Emma Karin 5 ehdotusta: ”Näin helpottaisin lapsiperheiden arkea” Emma Karin 5 ehdotusta: ”Näin helpottaisin lapsiperheiden arkea”

Emma Karin 5 ehdotusta:
”Näin helpottaisin lapsiperheiden arkea”

Korona-aika on tuonut monien lapsiperheiden arkeen uusia haasteita, mutta myös perusasioissa on vielä paljon tärkeää kehittämistä, Vihreiden kansanedustaja Emma Kari muistuttaa.

1. Varhaiskasvatus kuuluu kaikille

”Lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen on Suomessa Euroopan alhaisimpia, vaikka sen merkitys oppimisessa on suuri. Meillä on liian pitkään nähty päiväkodit enemmän sosiaalipalveluna kuin osana koulutuspolkua.

Varhaiskasvatuksen pitäisi rinnastua perusopetukseen. Esiopetus tulisi muuttaa kaksivuotiseksi ja varhaiskasvatuksen olla maksutonta. Suomessa kukaan ei voi ajatellakaan, että peruskoulu maksaisi. Mutta varhaiskasvatus – ne tärkeimmät vuodet – maksaa. Se on hassua.

Koulutuksen tasa-arvoon panostaminen on ehdottomasti ensimmäinen asia, jos haluamme varmistaa lapsiperheiden hyvinvoinnin. Alueelliset, sosioekonomiset ja sukupuolten väliset erot ovat kasvussa. Ero tyttöjen ja poikien lukutaidossa on Suomessa suurempi kuin missään toisessa länsimaassa.”

2. Harrastusten tulisi olla osa koulupäivää

”Jokainen vanhempi tietää, kuinka paljon rahaa ja aikaa lasten harrastukset voivat viedä. Työpäivien päälle saa tasapainoilla, että saa kaiken hoitumaan.

Lapsille pitäisi saada enemmän edullisia tai maksuttomia harrastuksia koulupäivien yhteyteen. Se helpottaisi sekä lasten että vanhempien arkea merkittävästi. Lapset eivät joutuisi siirtymään niin paljon paikasta toiseen, eivätkä päivät venyisi.

Monissa maissa näin on jo tehty. Meilläkin asia etenee tällä hallituskaudella.

Tutkimusten mukaan harrastusten merkitys lapsen hyvälle elämälle on iso. Vaikka koulu ei lähtisi heti rullaamaan, intohimo voi löytyä tanssimisesta, maalaamisesta tai futiskentältä. On tärkeää, että lapsella on jokin asia, josta hän innostuu ja jossa hän haluaa olla hyvä.”

3. Apua pitää saada ajoissa ja helposti

”Olen toistanut lausetta, että on paljon helpompaakasvattaa ehjiä lapsia kuin korjata rikkinäisiä aikuisia.Paras tapa auttaa on auttaa ajoissa. Varhainen apu jatuki perheiden sekä lasten palveluihin ovat kaiken a ja o.

Ensimmäisen lapsen syntyminen on uusi tilanne, jossatuen tarve voi tulla yllättäen. Toisaalta ongelmat useinkasautuvat samoille perheille. Voi olla vaikeuksiatoimeentulon, jaksamisen ja mielenterveyden kanssa.

Olen jo kymmenen vuotta taistellut perhekeskustenpuolesta. Niissä kaikki palvelut ovat saman katon alla:äitiys- ja perheneuvolat sekä matalan kynnyksen koti- jalastensuojelupalvelut. Sieltä löytyy tuki silloinkin, jos onvaikka liian väsynyt siivoamaan vauvan syntymänjälkeen.

Avun pyytäminen ei ole häpeä. Kukaan ei ole huonovanhempi sen takia, että väsyy tai tarvitsee apua. Avuntarjoaminen pitää vain tehdä tarpeeksi helpoksi.” 

4. Pienituloiset perheet tarvitsevat lisää rahaa

”Jos saisin tehdä yhden asian, poistaisin lapsiköyhyyden. Suomi on maailman rikkaimpia ja hyvinvoivimpia maita, ja meillä on vauvapula. Ei ole mitään selitystä,
perustetta tai oikeutusta sille, että tällaisessa maassa joka kahdeksas lapsi elää köyhyydessä.

On modernia puhua aina palveluista eikä tulonsiirroista. Mutta kun puhutaan lapsiperheistä, silloin puhutaan tulonsiirroista: perusturvasta, lapsilisästä, opintorahan korotuksista...

Erityisesti pienituloisten perheiden tukia on korotettava. Nyt olemme nostamassa opintotuen lapsikorotusta ja yksinhuoltajien korotusta.

Jos lapsiköyhyys halutaan poistaa, perheitä pitää tukea vielä nykyistä enemmän. Se onsimppeli asia.”

5. Vanhempainvapaat tulisi jakaa tasan

”Olen omassa ja ystäväperheissä nähnyt, että kun vanhemmuus on yhdenvertaista synnytyslaitokselta lähtien, myös arki on tasa-arvoista. Olemme puolisoni kanssa jakaneet perhevapaat tasan. Molemmille tulee silloin läheinen side lapseen.

Nykyisin äiti on yhteiskunnassa etusijalla. Neuvolassa isiltä saatetaan kysyä, missä äition. Työelämässäkin on vielä ennakkoluuloja, jos mies ilmoittaa jäävänsä puoleksi vuodeksi kotiin lapsen syntymän jälkeen. Naiselta sitä odotetaan.

Isien ei pitäisi joutua todistamaan vanhemmuuttaan. Heillä on sama oikeus yhdenvertaiseen lapsenrakkauteen kuin äidilläkin. Suhde omaan lapseen on elämän ainutkertaisin ja tärkein suhde.

Meillä pitää olla järjestelmä, joka ottaa isän oikeuden vanhemmuuteen lähtökohdaksi.

Tasa-arvoista vanhemmuutta voidaan edistää vanhempainvapailla. Se pitää jakaa vanhemmille tasan. Totta kai perheiden tilanteet ovat erilaisia, ja arkeen pitää jättää joustonvaraa, mutta lähtökohtaisesti äideille ei pidä korvamerkitä vanhempainvapaita enemmän kuin isille.

Olen ollut tekemässä Vihreiden 5+5+5-perhevapaamallia. Tämä on lähellä nyt hallituksen esittämää perhevapaauudistusta.” 

Emma Kari

Työ: Kansanedustajana vuodesta 2015. Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja sivistysvaliokunnan jäsen.

Luottamustoimet: Helsingin kaupunginvaltuutettu.

Tausta: Luonnontieteiden kandidaatti, filosofian maisteri.

Perhe: Puoliso ja kolme lasta, joista nuorin syntyi kesällä 2020.

Paras vanhemmuusneuvo: ”Se on varmasti äidiltäni. Äitini teki mielellään paljon käsitöitä. Hän totesi usein: parempi työpäivän jälkeen tehdä savitöitä kuin alkaa siivoamaan. Vanhemmuutta ei pidä suorittaa. Kaiken ei tarvitse olla aina tiptop, kunhan perheellä on hyvä olla.”

 


 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

(Teksti: Kati Kelola, Kuva: Meeri Utti)

Agendallani-juttusarjassa vihreät vaikuttajat kertovat ratkaisuehdotuksiaan johonkin tärkeään asiaan.

Lue lisää:
Emma Kari: Yksikään lapsi ei saa pudota köyhyyteen korona takia
Sofia Virta: Lapset poliittisen päätöksenteon keskiöön

Jaa sivu: