitettavan monelta työn, toimeentulon tai jopa rakkaan läheisen hengen. Meidän on tarjottava suomalaisille tukea kriisistä toipumiseen. Ketään ei saa jättää yksin rahahuoliensa, sairautensa tai ahdistuksensa kanssa näin rajun kriisin aikana.
 
Hyvinvointivaltio rakennettiin aikanaan kahden maailmansodan raunioille juuri vaikeiden hetkien turvaksi. Nyt olemme jälleen sellaisen vaikean hetken äärellä, josta selviäminen vaatii suurta yhteistä ponnistusta. 

Keskellä kriisiä meidän tärkein tehtävämme on taltuttaa tämä epidemia ja korjata sen jättämät haavat. Se ei tule ilmaiseksi. Koronan hoito, testaaminen, heikommista huolehtiminen, yritysten tukeminen, lomautettujen toimeentulon takaaminen - tämä kaikki maksaa.
Leikkausten tavoittelun sijaan nyt onkin aika varmistaa, että me kestämme niin tämän kriisin kuin tulevat kriisit entistä paremmin. Tämä vaatii pitkäjänteistä vihreää uudelleenrakennusta, joka tähtää päästöjen ja köyhyyden vähentämiseen sekä osaamistason nostamiseen samalla, kun talous nostetaan takaisin jaloilleen.

Ilman elinkelpoista maapalloa lasten ja nuorten tulevaisuudelta katoaa pohja. Siksi tämän hallituksen tärkein tavoite on tehdä Suomesta maailman ensimmäinen hiilineutraali hyvinvointivaltio. Päästövähennyksistä on päätettävä nyt, jotta nettopäästöt saadaan nollaan seuraavan 15 vuoden aikana.

Muutos on myös sitä reilumpi, mitä aiemmin ryhdymme toimeen. Vain ajoissa toimimalla voimme antaa ihmisille ja yrityksille aikaa sopeutua ilman, että sopeutumisaika vesittää ilmastotavoitteissa pysymisen.

Aikaa ei siis ole hukattavaksi hetkeäkään.

Siksi ensi vuonna tehdään ilmastotoimia miljardien eurojen edestä. Turpeenpolton verotus miltei tuplaantuu ja lattiahintamekanismi varmistaa riittävät päästövähennykset. Yritystukirahoja siirretään saastuttamisen tuista kestävän toiminnan tukiin yhteensä satojen miljoonien edestä. Puolet EU:n elpymisrahastosta käytetään Suomessa ilmastotoimiin.

Vähintään yhtä olennaisia ovat kuitenkin tulevat päätökset. Hallitus on nimittäin vasta vähän yli puolivälissä tarvittavien päästövähennysten suhteen. Päätöksiä tarvitaan vielä miltei 15 megatonnin edestä. Se on lähes yhtä suuri urakka kuin mistä tähän mennessä on päätetty.
Lisää ilmastopäätöksiä onkin tulossa yhä kiihtyvään tahtiin. Meidän on sovittava tarkat käyttötavat kestävän elvytyksen rahoitukselle, jotta tuet vähentävät päästöjä mahdollisimman tehokkaasti. Yhtäkään elvytyseuroa ei saa mennä saastuttamisen tukemiseen.

Yksi isoimmista tulevista ilmastotoimista on tänä syksynä tehtävä liikenteen verouudistus. Liikenne tuottaa noin viidenneksen Suomen päästöistä, eli kyse on yhdestä maamme merkittävimmistä päästölähteistä. Tieliikenne tuottaa tällä hetkellä 94% liikenteen päästöistä, ja yli puolet tästä johtuu yksityisautoilusta.

Ilmaston kannalta on siis keskeistä, että joukkoliikenteestä ja pyöräilystä tehdään selkeästi autoilua houkuttelevampi vaihtoehto. Etenkään kaupungeissa tämän ei pitäisi olla mitään rakettitiedettä. Merkittävä osa automatkoista on verrattain lyhyitä, taajama-alueella ajettuja matkoja. Monesti näille matkoille on tarjolla kestävämpi vaihtoehto jo nyt. Se vaihtoehto saattaa vain olla epämukavampi, hitaampi tai kalliimpi kuin autoilu. On politiikan tehtävä korjata tämä epäkohta. Siksi tämä hallitus tekee miljardiluokan panostukset kestävään liikenteeseen. Liikenteen työsuhde-edut päivitetään tälle vuosituhannelle. Kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen tehdään historiallisen suuria panostuksia. Kuntien joukkoliikennettä tuetaan, nopeita junayhteyksiä kehitetään ja ratikoita rakennetaan niin rakkaaseen kotikaupunkiini kuin muualle Suomeen.

On hyvä muistaa, että ilmastotoimet ovat samalla myös mitä tehokkainta elvytys- ja työllisyyspolitiikkaa. Tähän kiinnitti huomiota taloustieteilijä Vesa Vihriälän johtama asiantuntijaryhmä jo viime keväänä. Nyt onkin aika panostaa vihreään jälleenrakennukseen.

Jos nyt leikataan siivet niin ihmisten kuin talouden toipumiselta, silloin emme ainakaan nouse tästä kriisistä. Lapsille ja nuorille on annettava kunnon eväät tulevaisuuden kriisien ratkomiseen. Pelkkä puhe velkataakasta ei tätä ratkaise. Tarvitaan toimia: panostuksia hyvinvointiin, osaamiseen ja päästövähennyksiin.

Kaikista suurin riski niin lasten kuin talouden tulevaisuuden kannalta on ilmastonmuutos. Siksi maailman ensimmäisen hiilineutraalin hyvinvointivaltion rakentaminen on tämän hallituksen tärkein tavoite.

Kaiken on muututtava, sillä muuten lapsilla ja nuorilla ei ole tulevaisuutta - tulevista sukupolvista puhumattakaan. Nyt on kiire varmistaa, että maapallo on elinkelpoinen vielä 40 vuoden kuluttua - silloin, kun tänä syksynä koulun aloittavat lapset yltävät tämän salin keski-ikään eli 47 ikävuoteen. 7-vuotias ei saa äänestää vielä yli kymmeneen vuoteen. Siksi tässä salissa on puolustettava äänestäjien lisäksi myös kaikkia niitä, joiden ääni ei täällä kuulu. Olen muistuttanut tästä aiemminkin ja aion muistuttaa tästä niin kauan, että tulevien sukupolvien huomioinnista tulee itsestäänselvyys. Heissä on nimittäin tämän maan tulevaisuus.